HS: Suomeen muuttanut Romanian romani sai työpaikan: "Haluamme tehdä töitä"

Helsingin Sanomat: Suomeen muuttanut Romanian romani sai työpaikan: "Haluamme tehdä töitä" 15.7.2014
Helsingin Sanomat: Harva romani löytää töitä

Kun Ioan Ciurariu tuli Suomeen, hän nukkui hangessa. Nyt hänellä on työpaikka ja asunto. Olli Toivonen työllistää Romanian romaneita yrityksessään, eikä voisi olla tyytyväisempi.

Luotettavia, ahkeria ja vahvoja kuin karhut. Sellaisia työläisiä yrittäjä Olli Toivosen palkkaamat romanit ovat olleet.

Toivosen kasvot kääntyvät tavallistakin leveämpään hymyyn, kun hän pääsee kehumaan työntekijöitänsä.

"Minä luotan heihin ja he luottavat minuun."

Työntekijä Ioan "Marius" Ciurariu viittilöi vuorostaan Toivosen suuntaan.

"Olli on hyvä mies ja paras pomo."

Kolme vuotta sitten Toivonen palkkasi Ciurariun kiinteistöhuoltoyritykseensä, pääasiassa ulkotöihin. Niin isännöitsijöiltä kuin asukkailtakin on tullut hyvää palautetta.

Ehkä romanien työtehoon vaikuttaa lapsuus Itä-Euroopan maatiloilla, pohtii Toivonen. Ehkä se johtuu siitä, että useimmat romanit haluavat niin tulenpalavasti tehdä töitä, arvelee Ciurariu.

Romanian Transilvaniasta kotoisin oleva Ciurariu kertoo, että tuli Suomeen jo kuusi vuotta sitten Ranskasta bussilla ja lautalla. Oli talvi. Aluksi Ciurariu nukkui hangessa, eikä hänellä ollut töitä.

Sitten Pirjo Hongisto, joka on majoittanut kotiinsa useita muitakin romaneita, otti Ciurariun kattonsa alle. Ciurariu asui Hongiston luona puolitoista vuotta. Hongisto auttoi häntä, kuten monia muita, lopulta löytämään työpaikan ja asunnon.

Nykyään Ciurariulla on vakituinen työpaikka, ja hän asuu Puotilassa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Lapsilla on kuulemma kova ikävä Romaniaan, koska kotiseudun hevoset ja muut eläimet jäivät sinne.

Työtä saanut Ciurariu on valitettavasti poikkeus Suomeen saapuneiden Romanian tai Bulgarian romanien joukossa. Osa romaniystävistä oli kateellisia. Moni kyseli itselleen töitä. Ciurariu toivoo, että voisi auttaa heitä paremmin työnhaussa, mutta työpaikkoja ei romaneille ole tarjolla runsaasti.

"Olemme vahvoja ja haluamme tehdä töitä", kertoo Ciurariu tuntemistaan romaneista.

Pelkkä tahto tehdä töitä ei aina vain riitä. Kouluttamattoman ja kielitaidottoman on hankala löytää sopivaa työpaikkaa. Ciurariu osaa sentään hieman englantia.

Hänen mukaansa Suomeen saapuville romaneille sopisivat esimerkiksi metsä-, ulko- tai siivoustyöt. Työpaikalla tarvitaan esimies, joka jaksaa selittää ja näyttää kunnolla, miten tehtävät tehdään. Ciurariu pyytää, että työtä hakeva romani saisi näyttää taitonsa käytännössä, jonka jälkeen työnantaja voisi päättää itse, kannattaako tätä palkata.

Toivonen palkkaa romanityöntekijöitä erityisesti talvisin, kun lumitöihin tarvitaan lisää käsipareja. Yritti hän aiemmin palkata osa-aikaisesti myös suomalaisia työttömiä, mutta se ei onnistunut.

"Eräs kaveri sanoi, että haluaisi kovasti tulla, muttei hänellä ole varaa. Ihmettelin, mitä hän oikein selitti", muistelee Toivonen. Kävi ilmi, että mies olisi menettänyt ansiosidonnaisen työttömyystukensa työpaikan myötä ja tulot olisivat pudonneet rajusti.

Toivosen mukaan paras tapa auttaa ihmisiä on auttaa heitä tulemaan itse toimeen.

"Kun näin tekee, niin kaikki voittavat."

Ciurariun mukaan suurin osa romaneista tulee Suomeen etsimään töitä. Joukkoon mahtuu monenlaista kulkijaa, mutta suurin osa tulee työn perässä.

"Suomessa ajatellaan, että kaikki romanit ovat samanlaisia. Jos yksi varastaa, niin kaikki ovat varkaita."

Tämä aihe kuumentaa Toivosen tunteita.

"Olen löytänyt Romanian romaneista ahkeria ja luotettavia työmiehiä, samoin kuin suomalaisistakin. Ei pidä tehdä yleistyksiä missään ihmisryhmissä – ei miehissä tai naisissa, nuorissa tai vanhoissa, romaneissa tai suomalaisissa."

Susanna Kosonen HS

_______________________________

Helsingin Sanomat: Harva romani löytää töitä

Helsingissä arvioidaan olevan 400–500 ihmisen suuruinen liikkuva väestö, kertoo Helsingin kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja Olli Salin.

"Emme kutsu heitä kerjäläisiksi, sillä moni heistä tekee jotain työtä, esimerkiksi kerää pulloja."

Suurin osa romaneista saapuu Suomeen Bulgariasta tai Romaniasta. Salinin mukaan romanit hankkivat elantonsa pääasiassa myymällä esimerkiksi Iso Numero -lehteä, kukkia tai helyjä. Erityisesti Bulgarian romanit keräävät pulloja. Osa kerjää kaduilla. Jotkut syyllistyvät rikoksiin.

Salinin mukaan pääosa romaneista ei löydä palkkatöitä puutteellisen kieli- tai ammattitaidon takia.

Suomeen saa EU:n kansalaisena tulla vapaasti, mutta kolmen kuukauden jälkeen tulee rekisteröityä kuntaan. Ennen rekisteröitymistä pitää olla vakituinen asunto ja turvattu toimeentulo.

"Rekisteröitymisen jälkeen on oikeutettu kaikkiin kuntalaisen palveluihin", sanoo Salin.