HS: Kasvu kaipaa lisää työvoimaa ulkoa

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Kasvu kaipaa lisää työvoimaa ulkoa 20.12.2015

Maltillinen keskustelu pakolaisista ja heidän taloudellisesta merkityksestään on Suomessa litistynyt ahtaaseen rakoon. Selvityksiä aiheesta on kyllä tehty, mutta niiden sanomaa on vaikea saada läpi tunnepitoisessa väittelyssä.

Suomeen on tullut tänä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja tuhansia heistä jää tänne, halusivatpa kaikki kantasuomalaiset sitä tai eivät. Jos Suomeen jäävät pystyttäisiin työllistämään, heidän työpanoksensa olisi selvitysten mukaan juuri sitä, mitä kansantalous kaipaisi. Heidän alkutaipaleensa aiheuttamat menot voisivat muuttua myöhemmin tuloiksi.

Tutkija Jussi Pyykkönen ja tohtori Juuso Vanhala Suomen Pankista ovat pohtineet maahanmuuton taloutta. Myös Vatt, perussuomalaisten ajatuspaja Suomen perusta, Tilastokeskus ja Elinkeinoelämän valtuuskunta ovat tehneet laskelmiaan. Uudessa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa tohtori Sari Pekkala Kerr selvittelee asiaa.

Muutama peruslähtökohta on varma: Suomi ikääntyy, huoltosuhde heikkenee ja työvoimapanos kutistuu. Jotta kehitys pysähtyisi tai edes hidastuisi, tarvitaan lisää työvoimaa ulkomailta. Näiden lähtökohtien jälkeen alkaa väittely: voiko tänne tulevia työllistää, ja jos voi, miten ja kuinka paljon maahanmuuttajia kaikkiaan tarvitaan.

Tutkimukset eivät tue monen hellimää epäilystä, että tulijat veisivät kantaväestön työttömiltä työllistymisen mahdollisuuden. Pekkala Kerr muistuttaa, että esimerkiksi Turkkiin saapuneet eivät ole suuremmin rohmunneet kantaväestön työpaikkoja. Saksan, Britannian ja Tanskan aiemmista kokemuksista tehdyt selvitykset kertovat, että maahan tulevat kilpailevat keskenään alemman palkkatason töistä ja täyttävät niitä työpaikkoja, jotka eivät ole täyttyneet. Kantaväestö siirtyy paremmin palkattuihin hommiin.

Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun aikana auki 65 000 työpaikkaa. Niistä melkein puolet oli auki vielä kuun lopussa.

Tutkija Jussi Pyykkönen laskee, että 1980-luvun lopun työllisyystasoa – työllisiä oli silloin lähes 48 prosenttia koko väestöstä – ei enää saavuteta millään realistisella oletuksella. Jos pyritään finanssikriisiä edeltäneisiin työllisyysosuuksiin – noin 45 prosenttiin väestöstä – vuoteen 2025 mennessä, maahanmuuton tulisi kaksinkertaistua ja tulijoiden työllisyysasteen pitäisi nousta eurooppalaiselle tasolle. Jos heidän työllistämisensä onnistuisi, työeläkemaksu saattaisi Eläketurvakeskuksen mukaan alentua.

Suomen Pankki lisää, että maahanmuuttajissa on suuri taloudellinen potentiaali, joka saadaan käyttöön, jos he työllistyvät. Maahanmuuttajien työllistyminen on Suomen Pankin ja muidenkin selvitysten mukaan kantaväestöä heikompaa, mutta se parantuu kaiken aikaa Suomessa vietettyjen vuosien myötä.

Turvapaikanhakijoina tulleiden työhön pääsy on erityisen hankalaa, mutta Tilastokeskuksen mukaan heistäkin sentään puolet on saanut työtä kymmenessä vuodessa.

Työllistymisen esteitä on tulijoissa – esimerkiksi puutteellinen koulutus tai huono kielitaito – mutta myös Suomen päässä. Maahanmuuttajille on työmarkkinajärjestelmässä vain vähän sisääntulotyöpaikkoja. Kynnys päästä työhön on korkea muun muassa siksi, että suomen kielen osaamista vaaditaan niissäkin tehtävissä, joissa se ei todellisuudessa ole välttämättömyys. Yleissitova palkkajärjestelmäkin nostaa kynnystä: työnantajat laskevat, että tulijan tuottavuus ei vastaa palkkaa, joka hänelle on järjestelmän mukaisesti maksettava. Eikä syksyllä tulleiden turvapaikanhakijoiden osaamista, koulutusta ja työhaluja ole kartoitettu mitenkään.