Kooste: "Maahanmuuttokeskustelun hyvät, pahat ja rumat puolet" -keskustelusta Joensuussa

Minna Sirnön blogi: Kooste: "Maahanmuuttokeskustelun hyvät, pahat ja rumat puolet" -keskustelusta Joensuussa 19.8.2009

Minna Sirnö ja Dan Koivulaakso ottivat mittaa poliittisista kilpakumppaneista salin täyteen vetäneessä keskustelutilaisuudessa Joensuun Laulutalolla, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä.

Joensuun Seudun Vasemmistonuorten järjestämässä tilaisuudessa oli vasemmiston edustajien lisäksi keskustelemassa Salla Remes (kesk.), Ville Elonheimo (vihr.), Marko Haakana (sd.), Pekka Sitari (kok.), Eero Bogdanoff (Perus). Keskustelun puheenjohtajina toimivat Joensuun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMon) aktiivit Alain Minget ja Olga Davydova.

Keskustelun aluksi Alain Minget esitteli JoMonin toimintaideaa ja kiitteli Vasemmistonuoria kutsusta yhteistyöhön. Olga Davydova toivoi napakkaa, mutta vapaata keskustelua ja kertoi tilaisuuden tavoitteena olevan purkaa maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärillä käytävää keskustelua.

Koivulaakso totesi avauspuheenvuorossaan nykyisen keskustelun keskittyneen pitkälti vääriin ja keinotekoisiin ongelmiin. Maahanmuutosta puhuttaessa tulisi huomioida monimutkaisen maahanmuuttohallinnan aiheuttama ihmisten eriarvoinen asema yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. "Oikeudeton maahanmuuttaja heikentää työmarkkinoilla kaikkien työläisten asemaa ja palvelee siten vain pääoman etuja."

Myös Sirnö oli huolestunut työmarkkinoille syntyvästä kahtiajaosta. Maahanmuuttokeskustelun rumana puolena Sirnö piti ennakkoluuloista käyttäytymistä. "Aggressiivinen ennakkoluuloinen käyttäytyminen näyttää valitettavasti olevan hyväksyttyä nykykeskustelussa."

Elonheimo toivoi nationalistisen eetoksen ravistelua. Maahanmuuton ongelmista elonheimo nosti esiin suhteellisesti suuremman rikollisuuden, mutta osoitti sen vastaavan kantaväestön rikollisuutta samassa sosiaaliryhmässä.

Salla Remes nosti esiin vastaanottokeskuskeskustelun ja sukupolvien välisen eron suhtautumisessa monikulttuurisuuteen. Remes totesi Suomalaisen kulttuurin olevan monikulttuurinen ilman maahanmuuttoakin esim. ortodoksit.

Bogdanoff piti työperäistä maahanmuuttoa hyvänä puolena, mutta oli huolestunut maasta toiseen kiertävistä turvapaikanhakijoista, jotka hakevat parempaa sosiaaliturvaa. "pitäis yrittää sopeutua tähän meidän yhteiskuntaa"

Marko Haakana totesi humoristisesti ensimmäisen Suomalaisen olleen maahanmuuttaja. Nykykeskustelun rumana puolena Haakana piti sokeutta asioiden syyseuraussuhteita kohtaan.

Keskustelun edetessä Sirnö valittelikin tapaa puhua kaikista maahanmuuttajista yhtenä klönttinä. Media antanut liikaa tilaa ns. kriittisille äänenpainoille. Työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa hänen mielestään ihmisistä ei käsitellä kokonaisina.

Koivulaakson mielestä kritiikkiä pitäisi kohdistaa ensisijaisesti maahanmuuttoviraston suuntaan. "Viraston toiminta on mielivaltaista mikä on nähtävissä jo siitä, julkisuuteen nousseiden tapausten päätökset yleensä muuttuvat." Kyseisen viraston toimintaan kaivattaisiin pikaisesti avoimuutta.

Paneelin lopuksi ja kysymykseen, koska ihminen lakkaa olemasta maahanmuuttaja Sirnö totesi, että: "suomalaisuus on tunnetila, jonka pitäisi olla positiivinen juttu. Ihminen on suomalainen, kun kokee itsensä tällaiseksi." Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin turvata ihmisten oikeudet.

Koosteen toimitti Vasemmstonuorten uheenjohtaja Dan Koivusalo