YLE: Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat kiristyneet

YLE Uutiset:
Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat kiristyneet
Taantumassa yhteisöllisyys korostuu
22.8.2009

Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat kiristyneet viime vuosien aikana Suomessa. YLE Uutisten tekemän kyselyn mukaan taloudellinen taantuma on selvästi vaikuttanut heikentyneeseen ilmapiiriin.

Mohamed Mukhtar Abdi ei ole yhtään yllättynyt kuluneen kesän uutisista, joiden mukaan kansainvälisten opiskelijoiden asuinpaikkaa on turmeltu, ulkomaalaissyntyinen lehdenjakaja hakattu, suomalaiset ja ulkomaalaiset tapelleet joukolla. Mukhtar Abdi, 23, on töissä Helsingin Hakaniemessä Kanava-nimisessä monikulttuuristen nuorten kohtaamispaikassa.

- Yksi kävijä kertoi kaksi kuukautta sitten, että hänen päälle oli käyty bussissa. Hammas oli murtunut. Nyt asia on mennyt poliisille asti, Mukhtar Abdi kertoo.

Asenteet huonontuneet taantuman myötä

YLE Uutiset kysyi ympäri Suomen sijaitsevien Monikulttuuristen kohtaamispaikkojen toiminnanjohtajilta, onko asenneilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan muuttunut viime aikoina. Kyselyt tehtiin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Kajaanissa ja Oulussa.

Vastaukset olivat hyvin yhteneväiset. Kahdeksasta kyselyyn osallistuneesta paikkakunnasta seitsemässä oltiin sitä mieltä, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat huonontuneet taloudellisen taantuman myötä.

Ainoastaan Jyväskylän vastauksissa taantuman vaikutus ei tullut millään tavalla esille.

Mikkelin Monikulttuurikeskus Mimosan toiminnanjohtaja Hilkka Lappalainen sitä vastoin sanoo, että nousukauden aikana pinnan alle jääneet asenteet tulevat nyt selvästi näkyviin.

- Myönteinen asenneilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan on vain osittain totta. Mitään oikeaa asennemuutosta ei ole tapahtunut. Se on ollut vain pinnan alle painunutta hiljaisuutta, Lappalainen sanoo.

Rasismia joka puolella

Maahanmuuttajien kohtaamaa rasismia näyttää kyselyn vastausten perusteella olevan Suomessa joka puolella.

Töihin on vaikea päästä, ja jos sinne lopulta pääsee, heti epäillään: "Pystytkö tekemään töitä, ymmärrätkö edes suomea". Lisäksi maahanmuuttajat ovat kyselyn vastausten perusteella epäilleet, että heidän työajoissa ja palkoissa on paikoin epäselvyyttä.

Kouluissa taas osa opettajista käyttää edelleen rasistisia ilmauksia opetuksessaan ja osa koulun henkilökunnasta on asenteellista.

Opettaja on muun muassa sanonut oppilaalleen, että maahanmuuttajat eivät tarvitse äänestyslupaa tai kansalaisuutta, koska eivät he kuitenkaan äänestä.

Erityisesti yläasteella maahanmuuttajien rasistiseen kiusaukseen ei enää maahanmuuttajakeskusten toiminnanjohtajien mukaan ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Mediassa piilorasismia

Eikä tässä kaikki. Lista epäkohdista on loputon.

Vastausten perusteella esimerkiksi mediassa on paikoin rasistista piiloviestintää:

- Vuosi sitten lehdessä oli juttua polkupyöräilystä jalkakäytävällä. Jutun kuvassa oli nuori maahanmuuttajamies pyöräilemässä jalkakäytävällä. Ja toinen juttu, jossa puhuttiin ilotulitteista - siinäkin kuvassa oli maahanmuuttaja tekemässä jotain typerää.

Lisäksi maahanmuuttajat kohtaavat rasismia myös vapaa-ajallaan: netissä äärimielipiteet jylläävät, kaupassa tuntematon käskee menemään omaan maahan, ravintolaan sisäänpääsy evätään, baareissa ja diskoissa nimitellään. Harrastusjoukkueisiin ei pääse.

Pankissa ei suostuta palvelemaan englannin kielellä. Busseissakin tönitään ja haukutaan, eivätkä bussikuljettajat puutu asiaan mitenkään. Asuintaloissakin maahanmuuttajat ovat syyllisiä, jopa hajuihin, kuten eräs vastaaja kirjoittaa.

Mukhtar Abdi ei ole tapauksista moksiskaan.

- Kyllä, aika paljon noista minäkin olen kuullut tai kohdannut. Meitä haukuttiin aikoinaan sossupummeiksi, nyt taas, että viemme suomalaisten työpaikat. Nuoret kysyy jo minulta, että jos ei saa olla sossupummi, eikä töissä, mitä sitten pitää tehdä.

- Ihmisten pitäisi ymmärtää, että ei ole maahanmuuttajien vika, jos työpaikkoja vähennetään. Taloudellinen taantuma on maailmanlaajuinen. Ja se on vain hetkellistä. Toivotaan, että me yhdessä päästään tästä eroon jossain vaiheessa.

---

Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Mika Luoma-aho sanoo, että muukalaisvihan lisääntyminen taantuman yhteydessä on tavallista. Kun yhteisöä heilauttaa kriisi, yhteisöllisyys lisääntyy.

- Me-henki kasvaa ja rivit järjestäytyvät, jotta yhteisöllisestä kriisistä selvitään, Luoma-aho sanoo.

Luoma-aho huomauttaa, että yhteisöllisyydellä voidaan tehdä sekä hyvää että pahaa.

- Voidaan esimerkiksi päättää suosia kotimaista tuotantoa, mutta sitten on tämä toinen puoli, muukalaisviha. Siitä on historiassa monta esimerkkiä, Luoma-aho jatkaa.

Luoma-ahon mielestä julkisuudessa viime aikoina olleiden äärimielipiteiden ajankohta on myös ymmärrettävä.

- Kriisitilanne synnyttää reaktion, jossa pyritään määrittelemään, mikä on suomalaista ja mitä täällä saa ja mitä ei saa tehdä.

- Toiminta on itsekritiikitöntä. Jos joku sanoo, että hän tietää, että meillä on maahanmuuttajaongelma, minä vastaan, että hän ei voi tietää, Luoma-aho jatkaa.

Suomalaisuudella muuta vastaan

Luoma-ahon mielestä suomalaisuudessa on paljon sellaisia arvoja, joita tulee säilyttää, mutta hänestä on kamalaa, jos suomalaisuutta käytetään muita vastaan.

- Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa väkivaltaan. Ja siihen, että Suomi tunnetaan yleisesti muukalaisvihamielisenä. Toivon, että tämä kaikki ei johda tämmöiseen. En ainakaan halua, että ihmiset ajattelisivat, että minä olisin muukalaisvihamielinen, Luoma-aho jatkaa.

Reeta Salminen