Pohjolan Sanomat: Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ongelma

Pohjolan Sanomat:
Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ongelma
6.8.2009

Kaleva:
Turvapaikanhakijoiden käsittelyaikojen lyhennyttävä (kuva)

YLE Uutiset:
Kemi saa kiitosta vastaanottokeskuksen toiminnasta

Pohjolan Sanomat:
Pääkirjoitus: Kemin pitää olla aito turvapaikka
8.8.2009

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat tällä hetkellä suuri ongelma.

– Turvapaikanhakijalle pitäisi mahdollisimman nopeasti pystyä kertomaan se, voiko hän jäädä maahan vai ei. Niin kauan kuin ihmisellä ei ole mitään asemaa Suomessa, hän on ikään kuin yhteiskunnan ulkopuolella. Siitä alkaa syrjäytyminen.

Vaikka Viljanen pitää vastaanottokeskuksia hyvin hoidettuina, niitä ei ole tarkoitettu ihmisten pysyvään asumiseen.

– Käsittelyaika joka venyy yli vuoden on erittäin haitallinen sille joka tulee jäämään Suomeen. Ihmisten pitäisi päästä nopeammin työelämään, opettelemaan suomea sekä kotoutumaan.

Sisäministeriö pyrkii löytämään budjettineuvotteluissa apua tähän asiaan. Tänä vuonna neuvotteluissa yksi painopiste ovat turvapaikanhakuun osoitettavat resurssit niin vastaanottokeskuksille, maahanmuuttovirastolle, poliisille kuin hallinto-oikeudellekin.

_______________________________

YLE Uutiset:

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiittelee Kemin kaupunkia ja vastaanottokeskusta turvapaikanhakijoiden asioiden ripeästä hoitamisesta. Niin ikään turvapaikanhakijoiden ja paikallisen väen tutustuttaminen toisiinsa saa Viljaselta kiitosta.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiittelee Kemin kaupunkia ja vastaanottokeskusta turvapaikanhakijoiden asioiden ripeästä hoitamisesta. Viljasen mukaan kaupunki suostui ottamaan vastaan suuren määrän turvapaikanhakijoita nopealla aikataululla.

- Monet kaupungit eivät suostu ottamaan ollenkaan vastaanottokeskuksia vastaan, ja tämä on meille iso ongelma, Viljanen sanoo.

Lisäksi Kemin vastaanottokeskus saa Viljaselta kiitosta siitä, että turvapaikahakijoiden ja paikallisen väestön välisiä ristiriitoja on pyritty ennaltaehkäisemään järjestämällä yhteisiä tapahtumia.

- Mielestäni paras tapa ehkäistä ongelmia on se, että me tiedämme ja tunnemme toisemme ja toistemme tavat. Oli mukava kuulla, että täällä Kemissä vastaanottokeskus on järjestänyt yhteisiä juhlia ja tutustumispäiviä. Näinhän tässä pitääkin toimia, Viljanen korostaa.

Turvapaikanhakijoiden ja paikallisen väestön välillä on ollut kahnauksia, joista on kerrottu laajasti myös tiedotusvälineissä. Peräpohjolan poliisilaitos on tähän mennessä käsitellyt viisi rasistista rikosta, jotka liittyvät kemiläisten ja maahanmuuttajien välisiin ristiriitoihin.

Myös sisäministeriössä tiedetään, että satojen ulkomaalaistaustaisten ilmestyminen yhtäkkiä kaupunkikuvaan on omiaan synnyttämään ongelmia.

Pitkät käsittelyajat suurin ongelma

Kansliapäällikkö Viljasen mukaan turvapaikanhaun suurin ongelma ovat pitkät käsittelyajat. Resurssipulan vuoksi hakemusten käsittelyajat ovat venyneet niin, että hakijat joutuvat asumaan vastaanottokeskuksissa pääsääntöisesti yli vuoden.

-Vuosi on liian pitkä aika olla sijoitettuna vastaanottokeskukseen, koska se merkitsee, että ihminen on yhteiskunnan ulkopuolella eikä oikein kuulu mihinkään. Pitkästä odotusajasta aiheutuu syrjäytymistä, masennusta, mielenterveysasioita ja se on huonoa kehitystä.

Sisäministeriön pyrkimyksenä on, että käsittelyajat saataisiin huomattavasti nykyistä lyhyemmiksi:

- Tavoitteena on, että hakemuksen käsittelyyn menisi muutama viikko tai korkeintaan muutama kuukausi, jotta ihminen nopeasti saa tietää, voiko hän jäädä Suomeen vai ei, Viljanen sanoo.

Kemissä yksi suurimmista keskuksista

SPR:n ylläpitämä Kemin vastaanottokeskus Takajärvellä kasvoi nopeasti yhdeksi Suomen suurimmista. Lisää väkeä on tullut jatkuvasti ja paikkoja on lisätty viimeksi toukokuussa. Tällä hetkellä keskuksessa on paikkoja 300 turvapaikanhakijalle. Juuri tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on 273 asukasta. Keskus täyttyy kokonaan elokuun toisella viikolla, kun keskukseen tulee 27 uutta asukasta.

- Tämä on sellainen hallittu kaaos, vastaanottokeskuksen johtaja Pirkko Rytkönen luonnehtii.

Kemissä on yli 20 kansalaisuutta. Hakijoista kaksi kolmasosaa on miehiä. Lapsia on 60, joista alle kouluikäisiä noin puolet.

Rytkönen kertoo, että valtaosa turvapaikanhakijaperheistä on sijoitettu Takajärveltä parin kilometrin päähän Tervaharjulle, jotta heille voitaisiin taata rauhallisempi ympäristö.

Tähän mennessä Kemissä on tehty 34 myönteistä oleskelulupapäätöstä.

__________________________________

Pohjolan Sanomat:

Kemin kaupunki oli aloitteellinen ja aktiivinen 1970- ja -80-luvulla kun Suomi rakensi ja laajensi hyvinvointipalvelujaan. Kun kentällä, kunnissa ja kaupungeissa, perustettiin pilottihankkeita tai tarvittiin halukasta kokeilijaa, Kemi oli usein innokkaasti mukana.

Tuohon aikaan kuntien uusien palvelujen rakentamista siivitti usein valtiovallan reilu taloudellinen tuki. Kun se yhdistyi Kemin jollain tavoin sosiaaliseen ja solidaariseen virkakunta- ja päättäjänäkemykseen, tulos oli monilta osin sen mukainen.

Aika ja jo pitkään tiukilla ollut talous on ohentanut Kemin palveluja, mutta jotain kaikuja vanhasta asenteesta on yhä jäljellä. Kemissä torstaina vieraillut sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiitteli Kemiä sen joustavuudesta ja valmiudesta ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Samat kiitokset sai myös Suomen Punainen Risti.

Viljanen muistutti, että tällä hetkellä maassa on paljon kaupunkeja, jotka kieltäytyvät ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita. Se on ministeriölle jo iso ongelma.

Pelkästä hyväntahtoisuudesta ei Keminkään ratkaisussa ole kyse. Valtio vastaa ensimmäiset vuodet vastaanottokeskuksen menoista käytännössä kokonaan. Mutta niin pitää tietysti ollakin. Kemiä ja kaltaisiaan tarvitaan käytännön tekijäksi.

Viljanen oli hyvin perillä myös Kemin turvapaikanhakijoiden arjen nurjemmasta puolesta. Poliisin mukaan Kemissä on nyt kirjattu viisi rasistista rikosta. Määrä on pieni, mutta se ei kerro tilanteesta koko totuutta.

Muutamat kahinat ja kärhämät, varmasti vielä useammat "läheltä piti -tilanteet" kantaväestöön kuuluvien ja tulokkaiden välillä kertovat, että ilmapiiri voi helposti kiristyä. Viljasen ohje – kaikessa ympäripyöreydessäänkin – on oikea: mitä paremmin ja enemmän tunnemme toisista kulttuureista tulevia, heidän kotimaitaan ja tapojaan, sitä parempaa kanssakäymisestä tulee.

On Kemin ja kemiläisten, mukaan lukien myös turvapaikanhakijat, yhteinen asia oppia siihen, että Kemi, muun maan mukana, muuttuu myös tältä osin.

Suomi itse omilla viranomaiskäytännöillään osaltaan pitää yllä turhaa jännitettä. Turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ovat iso ongelma. Taas kerran odotukset ovat ensi vuoden budjetissa ja lisäresursseissa.

Viljanen harmitteli Kemissäkin sitä, kuinka haitallinen jopa yli vuoden pituiseksi venyvä käsittelyaika Suomeen jäävälle on. Pitäisi päästä paljon nopeammin kotoutumaan ja hakemaan paikkaa vastaanottokeskuksen ulkopuolelta ja työmarkkinoilta.