HS: Maahanmuuttovirasto varautuu Ukrainasta saapuviin turvapaikanhakijoihin

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto varautuu Ukrainasta saapuviin turvapaikanhakijoihin 4.7.2014

Maahanmuuttovirasto varautuu Ukrainasta saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun. Virastossa on pohdittu esimerkiksi erillisen projektiryhmän perustamista ja henkilökunnan työtehtävien priorisointia, mikäli hakijamäärät kasvavat nopeasti.

"Varaudumme ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen. Turvapaikanhaku EU:ssa on jo kasvanut, mutta vielä ei ole piikkiä nähty", kertoo projektipäällikkö, dosentti Arno Tanner Maahanmuuttoviraston maatietopalvelusta.

Maatietopalvelu seuraa Ukrainan tilannetta ja raportoi käänteistä viraston johdolle ja sisäministeriöön. Kesäkuussa se laati Ukrainasta uuden tilannekuvan, joka toteaa kriisin maassa jatkuvan.

"Ukrainan potentiaalia tulevana turvapaikanhakijoiden lähtömaana ei pidä aliarvioida. Kehityskulkuun vaikuttaa, mitä tapahtuu Ukrainan läntisemmissä osissa. Entä onnistuuko Ukrainan sisäinen pakolaisuus?"

YK:n pakolaisjärjestö kertoi toukokuussa, että Ukrainassa on jo noin 10 000 maan sisäistä pakolaista. Länteen on jo suunnannut tuhansia.

Ukrainasta saapuvia turvapaikanhakijoita alkoi ilmestyä EU-maihin maaliskuussa. Kuukausittainen hakijamäärä kuusinkertaistui pitkäaikaisesta keskiarvosta noin 600:aan, ja toukokuussa heitä oli jo 827.

Hakemus jätetään useimmiten Puolaan, mutta hakijoita on ollut poikkeuksellisen paljon myös Belgiassa, Ruotsissa ja Saksassa. Suomeen heitä oli kesäkuuhun mennessä saapunut 25.

"Oletus on, että ellei Ukrainan tilanne hellitä, osa pyrkii esimerkiksi Saksan suuntaan. Myös Suomi on lähellä, joten täälläkin näkisimme lisäystä", Tanner sanoo.

EU-jäsenmaiden turvapaikan hyväksymiskäytännöt vaihtelevat, ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto onkin ollut huolissaan. Ukrainasta saapuneiden hakemuksista hylätään noin 80 prosenttia.

Tanner näkee Ukrainan tilanteessa yhtäläisyyksiä Balkaniin, josta Jugoslavian hajoamissodat ajoivat 90-luvulta lähtien Suomeenkin tuhansia pakolaisia.

"Sielläkin ulkovallat sekaantuivat kriisiin ja sisäiset ryhmät taistelivat keskenään. Separatismi ja ihmisoikeusrikoksetkin olivat läsnä."

Ukrainalaispakolaisten kasvava määrä on tuorein esimerkki Euroopan turvapaikkajärjestelmän haasteista.

"Kun 90-luvulla hakijat tulivat lähinnä Balkanilta ja Irakista, nyt heitä tulee ympäri maailman. Hakemusten ja lähtömaiden monimuotoisuus on lisääntynyt, ja tämä voi vaikuttaa hakemusten käsittelyaikoihin", Tanner sanoo.

EU:n viranomaistilastojen mukaan vuonna 2013 turvapaikkaa haki EU:n, Sveitsin ja Norjan alueelta 435 000 henkeä. Määrä on liki kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, eivätkä tuoreimmat tilastot ennakoi virran tasaantumista: tammikuussa alueella oli avoimia turvapaikkahakemuksia 360 000 eli lähes kolmasosa enemmän vuodentakaiseen verrattuna.

Tanner arvelee, että Maahanmuuttovirasto tarvitsisi hakupiikin aikana lisäresursseja.

"Kun luin tilastoja, hämmästyin määrien kasvusta. Jos turvapaikanhaun voimakas kasvu EU:hun realisoituu samassa suhteessa Suomeen, olemme pulassa. Maahanmuuttovirastolle on erikoistilanteissakin turvattava resurssit, joilla voimme tehokkaasti ja inhimillisesti käsitellä hakemukset."

Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on toistaiseksi pysynyt vuositasolla noin kolmessa tuhannessa.