keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Talouselämä: Näin toimii nimetön rekrytointi

Talouselämä: Näin toimii nimetön rekrytointi 29.1.2014

Sekä Helsingin että Espoon kaupungit ovat kokeilleet nimetöntä rekrytointia. Molemmilla on samat kokemukset: haku auttaa esimiehiä kiinnittämään huomiota osaamiseen ja olennaiseen työkokemukseen, synnyttää hyvää keskustelua ja saattaa paljastaa tiedostamattomia asenteita. Nimettömän haun tavoitteenahan on edistää erilaisten hakijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

Tämäkin on yhteinen kokemus: rekrytoivalle esimiehelle nimetön haku ei tuota lisätyötä, mutta hr:lle kyllä, koska rekrytointijärjestelmät eivät tue nimetöntä hakua. Jonkun on poistettava käsin tunnistetiedot hakemuksesta: nimen lisäksi osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, kansallisuus, äidinkieli. Jäljelle jää ammatti, koulutus ja työkokemus eli puhdas osaamiseen liittyvä tieto.

Haku etenee nimettömänä haastatteluvaiheeseen saakka, sen jälkeen se toimii kuten normaali rekrytointi.

Espoon kaupunki kokeili nimetöntä työnhakua viime syksynä kirjastopalveluiden aluejohtajan rekrytoinnissa.

”Rekrytoinnissa oli ainakin kymmenkertainen työmäärä, koska tietoja oli poistettava käsin. Kun hakijoita oli yksitoista, se oli vielä suhteellisen helppoa”, sanoo Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.

Sarekoski luettelee menetelmän hyötyjä: se on valitsevalle esimiehelle avartava kokemus ja saa pohtimaan tarkasti, mitkä asiat ovat olennaisia jo hakuilmoituksessa.

Rekrytoinut esimies, kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni on samaa mieltä. ”Kokemus oli hyödyllinen, se pani miettimään enemmän omia valintakriteerejä ja avasi uusia näkökulmia.”

”Helposti ajatellaan etnistä taustaa ja sukupuolta, kun puhutaan yhdenvertaisuudesta. mutta on puhuttava myös kokemuksesta ja iästä. Joku voi esimerkiksi saavuttaa saman osaamistason lyhyemmässä ajassa kuin toinen.”

Espoossa haastateltavat valitsi yksi aluejohtaja, joka ei ollut mukana rekryprosessissa. Hän varmisti, ettei oleellista osaamista jäänyt pois hakijan tiedoista.

”Haastateltavia oli myös tavallista enemmän, koska halusimme varmistaa, ettei ketään jäänyt vahingossa pois”, Tyrni sanoo.

Sisäisille hakijoille haku oli hyvää koulutusta, koska he eivät voineet luottaa siihen, että heidät tunnetaan, vaan heidän piti osata tuoda osaamisensa esille.

”Kysyimme haastattelussa hakijoiden mielipidettä nimettömästä hausta, ja suurin osa piti sitä mielenkiintoisena, osa oli innoissaan. Muutama mietti, olisiko itse pitänyt jotenkin huolehtia siitä, ettei olisi ollut tunnistettavissa.”

Haastattelija ei tiennyt etukäteen, keitä oli tulossa haastatteluun. Vai arvasiko?

”Arvasin Anni Kääriäisen henkilöllisyyden, koska kyse oli sisäisestä hakijasta. Lisäksi Annin perustutkinto diplomi-insinööri on kirjastoalalla sen verran harvinainen, että arvelin tietäväni, kenestä on kyse”, Tyrni kertoo.

Anni Kääriäinen tuli valituksi.

”Riippuu tehtävästä uskaltaisinko itse esimiehenä kokeilla nimetöntä rekrytointia. Miettisin joutuuko joku hyvä hakija näkymättömiin sen takia, ettei pysty osoittamaan kaikkea osaamistaan. Nimettömästä hausta olisi varmasti hyötyä silloin, kun halutaan välttää poliittisia nimityksiä”, Kääriäinen sanoo.

Ruotsin ja Ranskan lisäksi Espoon kaupunki otti mallia Helsingin kaupungin kokeilusta. Helsinki kokeili viime keväänä nimetöntä rekrytointia nuorisoasiainkeskuksen, kaupungin tilastokeskuksen ja opetusviraston kehityshankkeen projektipäällikön haussa.

”Kokemus oli positiivinen ja oli omiaan parantamaan rekryosaamista. Siitä oli suuri hyöty hakijoille alkuvaiheessa. Haastatteluissa syntyi tavallista enemmän keskustelua”, kertoo rekrytointipäällikkö Riitta Hellman Helsingin kaupungin kanslian henkilöstöosastolta.

Nimettömällä haulla oli myös symbolinen merkitys: se kertoi siitä, että Helsingin kaupunki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstön monimuotoisuutta.

Helsinki on jo ehtinyt toteuttaa kaksi muuta nimetöntä rekrytointia. Espoon kaupunkikin aikoo kokeilla nimetöntä työnhakua uudelleen tänä keväänä.

Entä tuleeko nimettömän haun avulla valituksi erilainen ihminen kuin tavallisella haulla?

Ei tule, vastaavat sekä Helsingin että Espoon haastateltavat. Paras tuli valituksi.