YLE: Turvapaikanhakijoiden ja paikallisten kiristyneitä välejä paikkaillaan vastaanottokeskuspaikkakunnilla

YLE Uutiset:
Turvapaikanhakijoiden ja paikallisten kiristyneitä välejä paikkaillaan vastaanottokeskuspaikkakunnilla
11.8.2009

Turvapaikanhakijoiden ja paikallisten asukkaiden välit ovat kiristyneet useilla vastaanottokeskuspaikkakunnilla. Kevään aikana uutisissa on kerrottu muun muassa joukkotappeluista Rovaniemellä, hyökkäyksistä vastaanottokeskukseen Kemissä ja Suomusjärven vastaanottokeskukseen tehdystä pommi-iskusta. Suomen Punaisessa Ristissä kaivataankin nyt pikaista keskustelunavausta monikulttuurisuudesta.

Vaikka iskut ovat ääritapauksia, kertovat ne myös laajemmasta vastakkainasettelusta. Syitä ilmapiirin kiristymiselle vastaanottokeskuspaikkakunnilla nähdään monia. Heikko taloustilanne lisäsi ulkomaalaisvastaisuutta 90-luvun alussakin, toisaalta suoran rasismin lisäksi kitkaa aiheuttavat myös arkiset yhteentörmäykset. Esimerkiksi Rovaniemellä tilanne kärjistyi, kun ryhmä vastaanottokeskuksen asukkaita ahdisteli naisia kaupungilla.

Kemissäkin turvapaikanhakijoiden tavat ärsyttävät joitakin kaupunkilaisia, kertoo nuorison ohjaaja Anu Rastas:

- Ihan yksittäinen esimerkki on se, että he saattavat kävellä pyörätiellä koko tien leveydeltä eivätkä anna tietä vastaan tullessa. Eli ne saattaa olla ihan pikkuasioita, mitkä ärsyttää.
Kemissä turvapaikanhakijoita kannustetaan mukaan järjestötoimintaan

Vastaanottokeskuksissa tehdään nyt töitä asetelmien purkamiseksi puolin ja toisin. Rovaniemellä ahdistelu loppui, kun asiasta keskusteltiin vastaanottokeskuksessa. Turvapaikanhakijoiden kohtaamaan rasistiseen huuteluun on puolestaan pyritty vaikuttamaan paikallislehden avulla:

- Lehdessä on kerrottu turvapaikanhakijoiden tilanteesta, mistä he tulevat ja miksi he ovat täällä, kertoo Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaa Paula Lauhamaa.

Kemissä tulehtuneita välejä parannellaan kannustamalla turvapaikanhakijoita mukaan arkiseen toimintaan, esimerkiksi pelaamaan jalkapalloa paikallisiin seuroihin:

- Me ollaan tehty yhteistyötä monien eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa, mutta luonnollinen kanssakäyminen paikallisten kanssa on haaste, sanoo Kemin vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä Sirpa Tervahauta.

Punainen Risti: Tarvitaan julkista keskustelua monikulttuurisuudesta

Myös sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen uskoo tiedon ja arkisten kohtaamisten hälventävän ennakkoluuloja. Sisäministeriössä ollaan huolissaan turvapaikanhakijoita vastaan tehdyistä hyökkäyksistä, mutta varsinaisia toimenpiteitä ei ole suunnitteilla:

- Me kaikki tiedämme, mikä on oikein ja mikä väärin ja miten ihmisiä ei pidä kohdella. Pitäisi muistaa, että turvapaikanhakijoiden tilanne on hankala, koska he ovat tulleet vaikeista oloista ja elävät täällä välitilassa, vastaanottokeskuksista vastaava Pyykkönen pohtii.

Pyykkönen toivoo, että ihmiset asettuisivat enemmän toisen ihmisen asemaan ja hankkisivat tietoa asioista.

- Ennakkoluulojahan voi välttää sillä, että hankitaan tietoa asioista.

Kaikkia ei kuitenkaan omatoiminen tiedon hankkiminen kiinnosta. Monikulttuurisuustyötä tekevässä ja muun muassa Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskuksia pyörittävästä Suomen Punaisesta Rististä muistutetaan, että oikeus hakea turvaa vieraasta valtiosta perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Järjestössä kaivataankin laajempaa keskustelua monikulttuurisuudesta.

Tarvitaan lisää tietoa niin turvapaikanhakijoille kuin paikallisillekin, yhteistyötä koulujen kanssa sekä median jatkuvampaa kiinnostusta aiheeseen, sanoo Punaisen Ristin monikulttuurisuustyön suunnittelija Marisel Soto Godoy:

- Yksi keino puuttua näihin konflikteihin on tuomita ne äänekkäästi ja avoimesti. Tätä ei mielestäni tehdä nyt riittävästi.

Turvapaikkaprosessi on pitkä ja epävarma

Suomi on sitoutunut turvapaikkapolitiikassaan kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan henkilöä, joka hakee suojaa vieraasta valtiosta.

Turvapaikanhakijat majoitetaan eri puolilla maata sijaitseviin vastaanottokeskuksiin odottamaan Maahanmuuttoviraston päätöstä oleskeluluvasta. Prosessi kestää tällä hetkellä keskimäärin lähes 200 päivää. Yli puolet turvapaikkahakemuksista johtaa kielteiseen päätökseen. Esimerkiksi tänä vuonna turvapaikka tai oleskelulupa on myönnetty noin kolmasosalle hakijoista.

Jokaiselle turvapaikanhakijalle kuuluu vastaanottokeskuksessa majoitus, ruoka sekä perustoimeentulo ja -terveydenhuolto. Tietoa turvapaikkaprosessista ja vastaanottokeskusten toiminnasta he saavat vastaanottokeskuksessa järjestettävässä alkuinfossa. Lisäksi vastaanottokeskukset järjestävät opinto- ja kerhotoimintaa, johon kuuluu muun muassa kieli- ja kulttuuriopetusta.

Suurin osa Suomesta turvapaikkaa hakevista tulee Irakista, Somaliasta tai Afganistanista. Naisia hakijoista on hieman yli viidesosa. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvussa: tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan nousevan ensimmäistä kertaa yli 5 000:n. Lähes kaikki vastaanottokeskukset ovat tällä hetkellä täynnä.

Vastaanottokeskusten levoton kevät 2009

- Tammikuussa turvapaikanhakijat ja paikalliset tappelivat useasti Kemissä. Vastaanottokeskuksen ikkuna rikottiin.

- Rovaniemellä vastaanottokeskukseen tuli kevään mittaan useita ilmoituksia naisia ahdistelleista turvapaikanhakijanuorista.

- Kesäkuun puolivälissä SPR:n Suomussjärven vastaanottokeskuksen ulkopuolella räjähti aamuyöllä. Kukaan ei loukkaantunut iskussa.

- Kesäkuun lopussa kaksi puukoin aseistautunutta miestä tunkeutui turvapaikanhakijan asuntoon Kemissä. Samana iltana toinen turvapaikanhakija heitettiin veteen kemiläisellä uimarannalla.

- Heinäkuun alussa Rovaniemellä joukko turvapaikanhakijoita ja paikallisia otti yhteen.