MTV3: Ääriliikkeet vetävät nuoria miehiä

MTV3: Ääriliikkeet vetävät nuoria miehiä 16.7.2014
SuomiAreena: Kirkon Ulkomaanapu: Nuorten radikalisoituminen on uhka myös Suomessa

Monet radikalisoituneet ovat nuoria, yleensä miehiä. Nyt jihadismi vetää joitakin kuin magneetti niin Irakissa, Syyriassa, kuin Somaliassa.

Kirkon ulkomaanavun johtaja Aaro Rytkönen muistutti SuomiAreena-tapahtumassa, että esimerkiksi kehitysyhteistyössä unohdetaan tietty väestönosa kaikkien haitaksi.

- Kehitysyhteistyössä joskus unohtuu nuorten miesten rooli, koska nuoret miehet voivat saada vahinkoa aikaan ja siihen pitää puuttua.

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed on huolissaan myös siitä, että naisten määrä jihadistien joukossa kasvaa.

Suomen somaliyhteisölle radikalisoituminen on melko uusi asia, Saido kertoo.

- Suurin osa vastustaa sitä, mutta siitä ehkä pelätään keskustella negatiivisen leimautumisen pelossa.

Saidon mukaan ääriliikkeisiin ja -ideologioihin siirtyneitä ihmisiä ei pidä eristää. Osalla heistä ei ehkä ole tietoa, mihin ovat lähdössä tai heillä ei ole keinoja irtautua toiminnasta.

- Pitää osata käydä dialogia eri yhteisöjen kanssa. Kyse on meidän nuorista, eikä vain islamista vaan myös äärioikeistosta. On puhuttava heidän kanssaan eikä vaan syrjiä.

Mohamed ei halua liioitella, mutta ei myöskään vähätellä radikalismin uhkaa Suomelle. Hän ja Rytkönen korostavat luottamuksen luomisen ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä, myös täällä Pohjolassa.

- Pahoin pelkään, että jos mitään ei tehdä, niin 5-10 vuoden päästä Suomessa on paljon pahempi uhka ääriliikkeistä, Rytkönen arvioi.

Molemmat kehuvat suomalaisten viranomaisten ponnisteluja epäluulojen ja väärinymmärrysten välttämiseksi eri väestöryhmien välillä. Molemmin puolin on kuitenkin vielä tekemistä.

- Viranomaisten on ymmärrettävä, mistä oloista maahanmuuttajat tulevat ja maahanmuuttajien on ymmärrettävä, että säännöillä on merkitys.

Suomi ei voi myöskään sulkeutua ulkomaailmalta, vaikka kuinka haluaisi.

Nykyteknologia ja sosiaalinen media edesauttavat radikalisoitumista, sanoo Rytkönen.

- Some on erittäin hyvä rekrytointiväline. Ei Suomessa olla suuren maailman tapahtumien ulkopuolella, on kyseessä sitten Syyria, Somalia tai Irak.

_____________________________________

SuomiAreena: Kirkon Ulkomaanapu: Nuorten radikalisoituminen on uhka myös Suomessa

Jos mihinkään ennaltaehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, ääriliikkeisiin liittyvät uhat konkretisoituvat Suomessa lähitulevaisuudessa. Tästä olivat yksimielisiä Kirkon Ulkomaanavun Rauha, nuoret ja radikalisoituminen –paneelin keskustelijat kapteeni Atte Kaleva, vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen, Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed ja YK-nuorisodelegaatti Joel Linnainmäki.

”Esimerkiksi keväällä Brysselissä ihmishenkiä vieneen museoiskun teki Syyrian sodasta palannut radikalisoitunut taistelija. Aatteet eivät tunne rajoja”, muistutti Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen SuomiAreenassa käydyssä keskustelussa.

Suomesta on suojelupoliisin mukaan lähtenyt Syyriaan jo useita taistelijoita. Joukossa on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia.

”Uhka on olemassa ja se kasvaa. Pelkään, että jollain tavalla se konkretisoituu Suomessa seuraavan 5-10 vuoden aikana”, sanoi Jemenissä viime vuonna sieppauksen uhriksi joutunut kapteeni ja tutkija Atte Kaleva.

Radikalisoitumista voi ennaltaehkäistä

Panelistien mukaan Suomessa on turhan kauan tuudittauduttu ajatukseen, että Suomessa asuvat nuoret eivät radikalisoidu. Toisaalta ääriliikkeistä on myös tullut tabu, josta ei halutakaan keskustella.

”Esimerkiksi maahanmuuttajanuorten kanssa ääriliikkeistä pitäisi voida puhua samaan tapaan kuin vaikka päihteistä. Ei pitäisi vain tyytyä seuraamaan, millaista radikalisaatiokeskustelua käydään Ruotsissa ja Tanskassa. Siihen pitää itse osallistua”, totesi Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed.

Suomen kannalta hän näkee uhkana äärioikeiston nousun. Äänekäs ja voimakas äärioikeisto, rasismi ja maahanmuuttovastaisuus voivat hänen mukaansa ruokkia radikalisoitumisen riskiä erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa.

”Mielestäni suurin uhka on, että mielipiteet alkavat Suomessa jakautua niin jyrkästi eri lokeroihin, että niiden välinen keskusteluyhteys katoaa. En pelkää [ääriliikkeiden iskuja] täällä, mutta keskustelun puuttuminen voi lisätä uhan ilmapiiriä”, sanoi YK-nuorisodelegaatti Joel Linnainmäki.

Hauras valtio on ääriliikkeelle hyvä pesä

Kansainvälisesti ääriliikkeiden toimintaan liittyy muna ja kana -ilmiö: Ääriliikkeet synnyttävät epävakautta ja epävarmuutta alueillaan, kuten esimerkiksi tyttöjä siepannut Boko Haram Nigeriassa. Toisaalta valtio, joka ei kykene antamaan kansalaisilleen minkäänlaista perusturvaa tai tulevaisuuden toivoa on ääriliikkeille ihanteellinen kasvuympäristö.

”Keski-Afrikan tasavallassa käytännössä ainoa yhteys mihinkään on yksi, Kameruniin johtava tie. Kun tieto tai ihmiset eivät kulje, ei yhtä ihmistä kauheasti kosketa, mitä tapahtuu pääkaupungissa saati koko maassa”, Rytkönen totesi.

Kun valtiolla ei ole merkitystä siellä, missä ääriliike toimii, on etsittävä muita vaikuttamisreittejä. Panelistit näkevät keskustelun ainoana tapana toimia ääriliikkeiden kanssa.

”Kuinka muuten voitaisiin saada humanitaarista apua perille haavoittuville alueille. Tai kuinka päästäisiin yhteyksiin sellaisten nuorten kanssa, jotka esimerkiksi Somalissa pyrkivät eroon terroristijärjestö Al-Shabaabista?”, Linnainmäki kysyy.

Kerran elämässä moskeijassa

Kun yleisöä pyydetään äänestämään, suuri enemmistö on sitä mieltä, että ääriliikkeet eivät ole vain islamilaisia. Mohamed on tulokseen tyytyväinen. Hänen mukaansa uskonto nostetaan liian herkästi kaiken radikalisoitumisesta käytävän keskustelun keskiöön.

”Se että ihminen on muslimi, ei tarkoita, että hän lähtee jihadistiksi johonkin. Toisaalta muualle taistelemaan lähtevät jihadistit kokevat juuri olevansa aitoja muslimeja”, Kaleva huomautti.

Hän kaipasi lisää sävyjä Suomessa islaminuskosta käytävään keskusteluun.

”Meillä äänessä ovat käytännössä islamofoobikot ja sitten islamilaisuuden kiihkeät puolustajat. Islamilaisuudesta ja islamismista on voitava käydä kiihkotonta, objektiivista keskustelua ilman että joku koko ajan loukkaantuu ja ilman, että jotakuta koko ajan tarkoituksellisesti loukataan”, Kaleva sanoi.

Hänellä on myös ajatus islamiin liittyvien ennakkoluulojen karsimiseksi:

”Kaikille islamilaisuutta pelkääville ja siihen epäluuloisesti suhtautuville haluan sanoa: käykää moskeijassa edes kerran elämässä, puhukaa jonkun kanssa. Olkaa sen jälkeen kriittisiä, jos haluatte”, Kaleva sanoo.

”Muslimeille sanoisin, että naurakaa kerran vitsille, joka on kerrottu jostain teille pyhästä ja tärkeästä asiasta. Se tekee hyvää.”

Kirkon Ulkomaanapu/Satu Helin