Yle: Syyrialaispakolaiset saapuvat – jääkö kotoutus vajavaiseksi?

Yle: Syyrialaispakolaiset saapuvat – jääkö kotoutus vajavaiseksi? 17.7.2014

Maahanmuuttajatoimisto uskoo raaseporilaisten toivottavan uudet asukkaat tervetulleiksi. Pelkona on, että kotoutuksen jälkeenkään pakolaiset eivät löydä pikkukaupungista töitä.

Suomeen saapuvat syyrialaiset asuvat nyt pakolaisleireillä satojentuhansien kohtalotovereiden tavoin. He ovat lähteneet sotaa pakoon ja moni on joutunut kidutuksen uhriksi. Heistä kaksikymmentäviisi saa syksyllä uuden kodin muutaman kilometrin päästä Karjaan keskustasta.

– Alkuvaiheessa ei juuri ole ongelmia ollenkaan, koska se helpotus ja kiitollisuus että saavat päästä pois noista kamalista olosuhteista menee yli kaiken, arvioi ohjaaja John Hustich Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajatoimistosta.

Raaseporilaiset ottavat uudet naapurit hyvin vastaan

Sekä yksikön päällikkö Maj Estlander, että pakolaisten arjessa työtä tekevä Hustich uskovat raaseporilaisten ottavat uudet asukkaat lämpimästi. Kaupunki on ottanut pakolaisia vastaan muutaman vuoden välein vuodesta 1990 lähtien.

– Muutamista [nyt tulossa olevista] tiedetään jopa sen verran, että he ovat ilmoittaneet tulevansa mielellään Suomeen ja muutama on jo opiskellut suomea itsekseen netin kautta. Olen aivan varma siitä, että heidät otetaan kivasti vastaan, vakuuttaa Hustich.

Työpaikat vaativat enemmän kuin kotoutus antaa

Mutta pelkkä lämmin vastaanotto ei riitä pitkälle.

– Pakolaiset haluavat löytää jonkun tarkoituksenmukaisen tehtävän, että on jotain tekemistä. Heidät pitäisi jollakin tavalla aktivoida, että heillä on työpaikka tai koulutusta, joka tuo merkitystä elämään, sanoo maahanmuuttajatoimiston päällikkö Maj Estlander.

Valtio tukee kuntaa pakolaisten sopeuttamisessa ensimmäisten vuosien ajan, aiheesta riippuen kolmesta neljään vuotta. Kunta esimerkiksi hoitaa hengen ja ruumiin vammoja sekä opettaa kieltä ja yhteiskunnan pelisääntöjä. Kun valtion raha-apu loppuu, vain harva puhuu itsensä töihin.

– Meillä on niin vahvat vaatimukset suomenkielen osaamiselle ennen kuin saa työpaikan, että siinä on vaikeuksia. Siinä mielessä kolme vuotta on liian lyhyt aika, sanoo Estlander.

Maahanmuuttajatoimiston työntekijöiden mukaan alalla on käyty keskustelua kotouttamisen keston lisäksi sisällöstä. Selkeää ja yhteistä näkemystä muutostarpeista ei kuitenkaan ole syntynyt.

Hustichin mielestä nykymallissa hyvää on se, että kotouttaminen joustaa pakolaisten vaihtelevien tarpeiden mukaan.

Raaseporin työpaikat vähissä

Työpaikan saantia hankalaoittaa Raaseporissa paitsi kielitaito, myös sopivien työpaikkojen puute, ellei pidä posti- tai puutarhatöistä.

– Tilanne on suoraan sanottuna hankala. Täällä on valtavasti yrityksiä, mutta ne on pieniä yrityksiä. Yhden kahden hengen yrityksiä - eiväthän ne muutenkaan palkkaa juuri ketään. Isommat yritykset ovat kyllä palkanneet. Esimerkiksi Itella palkkaa kiitettävästi sekä isommat puutarhayritykset, sanoo Hustich.

Töitä tai ei, ainakaan kotiin paluu ei ole vaihtoehto.

– Varmaan melkein kaikilla on kova halu palata vanhaan kotimaahan. Mutta siellä on nyt sotatila ja kestää varmasti vuosia, ennen kuin Syyria on rakennettu uudestaan. Kyllä meidän lähtökohta on se, että he jäävät tänne pidemmäksi aikaa.

Syyrialaiset pakolaiset kelpaavat kunnille muita paremmin

Suomi päätti ottaa tänä vuonna vastaan 500 syyrialaispakolaista. Kunnat innostuivat asiasta niin, että enemmänkin olisi mahtunut. Silti toiset pakolaiset ovat jonottaneet kuntapaikkaa vuodesta 2011 lähtien.

– Uudellamaalla on myös sellaisia kuntia, jotka ilmoittavat että he myöntävät kuntapaikat vain siinä tapauksessa, että saavat vastaanottaa syyrialaisia. Ja se on tietysti sillä tavalla ikävää, että kaikilla kiintiöpakolaisilla on kova uudelleensijoituksen tarve, sanoo erikoissuunnittelija Minna Kuivalainen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

– Ei tietysti aina pitäisi verrata Ruotsiin, mutta Ruotsi ottaa 50 000 syyrialaista ja me 500. Kyllähän se pitkän mietinnän jälkeen kielii tietyn tyyppisestä asenteesta, joka mahdollisesti on maahanmuuttovastaista, aprikoi maahanmuuttajaohjaaja Hustich.