Talouselämä: Nyt ulkomaalaisille halutaan kunnon jononohituskortti Suomen työpaikoille - "Tiedetään, ettei löydy kantasuomalaisia tekijöitä..."

Talouselämä: Nyt ulkomaalaisille halutaan kunnon jononohituskortti Suomen työpaikoille - "Tiedetään, ettei löydy kantasuomalaisia tekijöitä..." 21.12.2015

Ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa on lievennettävä ja byrokratiaa karsittava, katsoo Helsingin seudun kauppakamari.

Yritysten tarpeet ulkomaisen työvoiman kotouttamisessa ja rekrytoinnissa on asetettava etusijalle. Sipilän hallitusohjelmassa työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä, mutta tarveharkinnasta ei haluta luopua.

Nykyinen määrittely rajoittaa ja hidastaa erityisesti uusien työpaikkojen syntymistä start-up-yrityksissä ja kansainvälistyvissä kasvuyrityksissä.

”Mielestämme työnantajan on voitava itse määritellä, millaista erityisasiantuntijaa yrityksessä tarvitaan. Korkeakoulututkinto tai palkkaraja ei ole osaamisen mittari”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

Ulkomaalaisille erityisasiantuntijoille voidaan myöntää oleskelulupa työntekoa varten vain, jos hän toimii yrityksen yli- tai keskijohdossa tai erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Lisäksi edellytetään korkeakoulututkintoa ja vähintään 3000 euron kuukausipalkkaa.

Yritykset, jotka palkkaavat säännöllisesti ulkomaalaisia työntekijöitä, joutuvat usein aloittamaan työlupaprosessin alusta alkaen rekrytointi-ilmoituksien julkistamisesta ja pahimmillaan tuloksettomien haastattelukierrosten toteuttamisesta. Siitäkin huolimatta, että tiedetään, ettei työmarkkinoilta ei löydy kantasuomalaisia tekijöitä avoinna oleviin tehtäviin.

”Yritykset, jotka hoitavat työnantajavelvoitteensa asianmukaisesti ja palkkaavat säännöllisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta ammattiosaajia samoihin tehtäviin, olisi vapautettava esimerkiksi kahden vuoden määräajaksi saatavuusharkinnan velvoitteista”, Lahtinen ehdottaa.

Turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja kotoutumista nopeutetaan luopumalla kolmen kuukauden pakollisesta odotusajasta ennen kuin voi hakea töitä. Maahanmuuttajia on myös kannustettava yrittäjyyteen esimerkiksi siten, että kansalaisuuden saaminen voisi nopeutua.

”On tunnistettava turvapaikkahakijoiden taidot ja osaaminen mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen, jotta yrityksillä on tiedossa saatavilla oleva työvoimapotentiaali. Lisäksi yritystukia on voitava käyttää työyhteisön valmentamiseen ja sallia joustavat ehdot työkokeiluissa”, Lahtinen ehdottaa.