Journalisti: Elämä pelissä

Journalisti:
Elämä pelissä
13.8.2009

YLE Radio:
Eurooppalaisia puheenvuoroja: Kidutettujen puolestapuhuja
16.7.2009

Voima:
"Älkää sulkeko silmiä"
6/2009

Suomen Journalistiliitto:
SJL toivoo, että venäläinen free-toimittaja Maglevannaja saa turvapaikan
11.6.2009

Helsingin Sanomat:
Venäläistoimittaja syyttää Putinia "keskitysleiristä"
3.6.2009

Mediaseuranta:
Venäläistoimittaja hakee Suomesta turvapaikkaa
30.5.2009

Venäläinen ihmisoikeusaktivisti ja freelancetoimittaja Jelena Maglevannaja, 27, haki kesäkuun alussa turvapaikkaa Suomesta. Hän sanoo olevansa hyvin tietoinen siitä, että turvapaikan hakeminen on yksi rankimmista ja epävarmimmista tavoista yrittää asettautua Suomeen.

”Toimin pakon edessä. Päätös turvapaikan hausta piti tehdä nopeasti, koska saamani tuomio oli tulossa lainvoimaiseksi enkä olisi enää sen jälkeen päässyt ulkomaille”, kertoo Maglevannaja.

Hänet tuomittiin toukokuussa Volgogradissa 200 000 ruplan eli noin 4 600 euron sakkoihin vankilaviranomaisten halventamisesta ja perättömien tietojen levittämisestä paikallisesta vankileiristä. Lisäksi häneltä vaadittiin julkista anteeksipyyntöä ja väitteidensä kumoamista.

Maglevannaja oli jo pitkään kirjoittanut tshetsheenien vainosta Venäjällä, mutta viimeinen pisara viranomaisille oli hänen alun perin Svobodnoje Slovoon (Vapaa sana) kirjoittamansa artikkeli tshetsheeni Zubair Zubairejevin kidutuksesta Volgogradin vankilassa. Artikkeli julkaistiin myöhemmin myös useilla verkkosivustoilla, muun muassa Venäjän islamistijärjestön sivuilla.

Vankilan tiedottaja sanoi Kommersant-lehdessä kesäkuussa, että Maglevannajan tiedot perustuvat toisen käden lähteisiin eli Zubairejevin siskon kertomuksiin.

”Ymmärsin, että saamani tuomion jälkeen työn jatkaminen Venäjällä olisi mahdotonta”, sanoo Maglevannaja. Hän pysyy tiukasti väitteidensä takana.

Maglevannaja saapui Suomeen toukokuun lopussa osallistuakseen Helsingissä järjestettyyn suomalais-venäläinen kansalaisfoorumiin.

”Jos tapahtuma olisi järjestetty muualla, olisin hakenut turvapaikkaa sieltä. Olen aiemmin käynyt ulkomailla Itävallassa ja Tshekissä. Suomesta tiesin tullessani vain, että täällä on kylmä. Suomalaiset ovat kuitenkin ystävällisiä. Vastaanottoni on ollut asiallinen, tunnen oloni turvalliseksi täällä.”


Maglevannaja ei valittanut saamastaan tuomiosta, koska se on hänen mielestään turhaa työtä Venäjällä.

”Kaikki viranomaiset ovat Venäjällä keskenään hyvää pataa. Otimme Zubairejevin asiassa yhteyttä jopa presidenttiin vain kuullaksemme, ettei vankiloissa kiduteta ketään.”

Hän kertoo saaneensa äärinationalisteilta tappouhkauksia sähköpostilla. Lisäksi useat venäläisviranomaiset ovat kutsuneet hänet puhutteluun. Häntä on uhkailtu vankilalla tai mielisairaalalla, jollei agitointi lopu.

Maglevannaja kääntyi myös Venäjän journalistiliiton puoleen, mutta tuli torjutuksi. Oikeuskäsittelyynsäkin hän sai liitolta vain vähän tukea.

”Ehkä minua ei otettu vakavasti, koska en ole journalistiliiton jäsen”, hän pohtii.

Koulutukseltaan Maglevannaja on venäjän kielen ja kirjallisuuden sekä fysiikan opettaja. Toimittajan työtä hän on tehnyt ilman korvausta. Elantonsa hän on hankkinut oikolukijana kustantamossa. Hän kirjoittaa venäjäksi. Vieraista kielistä hän osaa englannin alkeet.


Jelena Maglevannaja on tullut hanakasti julkisuuteen turvapaikka-asiassaan Suomessa.

”En tullut tänne vaikenemaan, vaan pitääkseni ääntä tshetsheenien asemasta”, hän perustelee.

Silti hän on otettu Suomessa kohtaamastaan kiinnostuksesta, joka ei ole rajoittunut pelkästään suomalaisiin tiedotusvälineisiin.

”Venäjällä olen tottunut siihen, että ihmisoikeusasioista puhutaan hiljaa ja vain pienissä vaihtoehtolehdissä tai internetissä. Suomessa suuretkin tiedotusvälineet ja ulkomaiset kirjeenvaihtajat ovat olleet kiinnostuneita asiastani ja siitä on puhuttu avoimesti mediassa”, hän sanoo.

Maglevannaja on seurannut Tshetshenian vaiheita jo ensimmäisestä sodasta eli 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hän sanoo tavanneensa joitakin tshetsheenejä, mutta maassa hän ei ole käynyt kertaakaan.

Vaikka venäläiset Maglevannajan mukaan alistavat monia kansoja, muiden kohtaloa ei hänen mielestään voi silti verrata tshetsheeneihin, joita vastaan on sodittu ja joita on kidutettu ja murhattu. Hän toivoo, että Tshetshenia vielä joskus saavuttaisi itsenäisyyden.

Mutta kokeeko Maglevannaja toimittajana tai ihmisoikeusaktivistina tulleensa hyväksikäytetyksi?

”Jos joku käyttää minua hyväksi tshetsheenien tai yleensä ihmisoikeusasioiden ajamisessa, minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos se edistää näiden ihmisten tai alan järjestöjen asiaa. Mielestäni hyväksikäyttöön kuuluu kuitenkin se, että toista käytetään hyväksi hänen tietämättään. Minä olen tässä itse täysillä mukana.”


Maglevannaja asuu Helsingin vastaanottokeskuksessa, jossa hän jakaa huoneen kolmen muun turvapaikanhakijan kanssa. Vaatimattomat olot eivät estä häntä kirjoittamasta.

”Sain tuttavaltani tietokoneen. Helsingissä on myös huomattavasti paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan kuin Volgogradissa.”

Volgogradiin Maglevannajaa jäivät kaipaamaan vanhemmat ja kissa.

”Huolimatta siitä, että vanhempani valittivat usein minun aiheuttavan paljon ongelmia myös heille, he ymmärsivät täysin tilanteeni ja kannustivat minua päätöksessäni”, hän sanoo.


FAKTA: Jelena Maglevannaja

Kuka: Syntynyt Volgogradissa 1981, perheeseen kuuluvat vanhemmat ja kissa. Opiskellut fysiikkaa ja venäjän kieltä ja kirjallisuutta Volgogradin pedagogisessa yliopistossa. Valmistui vuonna 2005. Työskennellyt oikolukijana kustantamossa ja toiminut leipätyönsä ohessa vapaana toimittajana.

Mitä tekee: Avustaa Venäjän demokraattisen liiton äänenkannattajaa, Vapaata sanaa. Pitää omaa blogia ja toimittaa useita Kaukasiaa ja eritoten Tshetsheniaa käsitteleviä verkkosivustoja sekä Aleksander Litvinenkolle omistettua sivustoa. Kiinnostui Tshetsheniasta jo koululaisena.

Yhteydet: Venäjän kommunistisen puolueen jäsen. Kääntyi muslimiksi 2003.


Henkensä kaupalla

Työn vuoksi kuolleita: Toimittajien kansainvälisen suojelujärjestön (CPJ) mukaan Venäjällä on vuodesta 1991 lähtien kuollut työnsä vuoksi 50 toimittajaa eli kolmanneksi eniten maailmassa Irakin ja Algerian jälkeen. Kansainvälinen journalistiliitto (IFJ) kertoo 96 toimittajan menehtyneen työnsä takia Venäjällä vuodesta 1993 lähtien.

Tuorein tapaus: Venäläinen freenlancetoimittaja ja ihmisoikeusjärjestö Memorialin johtokunnan jäsen Natalia Estemirova tapettiin Tshetsheniassa 15.7.2009.

Uhan alla: Venäläiset toimittajajärjestöt esittelevät osoitteessa www.journalists-in-russia.org yli 300 työssään väkivallan uhriksi joutuneen tai kadonneen venäläistoimittajan tarinan. Kidutuksen vastainen maailmanjärjestö (OMCT) ja Kansainvälinen ihmisoikeusliitto (FIHD) varoittivat keväällä toimittaja Jelena Maglevannajaa uhkaavasta juridisesta häirinnästä.

Ranking: Toimittajat ilman rajoja -järjestö rankkasi Venäjän lehdistövapauden viime vuonna sijalle 141. Vertailussa on mukana 173 maata. Suomi sijoittui viidenneksi.


Toimittajat pakenevat harvoin Suomeen

Toimittajat hakevat Suomesta turvapaikkaa harvakseltaan. Maahanmuuttovirasto ei tilastoi turvapaikanhakijoita ammatin mukaan, mutta näppituntuma on, että toimittajataustaiset hakijat tulevat useimmiten Itä-Euroopan, Aasian ja Afrikan maista.

Yleensä toimittajat joutuvat vainon kohteeksi poliittisena pidetyn toimintansa takia: joko tuotantonsa tai edustamansa tiedotusvälineen takia.

Pakolaisneuvonnan Helsingin toimiston vastaava lakimies Kirsi Hytinantti ei muista omalta, jo lähes parikymmentä vuotta kestäneeltä uraltaan montakaan turvapaikan Suomesta saanutta toimittajaa. Kansainvälistä suojelua oleskeluluvan muodossa on myönnetty hieman useammin.

”Tiettyyn riskiryhmään kuuluminen kotimaassa ei johda automaattisesti suojelun tarpeeseen Suomessa, vaan turvapaikanhakijan on aina kyettävä todistamaan myös henkilökohtainen vainon vaara kotimaassaan. Todistuskynnys on Suomessa korkea”, Hytinantti sanoo.

Turvapaikanhakijan on kyettävä osoittamaan, että hän on hakenut turvaa kotimaansa viranomaisilta eikä ole sitä saanut. Tai hänen on osoitettava, ettei suojelua ole edes tarjolla. Lisäksi arvioidaan, voiko hakija asua jossain muualla kotimaassaan. Hakija voi saada Suomesta myös muun määräaikaisen oleskeluluvan, jos olosuhteiden kotimaassa oletetaan paranevan tulevaisuudessa.

”Turvapaikkastatukseen liittyy oikeusvaikutuksia, joita ei ole määräaikaisilla oleskeluluvilla. Sen vuoksi turvapaikanhakijalle itselleen on suuri merkitys sillä, tunnustetaanko hänet pakolaiseksi vai saako hän vain muun määräaikaisen oleskeluluvan”, Hytinantti sanoo.

Journalistiliiton asiamiehen Juha Rekolan mielestä Suomesta turvapaikkaa hakeneella venäläistoimittajalla Jelena Maglevannajalla on kaikki syy pelätä vainoa kotimaassaan.

”Venäjällä hänen asemassaan olevia toimittajia on häiritty, vainottu, pahoinpidelty ja jopa henki viety.”

Suomen Journalistiliitto on vedonnut Maglevannajan turvapaikan puolesta.

Rekolan mielestä liitto ei voi tyytyä vain puhumaan sananvapaudesta ja toimittajien turvallisuudesta, vaan sen on toimittava myös konkreettisesti. Hän muistuttaa, ettei liitto voi kuitenkaan reagoida yksittäisen turvapaikanhakijan asiaan ennen kuin siltä pyydetään apua.