Kauppalehti: Pakolaiset paisuttavat Suomen kansantuotetta - pitkällä aikavälillä

Kauppalehti: Pakolaiset paisuttavat Suomen kansantuotetta - pitkällä aikavälillä 28.12.2015

Suomen valju kansantuotteen kehitys voi saada potkua maahanmuuttajista, vaikka ensi alkuun pakolaisvirta kasvattaa työttömyyttä.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n selvityksen mukaan bruttokansantuote Pohjoismassa on maahanmuuton seurauksena vuonna 2020 keskimäärin 2,5 prosenttia ja vuonna 2030 seitsemän prosenttia korkeampi, mitä se olisi ilman maahanmuuttoa.

Suomen osalta hyöty on vajaa kaksi ja yli viisi prosenttia vuosille 2020 ja 2030. Ilman uutta väkeä työikäinen väestö kutistuisi Pohjoismaissa yli kymmenen prosenttia vuoteen 2050 mennessä (WP/15/254).

Suomi vanhenee etunenässä. Se näkyy jo nyt bkt:n kasvuluvuissa, vaikka hyytymistä on selitetty pelkästään rakenneongelmilla.

Investoinneissa kyse on ennen kaikkea odotuksista. Kutistuva työvoima nostaa helposti palkkapaineita ja sitä myöten yleistä kustannustasoa. Vanhusväestö ei myöskään kuluta nuorten lailla.

Maahan muuttava väestö on ikärakenteeltaan nuorta.

Nuoruus on etu sekä työvoiman tarjonnan että kulutustarpeiden näkökulmasta.

Lyhyellä tähtäimellä maahanmuutto tuo kuitenkin ongelmia. IMF:n laskelmien mukaan maahantulijat kasvattavat työttömyysprosenttia 0,25-0,53 prosenttiyksikköä.

Suomen kannalta tilanne on pohjoismaiden heikoin. Meillä tulijakunnassa on muita enemmän vaikeasti työllistyviä kouluttamattomia nuoria.

Ruotsinkaan tilanne ei ole auvoinen, vaikka maahanmuutolla on pitkä historia. Työttömyyskuilu kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä on Ruotsissa suurempi kuin esimerkiksi Saksassa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

IMF selittää tätä pitkälti keskitetyllä palkanmuodostuksella. Joustavat työmarkkinat hyödyttävät maahanmuuttajia. Pohjoismaista, ei vain Suomesta, nämä puuttuvat.

Palkkahaitarin leventäminen ja tuloerojen kasvattaminen sitä kautta on monelle vaikeaa. Se istuu huonosti pohjoismaiseen tasa-arvoajatteluun.

IMF:n tilastolliset faktat ja kvantitatiiviset analyysit kuitenkin osoittavat, että matalapalkkatöihin työllistyvät maahanmuuttajat hyötyvät joustavista työmarkkinoista.

Toisaalta on hyvä huomata, että vastoin yleistä uskomusta työttömyysturva, työkyvyttömyyseläke ja verokiila eivät tilastojen valossa vaikuta maahanmuuttajien työllistymiseen. Kantaväestön osalta näillä on merkitystä.

Maahanmuutto aiheuttaa huolta kantaväestössä ja moni laskee maahantulijoiden kustannuksia. Etenkin pienipalkkaisen väestön huolet ymmärtää. Maahanmuuttajat kilpailevat heidän kanssaan samoista työpaikoista.

Kustannusten osalta on hyvä muistaa, että kaikki väestö aiheuttaa kustannuksia etenkin nuoruus- ja vanhuuspäässä.

Nyt maahanmuuttajat työllistävät kantaväestöä.

Työllistyessään he kasvattavat verokertymää, ja rahoittavat muiden kanssa yhteisiä julkisia menoja, niin tulo- kuin kulutusveroilla, osa yrittäjinä.

Tämän päivän meno on huomispäivän tulo. Se pätee moniin panostuksiin.