HS: Tutkijat: Vastaanottokeskusten polttoyritykset ovat osa väkivaltaisen ja epädemokraattisen aatteen leviämistä

Helsingin Sanomat: Tutkijat: Vastaanottokeskusten polttoyritykset ovat osa väkivaltaisen ja epädemokraattisen aatteen leviämistä 18.12.2015
Helsingin Sanomat, mielipide: Poliittisen väkivallan vastustaminen on kaikkien asia
Rasterverkosto: Kannanotto

Rasisminvastaisen tutkijaverkosto Rasterin tutkijoiden mukaan laiton väkivaltainen toiminta ja siihen kannustava ideologia ovat yleistyneet Suomessa. Tutkijat julkaisivat perjantaina kannanoton, jossa he ilmaisevat huolensa Suomen viime aikojen tapahtumista, erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten polttoyrityksistä.

”Sekä sosiaalisessa mediassa että syksyn aikana järjestetyissä mielenosoituksissa on asetuttu avoimesti kannattamaan natsiaatetta. Väkivalta ja sillä uhkaaminen poliittisten tavoitteiden, kuten vastaanottokeskusten sulkemisen tai maahantulokäytäntöjen muuttamisen puolesta, on terroria”, kannanotossa sanotaan.

Tutkijoiden mielestä väkivallan lisääntyminen ”ei kuitenkaan ole herättänyt huolta poliittisissa päättäjissä tai yleisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä vastaavissa viranomaisissa”. Sen sijaan hallitus on tutkijoiden mukaan luonut kuvitelmia turvapaikanhakijoista uhkana yhteiskunnalle.

”Uhkakuvien avulla legitimoidaan aikeita heikentää radikaalisti turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa”, tutkijat kirjoittavat.

Hallituksen päätös selvittää mahdollisuudet antaa turvapaikan saaneille alempaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisille muuttaisi toteutuessaan suomalaista yhteiskuntaa perustavalla tavalla, tutkijat sanovat. Se murtaisi yhdenvertaisuusperiaatteen ja hyväksyisi syrjivän kohtelun.

”Hallitus lähestyy pakolaiskysymystä ainoastaan kustannusnäkökulmasta ja haluaa karsia turvapaikkajärjestelmään käytettyjä varoja sen sijaan että nostettaisiin keskiöön turvapaikkaa hakevien ihmisten tarve turvalliseen elämään”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijoiden mielestä on tärkeää ymmärtää, että turvallisuusuhka tulee tällä hetkellä Suomen rajojen sisäpuolelta.

”Se nojaa uusnationalistiseen illuusioon yhtä alkuperää olevien, samanmielisten suomalaisten kansallisvaltiosta. Kuvitelma ei ole koskaan ollut totta. Myös Suomessa hyvinvointi rakentuu ja on historiallisesti rakentunut ylirajaisten suhteiden varaan”, tutkijat kirjoittavat.

Yritykset polttaa elävältä aikuisia ja lapsia eivät ole osa kahden tasa-arvoisen näkökulman kamppailua, vaan väkivaltaisen ja epädemokraattisen aatteen leviämistä, tutkijat muistuttavat.

Kaksi rasisminvastaisen tutkijaverkoston tutkijaa kirjoitti perjantaina myös Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Ina Juva ja Minna Seikkula tähdensivät, että vaikeneminen poliittisesta väkivallasta mahdollistaa väkivallan yleistymisen.

”Väkivallan tuomitsemisen ja vastustamisen ei pitäisi olla erityisen radikaali ajatus vaan itsestäänselvyys ja arkinen käytäntö.”

____________________________________


Helsingin Sanomat, mielipide: Poliittisen väkivallan vastustaminen on kaikkien asia

Mari Kuukkanen (HS Mielipide 12.12.) on oikeassa vaatiessaan analyyttista mediakeskustelua poliittisesta väkivallasta. Esimerkiksi Yle uutisoi (10.12.) pääosin polttopulloista syttyneiden tulipalojen olleen ”ikävä vieras monessa vastaanottokeskuksessa ympäri Suomea”.

Kun poliittinen väkivalta käsitetään arkipäiväiseksi harmiksi, on aika pysähtyä pohtimaan rasismin ja viharikosten normalisointia.

Suomessa rasismia maahanmuuttajia vastaan levitetty internetkeskusteluiden kautta muihin medioihin ja puoluepolitiikkaan yli puoluerajojen jo usean vuoden ajan. Nyt väkivaltaiset sanat ovat johtaneet aiempaa näkyvämpiin ja vaarallisempiin tekoihin. Yritykset polttaa elävältä aikuisia ja lapsia eivät näytä silti hätkähdyttäneen suurta osaa Suomessa asuvista. Tämä johtunee siitä, että väkivaltaa lietsova puhe on tullut tutuksi.

Aatehistorioitsija Kerstin von Brömssen osoittaa, että 22.7.2011 Norjassa terrori-iskut tehneen Anders Breivikin väitteet toistuivat julkisessa keskustelussa jo usean vuoden ajan ennen iskua. Toisin sanoen poliittinen väkivalta ei tapahdu tyhjiössä, vaan sitä tukevat monenlaiset toimijat.

Myös suomeksi kirjoittavien äärioikeistolaisten ideologien tekstejä on käsitelty akateemisessa tutkimuksessa. Sosiologi Suvi Keskisen mukaan äärioikeistolainen argumentaatio muistuttaa osin Breivikin kirjoittamaa manifestia.

Koska poliittisen väkivallan tuottamiseen osallistuu suuri joukko ihmisiä, myös sen vastustamisen pitäisi olla laaja-alaista. Keskustelun ”ulkopuolelle” ei voi asettua, sillä vaikeneminen mahdollistaa väkivallan arkipäiväistymisen. Hiljaisella hyväksynnällä on pahimmillaan tappavat seuraukset.

Konsensushakuisessa Suomessa pelätään usein vastakkainasetteluja ja arastellaan ponnekasta vastaan sanomista. Väkivallan tuomitsemisen ja vastustamisen ei pitäisi olla erityisen radikaali ajatus vaan itsestäänselvyys ja arkinen käytäntö.

Ina Juva
tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Minna Seikkula
tohtorikoulutettava, Turun yliopisto

Raster, rasisminvastainen tutkijaverkosto

____________________________________

Rasterverkosto: Kannanotto

Ihmisarvoa vähättelevä maahanmuuttovastainen puhe ei ole uusi ilmiö Suomessa, mutta kuluneen syksyn aikana sanat ovat johtaneet aiempaa vaarallisempiin ja laajamittaisempiin tekoihin. Vastaanottokeskusten tuhopolttoja tai niiden yritysten epäilyjä on raportoitu ainakin yhdeksän ja väkivallanuhkaa valuuttanaan käyttävät uusnatsi- ja äärioikeistolaiset ryhmät kertovat partioivansa kaduilla useissa kaupungeissa. Turvapaikanhakijoihin, Suomeen muualta muuttaneisiin ja ei-valkoisiin suomalaisiin kohdistuva väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet.

Laiton väkivaltainen toiminta ja siihen kannustava ideologia ovat yleistyneet. Sekä sosiaalisen mediassa että syksyn aikana järjestetyissä mielenosoituksissa on asetuttu avoimesti kannattamaan natsiaatetta. Väkivalta ja sillä uhkaaminen poliittisten tavoitteiden, kuten vastaanottokeskusten sulkemisen tai maahantulokäytäntöjen muuttamisen puolesta, on terroria.

Väkivallan lisääntyminen ja järkkynyt turvallisuus ei kuitenkaan ole herättänyt huolta poliittisissa päättäjissä tai yleisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä vastaavissa viranomaisissa. Hallitus ei ole puuttunut riittävässä määrin väkivallan lietsomiseen.

Terroritekoihin puuttumisen sijaan myös Suomen hallitus luo kuvitelmia turvapaikanhakijoista yhteiskunnallisena uhkana. Uhkakuvien avulla legitimoidaan aikeita heikentää radikaalisti turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Tuore turvapaikkapoliittinen toimintaohjelma sisältää useita ehdotuksia, jotka asettavat turvapaikkaa hakevat ja sen saaneet eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin maassa asuviin. Lisäksi ne toteutuessaan muuttaisivat perustavalla tavalla suomalaista yhteiskuntaa murtamalla yhdenvertaisuusperiaatteen ja hyväksymällä syrjivän kohtelun. Hallitus lähestyy pakolaiskysymystä ainoastaan kustannusnäkökulmasta ja haluaa karsia turvapaikkajärjestelmään käytettyjä varoja sen sijaan että nostettaisiin keskiöön turvapaikkaa hakevien ihmisten tarve turvalliseen elämään.

Yritykset polttaa elävältä aikuisia ja lapsia eivät näytä hätkähdyttävän myöskään mediakeskustelijoita. Tilanteeseen on suhtauduttava vakavasti viimeistään nyt. Emme todista kahden tasa-arvoisen näkökulman kamppailua, vaan väkivaltaisen ja epädemokraattisen aatteen leviämistä. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että turvallisuusuhka nykytilanteessa tulee Suomen rajojen sisältä. Se nojaa uusnationalistiseeen illuusioon yhtä alkuperää olevien, samanmielisten suomalaisten kansallisvaltiosta. Kuvitelma ei ole koskaan ollut totta. Myös Suomessa hyvinvointi rakentuu ja on historiallisesti rakentunut ylirajaisten suhteiden varaan.

Sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten on reagoitava väkivaltaisiin iskuihin. Ensimmäinen askel on tunnustaa tilanteen vakavuus. Poliisin on huolehdittava yksittäisiin ihmisiin kohdistuvien väkivaltarikosten ja muiden viharikosten asianmukaisesta tutkinnasta sekä tehostettava puuttumista äärioikeistolaiseen poliittiseen väkivaltaan. Hallituksen on irtisanouduttava väkivaltaisesta poliittisesta ideologiasta ja luovuttava kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten leimaamisesta. Turvapaikkapolitiikassa on vähintäänkin taattava siihen liittyvien toimenpiteiden perustuslaillisuus eikä yhdenvertaisuuden periaatteesta suomalaisessa lainsäädännössä voida tinkiä.

Toivotamme kaikki tervetulleiksi siihen Suomessa asuvien ihmisten joukkoon, jossa tiedämme, että monenlaisista taustoista tulevien ihmisten yhdessä  ylläpitämä yhteiskunta on vapaampi ja oikeudenmukaisempi kuin samuuden myyttiin perustuva. Turvallinen arki on taattava meille kaikille. Ihmisoikeuksien toteutuminen ei saa olla kiinni kansallisvaltioiden rajoista.