Kauppalehti: Avuksi akuutissa kriisissä - Luona on pakolaisbisneksen pioneereja

Kauppalehti: Avuksi akuutissa kriisissä - Luona on pakolaisbisneksen pioneereja 21.12.2015

Yhdeksän vastaanottokeskusta Suomeen muutaman kuukauden sisällä avanneen Luona Oy:n liikevaihto nousee tänä vuonna 20 miljoonaan euroon. Se haluaa tehdä seuraavaksi bisnestä turvapaikan saaneiden kotouttamisella.

Oletko joutunut maahanmuuttokriittisten ryöpyttämäksi?

”Olen.”

Onko sinua uhkailtu niin, että olet ilmoittanut siitä poliisille?

”On.”

Luona Oy:n toimitusjohtaja Milja Saksi punnitsee sanansa tarkkaan. Kahdessa kuukaudessa hän on oppinut, miten tulenarka puheenaihe turvapaikkakriisi on. Väärin tulkitut lauseet täyttävät nopeasti sähköpostin kiukkuisella palauteryöpyllä, pahimmista ylilyönneistä Saksi ei halua edes puhua ääneen.

Saksi nimitettiin marraskuun puolivälissä sosiaali- ja terveysalan palveluja sekä asumisen palveluita tarjoavan Luonan toimitusjohtajaksi. Luona oli ensimmäinen yksityinen yritys, joka alkoi pyörittää vastaanottokeskuksia, eli tekemään bisnestä pakolaisilla.

Saksi puhuu bisneksen sijaan mieluummin siitä, miten Luona ”lähti auttamaan” turvapaikkakriisissä Maahanmuuttoviraston pyynnöstä. Maahanmuuttovirasto otti Luonaan yhteyttä, koska yrityksessä on asiantuntemusta sosiaalitoimesta, tilanhallinnasta sekä työvoiman rekrytoinnista.

Pakolaiskriisi oli räjähtänyt kesällä Euroopassa käsiin, yksin syyskuussa Suomeen saapui lähes 11 000 turvapaikanhakijaa. Valtio, kunnat, kaupungit ja SPR olivat helisemässä. Niiden resurssit eivät riittäneet turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.

”Lähdimme nopeasti avuksi akuutissa kriisissä”, Saksi sanoo.

Syyskuun puolivälissä Luona avasi ensimmäisen vastaanottokeskuksen Espooseen. Kaikkiaan yritys on pyörittänyt yhdeksää vastaanottokeskusta. Yhtä Hyvinkäällä, kahdeksaa pääkaupunkiseudulla. Luonan hoitamissa vastaanottokeskuksissa on majoittunut kaikkiaan 3 100 turvapaikanhakijaa.

Vastaanottokeskustoiminnan lisäksi Luona tuottaa muun muassa kriisi- ja hätämajoitusta Helsingin kaupungille.

”Turvapaikanhakijakriisi on työni alkuvaiheessa ollut voimakkaasti läsnä. Käytännön haasteita on ollut paljon. Olemme keskittyneet siihen, että pystymme tarjoamaan laadukkaasti niitä palveluja, joita Maahanmuuttovirasto on meiltä ostanut.”

Viime kuukausina Luonan toimitusjohtaja on joutunut julkisuudessa vastaamaan lukuisiin kysymyksiin.

Taannoin Yleisradio uutisoi vapaaehtoistyön takkuamisesta Luonan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa Espoossa. Aikaisemmin mielenkiinnon kohteena on ollut muun muassa Hyvinkään vastaanottokeskus, joka perustettiin entisiin sikojen tutkimuskeskuksen tiloihin.

Luona on osa henkilöstövälitystä tarjoavaa Barona-konsernia. Aikaisemmin Luona tunnettiin Hoiva Barona Oy:nä. Nimi vaihdettiin vajaa vuosi sitten Saksin mukaan siksi, että yritykselle haluttiin rakentaa oma brändi.

Viime tilikaudella Hoiva Baronan liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa ja nettotulos reilut 100 000 euroa tappiollinen.

Bisnes on kasvanut nopeasti. Saksi arvioi, että Luona Oy:n liikevaihto nousee tänä vuonna 20 miljoonaan euroon ja tulos on plusmerkkinen.

Luonan hallituksen puheenjohtaja on Paavo Voutilainen. Hän on Helsingin kaupungin entinen sosiaalijohtaja, joka siirtyi Baronan leipiin runsas vuosi sitten. Baronan tytäryhtiö taas on majoituspalveluja tarjoava Forenom, jolta Helsingin kaupunki on ostanut hätämajoitusta.

Ostot saivat negatiivista julkisuutta, kun kävi ilmi, ettei miljoonien eurojen hankintaa oltu kilpailutettu. Forenom esimerkiksi laskutti 12 neliön asunnosta kaupungilta 1 300 euron kuukausivuokraa.

Voutilaisen takavuosien sosiaalijohtajakaudelta muistetaan myös yli 70 000 euron designkalustehankinta, jota ei kilpailutettu ja josta nousi myräkkä. Kalustekauppaa sekä noin 130 000 euron - niin ikään ilman kilpailua - Diakonissalaitokselta ostettuja konsulttipalveluja käsiteltiin sittemmin käräjillä. Vuonna 2011 syytteet hylättiin. Tuomion perusteluissa todettiin, että kumpikin hankinta oli poikkeuksellinen, eikä niihin voinut soveltaa julkisista hankinnoista koskevia määräyksiä.

Luonan hallituksessa istuu muitakin politiikasta tuttuja nimiä. Sanna Lauslahti on kokoomuksen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuuston jäsen. Viestintäkonsultti Ulpu Iivari puolestaan on entinen sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Myös ydinvoimayhtiö Fennovoiman yhteiskuntasuhteista aikaisemmin vastannut Pasi Natri on Luonan hallituksen jäsen. Hän on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.

Kesän jälkeen turvapaikkakriisi eskaloitui viranomaisten mukaan niin nopeasti, ettei vastaanottokeskusten pyörittämistä ehditty edes kilpailuttaa. Verorahoilla ostettiin sitä, mitä tarjolla oli. Luona on saanut sopimuksensa suorahankintana, vaikka vastaanottokeskusten ylläpito on usein ylittänyt hankintalain 134 000 euron kilpailutusrajan.

”Jatkossa kilpailutuksia järjestetään, mutta tilanne on ollut niin akuutti, ettei kilpailuttamiseen ole ollut mahdollisuutta”, Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto sanoo.

”Myöskään potentiaalisia toimijoita ei ole ollut niin paljoa, että kilpailutukselle olisi ollut tarvetta.”

Muut keskeiset menoerät, kuten esimerkiksi terveyspalvelujen ostot yksityisiltä toimijoilta kilpailutettiin.

Maahanmuuttovirasto on päättänyt, ettei se kerro yksittäisten vastaanottokeskusten vuokrahintoja tai hinnoitteluperusteita julkisuuteen. Viraston mukaan ne ovat liikesalaisuuksia.

Luonan toimitusjohtajan vastaus kysymykseen, millä hinnalla yritys myy vastaanottokeskuksen pyörittämispalveluja Maahanmuuttovirastolle, jää niin ikään niukaksi.

”Olemme sopineet maahanmuuttoviraston kanssa, ettemme kerro julkisuudessa, millaisia sopimuksia meillä on. Sopimukset ovat salassa pidettäviä.”

Saksin mukaan Luona ei tavoittele voittoja kriisin kustannuksella, mutta on selvää, että jokaisen yrityksen jatkuvuuden edellytyksenä on terve liiketoiminta. Niin myös Luonan.

Saksin mielestä julkisuudessa keskustelua on tahallaan haluttu viedä siihen, että yksityiset toimijat rahastaisivat kansallisella kriisillä. Se on toimitusjohtajan mukaan luonut jännitteitä.

”Ei pidä kärjistää, että turvapaikkakriisi tarkoittaisi yksityiselle toimijalle massiivisia voittoja. Me emme ole hyödyntämässä tätä kriisiä pikavoittomielessä”, Saksi sanoo.

”Luonalla on paitsi liiketoiminnallinen tehtävä, myös yhteiskunnallinen tehtävä. Haluamme olla eettinen toimija ja luotettava kumppani.”

Maahanmuuttovirasto on kertonut käyttävänsä budjetoinnissaan arviota, jonka mukaan yhden henkilön ylläpito vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin 43 euroa vuorokaudelta.

Summa kattaa Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Kauton mukaan kaikki kulut vuokrista ja muista kiinteistökuluista palveluihin ja vastaanottorahaan. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuorokauden keskihinta jää Kauton mukaan alle 43 euron.

Suurinta osaa vastaanottokeskuksista pyörittää edelleen SPR, joka ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Luonan jälkeen bisnekseen on ollut myös muita yksityisiä toimijoita, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava pörssilistattu Pihlajalinna.

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saapuu tänä vuonna hieman alle 35 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna hakijoita oli kaikkiaan runsaat 3 600. Ensi vuonna määrän ennustetaan liikkuvan 15 000:ssa.

Myös Ruotsissa maahanmuuttobisneksen paisuminen on herättänyt vilkasta keskustelua. Ruotsin Yleisradioyhtiö selvitti muutama kuukausi sitten, minkälainen bisnes turvapaikanhakijoiden vyörystä siellä on tullut. Selvityksen mukaan Ruotsin maahanmuuttovirasto oli maksanut asumispalveluita tarjoaville yrityksille kuluneena vuonna 1,4 miljardia kruunua eli noin 148 miljoonaa euroa. Ruotsin maahanmuuttovirasto on arvioinut, että Ruotsista turvapaikkaa voi hakea tänä vuonna kaikkiaan jopa 190 000 ihmistä.

Hallituksen taannoinen päätös kiristää turvapaikkapolitiikkaa näkyy heti Luonan toiminnassa. Yrityksen Vantaalla pyörittämä vastaanottokeskus suljettiin viime viikolla. Vantaan yksikön lisäksi hallitus päätti lakkauttaa myös vastaanottoyksiköt Parikkalassa ja Merikarvialla. Suunnitteilla olleiden Kittilän, Pellon ja Ylitornion vastaanottokeskusten valmistelut keskeytettiin.

Kiristykset näkyvät myös siinä, että jatkossa vastaanottokeskuksissa tarjotaan jatkossa vain välttämättömimmät palvelut.

Hallitus haluaa toimenpideohjelmallaan saada kustannukset hallintaan, katkaista turvapaikkahakijoiden hallitsemattoman virran Suomeen ja kotouttaa turvapaikan saaneet. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille perustetaan erityisiä palautuskeskuksia. Pääkaupunkiseudulle niitä tulee kaksi.

”Jos on tarvetta, voimme olla mukana palautuskeskusten pyörittämisessä”, Saksi sanoo.

Luonan toimitusjohtajan mielestä nyt on korkea aika alkaa käydä keskustelua siitä, miten turvapaikan Suomesta saaneet ihmiset integroidaan yhteiskuntaan. Saksi vainuaa kotouttamisessa uuden bisneksen.

”Tällä hetkellä kuluu keskimäärin 6-10 vuotta, että turvapaikan saanut alkaa maksaa itseään yhteiskunnalle takaisin. Se on liian pitkä aika. Tässä meillä on paljon tekemistä.”


Milja Saksin teesit turvapaikkapolitiikkaan

1. Kotouttamisprosessia pitää radikaalisti lyhentää.

2. Työn tekemisen esteet turvapaikan-hakijoilta on poistettava.

3. Nostetaan keskiöön positiivisen oleskeluluvan saaneiden oman elämän hallinta, kodin löytyminen ja työllistyminen.