Yle: Rasistinen huutelu arkea Hollannissakin

Yle Uutiset: Rasistinen huutelu arkea Hollannissakin 14.1.2013
Yle Areena: A-studio Hollannissa: Suvaitsevaisuuden ihmemaa vai rasismin pesä? (video, 10 min)

Suomessa virisi vuoden vaihteessa vilkas keskustelu rasismista kirjailija Umayya Abu-Hannan kritisoitua suomalaisten rasistista käytöstä kovasanaisesti. Abu-Hanna on muuttanut Suomesta Hollantiin kokemansa rasismin vuoksi. Ylen A-studio selvitti, kuinka Hollannissa kohdellaan ulkomaalaisia. Lisää aiheesta illan A-studiossa, TV1 klo 21.

Suomalaisille juustoistaankin tunnetuksi tulleessa Goudassa asuu noin 70 000 ihmistä. Kaupungin asukkaista joka kymmenes on kotoisin Marokosta.

Goudalainen Ingrid De Graaf näkee kaupungin monikirjoisen asukaskunnan positiivisena asiana.

- Minusta on kiva, että erilaiset ihmiset asuvat, elävät ja työskentelevät täällä, De Graaf toteaa.

Albert Snoei taas ei suhtaudu maahanmuuttajiin yhtä suopeasti.

- Ihmiset, jotka nyt tulevat, jäävät. He eivät lähde takaisin. Olisi paljon parempi, jos he palaisivat omaan maahansa, Sonei kertoo mielipiteensä.

Ongelmana kaupungissa on myös rikkaan kantaväestön asettuminen omalle asuinalueelleen ja pääasiassa Marokosta ja Turkista tulevien maahanmuuttajien asettuminen omalle alueelleen. Näin muualta muuttaneet eivät sulaudu paikalliseen kulttuuriin.

Maahanmuuttajat näkyvät rikostilastoissa

Hollannin sisäministeriön marraskuussa 2011 julkaiseman raportin mukaan lähes puolet maan nuorista marokkolaistaustaisista asukkaista on syyllistynyt rikoksiin.

Goudan kaduilla voi nähdä kylttejä, joissa ilmoitetaan tehostetusta korttelivalvonnasta. Se tarkoittaa, että alueella on ollut ongelmia.

Hollannin toiseksi suurin kaupunki Rotterdam on maan kansainvälisin kaupunki, jossa noin puolella asukkaista on ulkomaalaistausta. Myös Rotterdamissa yli 160 eri etnistä ryhmää edustavat maahanmuuttajat ovat hakeutuneet omille asuinalueilleen.

Etunimellään esiintyvä Jean kertoo kokeneensa rasismia.

- Kadulla kulkiessani minulle huudetaan "neekeri" ainakin kolme kertaa päivässä.

Jean kertoo, että hänen suunnitelmissaan on muuttaa parin vuoden päästä takaisin kotimaahansa Surinamiin, sillä siellä kukaan ei hauku häntä neekeriksi.

- En halua enää jäädä tänne.

Asenteet muuttuneet talouskriisin myötä

Hollannissa jo 40 vuotta asunut suomalainen Tuula Read kertoo maahanmuuttajiin suhtautumisen muuttuneen varautuneemmaksi viime vuosina. Hänen mukaansa eri etniset ryhmät kuitenkin eroavat toisistaan huomattavasti.

- Erityisesti kiinalaiset ovat onnistuneet kotoutumaan täysin, mutta esimerkiksi marokkolaisista tai turkkilaisista vielä kolmaskaan sukupolvi ei ole kyennyt samaan, Read sanoo.

Hollannissa peruskoulun jälkeinen maksullinen koulutus kasvattaa kuilua maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä entisestään.

- Yliopistoihin ei ole tulijoita samoin kuin aikaisemmin. Täällä ihmisten yhteiskuntaluokka ja koulutustaso näkyy päällepäin, Read kertoo.

- Kyllä hollantilainen yhteiskunta on enemmän luokkayhteiskunta kuin esimerkiksi Suomalainen yhteiskunta, Suomen merimieskirkossa Hollannissa työskentelevä pappi Jarmo Karjalainen sanoo.

Nuorten maahanmuuttajien ongelmat ovat saaneet Hollannin tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaansa, sillä maahanmuuttajien kotouttaminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin oletettiin. Myös talouden laskusuhdanne on vaikuttanut asiaan.

Rotterdamissa sijaitsevan Paulus-kirkon diakoniatyöntekijä Sjany Middlekoop on huomannut rajun muutoksen kaupungin kantaväestön asenteissa.

- Viisi vuotta sitten asiat olivat toisin kuin nyt. Nyt ihmiset suhtautuvat maahanmuuttajiin negatiivisesti. He eivät halua maahanmuuttajien jäävän Hollantiin, sillä he pelkäävät maahanmuuttajien vievän työpaikat, talot ja rahat.

Ihmiset vetoavat Middlekoopiin, ettei tämä auttaisi maahanmuuttajia ja lähettäisi nämä takaisin sinne, mistä he ovat tulleetkin.