Pohjalainen: Työ pitää rasismin kurissa

Pohjalainen, pääkirjoitus: Työ pitää rasismin kurissa 1.7.2014

Maahanmuuttajien entistä sujuvampi ankkuroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan korostuu Pohjanmaalla.

Viharikoksia tehdään vähiten Suomessa juuri Vaasan seudulla. Lukuun kannattaa hetkeksi pysähtyä, sillä vain Helsingissä on Vaasaa enemmän ulkomaalaisia suhteessa väkilukuun (Pohjalainen 29.6.).

Muukalaisviha näyttää muutenkin vähenevän Suomessa, vaikka julkisesta keskustelusta voisi päätellä muuta.

Mistä suotuisa kehitys erityisesti Pohjanmaalla mahtaa johtua?

Pohjanmaalla aineksia asenteisiin voi hakea historiasta. Muukalaisuus on rannikolla tutumpaa kuin keskimäärin Suomessa.

Pohjanmaalta on totuttu lähtemään merten taakse, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai vaikkapa länsinaapuriin Ruotsiin. Meri on tuonut uusia tuulia, ihmisiä ja ajatuksia maailmalta kautta historian.

Tulijoita, paluumuuttajia tai uusia tuttavuuksia ei Pohjanmaalla kummeksuta samalla tavoin kuin enemmän eristyksissä olevilla alueilla.

Työn merkitys korostuu suhtautumisessa ulkomaalaisiin. Pohjanmaalla pyyhkii valtakunnallisesta taantumasta huolimatta kohtuullisen hyvin. Työtä on tarjolla sekä kantaväestölle että muuttajille.

Ero on suuri verrattuna vaikkapa viime vuosina ikäviin otsikoihin joutuneeseen Lieksaan. Pohjoiskarjalaisessa pikkukaupungissa somaliyhteisön ja kantaväestön välit ovat olleet pitkään tulehtuneet.

Puolen vuoden aikana poliisi on rekisteröinyt Lieksassa pitkälti toistakymmentä rasistiset tunnusmerkit täyttävää rikosepäilyä (MTV 16.2.). Vaasassa ilmoituksia viharikoksista oli viime vuonna kaksi kappaletta.

Lieksan työttömyysprosentti hipoo 19:ää, kun Vaasassa luku on yhdeksän prosentin nurkilla.

Työn puute synkistää mielet ja panee herkästi etsimään syyllisiä. Samalla vähävaraiset kilpailevat paikasta yhteiskunnan harvenevassa turvaverkossa.

Maahanmuuttajien työllistymisasteessa on isoja eroja. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan työllistymiserot saattavat vaikuttaa sekä rikollisuustasoon että uhriksi joutumiseen.

Työperäinen maahanmuutto on ollut Pohjanmaalle leimallista närpiöläisistä metallipajoista ja kasvihuoneista härmäläisiin puusepäntehtaisiin ja Vaasan energiakeskittymään.

Mentaliteettiin kuuluu, että se merkitsee, mitä teet, ei se, mistä tulet. Ajatus lähenee siirtolaisten Amerikkaa.

Verrattuna muihin Euroopan maihin Suomen kotouttamisohjelmassa velvollisuuksia ja vastikkeellisuutta korostetaan vähemmän. Näin arvioi Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tuoreessa selvityksessään "Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä".

Näyttää siltä, että työn merkitystä kotoutumisessa ja tulijoiden vastaanottamisessa ei ole Suomessa osattu ottaa tarpeeksi vakavasti.

Uuttera Pohjanmaa voi näyttää esimerkkiä oikeanlaisesta otteesta maahanmuuttoon. Työn touhussa kulttuurit kohtaavat luontevasti ja ihmiset tutustuvat mutkattomasti toisiinsa.