perjantai 3. tammikuuta 2014

HS: Suomesta turvapaikkaa haki 149 syyrialaista, Ruotsista 16 300

Helsingin Sanomat: Suomesta turvapaikkaa haki 149 syyrialaista, Ruotsista 16 300 3.1.2014

Suomeen tuli 149 syyrialaista turvapaikanhakijaa vuonna 2013. Asia selviää HS:n Maahanmuuttovirastolta saamista ennakkoluvuista, jotka saattavat vielä hieman muuttua.

Ruotsin viraston Migrationsverketin torstaina julkistamat tilastot näyttävät odotetusti toista: Ruotsista turvapaikkaa haki viime vuonna 16 300 syyrialaista.

Pakolaisvirtojen kasvu pois Syyriasta näkyi Suomen tilastoissa ristiriitaisesti hakijoiden määrän vähenemisenä. Vielä vuonna 2012 syyrialaisia turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 183.

Syyrian kriisi paheni vuoden 2013 aikana. Pelkästään vuoden 2013 alkupuoliskolla Syyriasta pakeni 1,3 miljoonaa ihmistä, kertovat YK:n tuoreet luvut.

Yhteensä Suomeen tuli viime vuonna 3 238 turvapaikkahakemusta, Ruotsiin 54 259.

Kumpikin luku on kasvussa, Suomessa noin 3 prosenttia vuodesta 2012 ja Ruotsissa noin 24 prosenttia.

Ruotsiin tuli Saksan ja Ranskan jälkeen eniten turvapaikanhakijoita koko Euroopassa, ja väkilukuun suhteutettuna selvästi eniten.

Ruotsi hyväksyi vuonna 2013 noin 29 000 turvapaikkahakemusta, Suomi noin 1 800. Hylkäysprosentit ovat maissa samankaltaiset, ja syyrialaisille kumpikin pääsääntöisesti myönsi turvapaikan.

Ruotsi otti vastaan eniten yksin maahan tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita koko Euroopassa: yli 3 800. Suomeen heitä tuli 156.

Ruotsi käsittelee hakemukset Suomeen verrattuna salamavauhtia. Suomessa käsittely kesti normaalimenettelyssä viime vuonna keskimäärin 269 vuorokautta, Ruotsissa 120 vuorokautta.

Onko Suomea ja Ruotsia edes järkevä verrata keskenään?

"Siinä verrataan kyllä kahta täysin eri asiaa. Ehkä Norjan ja Suomen vertaaminen olisi mielekkäämpää", ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen-toiminnanjohtaja Frank Johansson pohtii.

Norjaan tuli vuonna 2013 alustavien tietojen mukaan hieman alle tuhat syyrialaista turvapaikanhakijaa.

"Syyrialaisten on ylipäätään vaikea päästä maihin, josta voisi saada turvapaikan. Heitä käännytetään jo Kreikan ja Bulgarian rajoilla, eikä Schengen-viisumeja kauniista sanoista huolimatta juuri myönnetä", Johansson sanoo.

Miksi Suomeen tulleiden syyrialaisten määrä väheni viime vuonna, vaikka konflikti paheni?

"Toisaalta Suomeen on pitkä matka eikä meillä ole paljon syyrialaisia, kun taas Ruotsissa on valmiina iso syyrialainen yhteisö", hän jatkaa.

Suomi ottaa turvapaikanhakijoiden lisäksi Syyriasta ensi vuonna 500 pakolaista, joista 300 kiintiötä kasvattamalla ja 200 nykykiintiön sisällä.

"Muutama sata on kriisin laajuuteen nähden aivan mitätön luku. Mutta se on linjassa Suomen historian kanssa ja oma näkemykseni on, että määrän on oltava realistinen", sanoo Helsingin yliopiston dosentti Arno Tanner, joka toimii Euroopan turvapaikkavirasto EASO:n projektipäällikkönä Maltalla.

Kantaako Suomi riittävästi vastuuta?

Tanner ja Johansson ovat realisteja: Suomi on pakolaisasioissa periferia, joka ei perinteisesti juuri ota ja jonne ei juuri haluta. Tanner kuitenkin muistuttaa, että peränurkkaselitys haiskahtaa helposti ikuisuussyyltä.

"Onhan se helposti itseään toteuttava ennuste. Se on syy siihen, ettei Suomeen tulla, ja samalla syyllä voidaan perusteella, miksei myöskään oteta lisää."

Johanssonin mukaan Suomen viesti on selkeä.

"Eipä viranomaispuolella oikein kukaan anna signaalia, että oltaisiin valmiitkaan ottamaan enempää vastaan."