Taloussanomat: Näin virolaista monotetaan Suomen työmailla

Taloussanomat: Näin virolaista monotetaan Suomen työmailla 14.7.2014

Virolaisia monotetaan Suomen työmailla taajaan. Tätä edistää se, että suuri osa tulijoista ei tiedä työntekijöiden oikeuksista. Suomen työelämään johdattaa usein kaveri, joka on aikanaan saanut oppinsa toiselta kaverilta.

Suomessa yli kaksi kuukautta työskennelleen virolaisnaisen tytär soitti. Siivoojana työskentelevä äiti oli alkanut tehdä töitä öisin omalla ajallaan, koska annetut tunnit eivät riittäneet vaadittujen tilojen siivoamiseen. Nainen oli itse ostanut siivousvälineitä, jotta saisi työt tehtyä.

Tällaisia tarinoita kuullaan virolaisen Living for tomorrow -järjestön auttavassa puhelimessa. Järjestö tarjoaa neuvoja ja oikeusapua Suomessa kaltoin kohdelluille työntekijöille.

Puhelimeen soittaa kuukausittain 40−50 ihmistä. Suuri osa puheluista koskee Suomea. Avun kysyjät arastelevat, ja siksi monen puolesta soittaa joku muu, usein vaimo. Ongelmat ovat tuttuja myös Viron ja Suomen työsuojeluhallinnoissa.

– Pyysin puhua äidin kanssa ja sanoin hänelle, että kai hän ymmärtää, että tunnit on tarkoituksella mitoitettu liian lyhyiksi, Living for tomorrow -järjestön johtaja Sirle Blumberg kertoo toimistollaan Tallinnassa.

Blumberg ei tiedä, tekikö nainen mitään oikeuksiensa eteen. Puhelimessa hän oli sanonut, että jos tekee, niin töille löytyy kyllä toinen tekijä.

Pieni palkka parempi kuin ei mitään

Virolaisia työskentelee Suomessa kymmeniä ja kymmeniä tuhansia – osa asuu pysyvästi, osa seilaa lahden yli viikoiksi töihin. Suuri osa virolaistyöntekijöistä ei törmää ongelmiin, kertoo tarkastaja Niina Ahonen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Osa kuitenkin törmää. Kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto esimerkiksi teki viime vuonna rakennusalan tarkastuksia, noin puolessa löytyi puutteita palkkauksesta.

Tyypillisesti huonosti kohdeltu työntekijä on matalasti koulutettu ja hän puurtaa rakennustöissä, maataloudessa, siivoojana tai vaikkapa kuorma-auton ratissa.

– Pääongelmia ovat maksamattomat tai liian pienet palkat, kuvaa asianajaja Liis Naaber-Kalm Viron työsuojeluhallinnosta.

Useimmissa ongelmatapauksissa palkkaa maksetaan, mutta liian vähän. Moni hyväksyy palkkansa ajatellen, että se on ainakin parempi kuin Virossa, missä keskipalkka oli viime vuonna 930 euroa.

Tai että huonokin työ on parempaa kuin ei töitä ollenkaan. Muutama vuosi sitten iskenyt talouskriisi oli monille hirveä shokki. Työttömyyskorvaus ei ole Virossa kummoinen, ja moni oli pulassa asunto- tai autolainansa kanssa.

Työntekijä voi myös jäädä ilman ylityökorvauksia, ilta- ja viikonloppulisiä tai lomarahoja. Tai työnantajan järjestämä asunto voi olla ala-arvoisessa kunnossa tai hän pyytää siitä kohtuutonta korvausta. Työsopimukset voivat olla puutteellisia tai niitä ei ole ollenkaan.

Työehtosopimuksia ei Virossa tunneta

Asiantuntijoiden mukaan ongelmat johtuvat paljolti siitä, että virolaiset eivät tiedä oikeuksistaan. Eivätkä työnantajatkaan välttämättä tunne lainsäädäntöä ja kaikkia velvollisuuksiaan.

– Näistä asioista tiedetään Virossa vähän, ja he suostuvat kaikkeen. He eivät tiedä työehtosopimuksista, koska niitä ei Virossa ole, tai niitä on vain hyvin harvoilla aloilla, Naaber-Kalm sanoo.

Osa ongelmavyyhteä on, että virolaiset työskentelevät usein omissa ryhmissään eivätkä liikoja keskustele suomalaisten kanssa. Tavat opitaan aiemmin tulleilta, ja suomalaisen yhteiskunnan säännöt voivat pysyä kaukaisina, vaikka he olisivat tehneet Suomessa töitä jo vuosia.

Soppaa syventää se, että virolaisilla ei ole tapana protestoida tai etsiä apua viranomaisilta, virolaisasiantuntijat kertovat.

Työntekijöitä sumuttavat sekä suomalaiset että virolaiset. Etenkin rakennusalalla työnantaja on usein alihankkija tai alihankkijan alihankkija. Suomen työsuojeluhallinnon mukaan ketjuttaminen vaikeuttaa valvontaa rakennusalan lisäksi siivousalalla.

– Työntekijät eivät usein tiedä, kuka heidän varsinainen työnantajansa on. He voivat tietää vain ensimmäisen nimen tai jotakin sellaista, Blumberg sanoo.

Tieto lisääntyy, tilanne kohenee

Viron korkein oikeus linjasi viime vuoden tammikuussa, että Suomessa työskenteleville virolaisille on maksettava palkkaa Suomen työehtosopimusten mukaan. Tapaus koski kahta rakennusmiestä, ja molemmat saivat tuhansien euron korvaukset. Tapaus sai monet virolaiset havahtumaan.

– Meille tuli sen jälkeen paljon soittoja ja sähköposteja, joissa sanottiin, että sama tapahtui minulle, mitä minun pitäisi tehdä, Naaber-Kalm kertoo.

Tilanne onkin kohenemaan päin, viranomaiset kertovat. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Ahosen mukaan rakennusalan valvontaa on helpottanut viime vuoden lakimuutos, jonka mukaan työntekijöillä pitää olla kuvallinen tunnistekortti. Naaber-Kalmin mukaan rakennusalan tunnistuskortin vaikutus on ollut vähäisempi.

Tämän vuoden heinäkuussa taas voimaan tuli laki, jonka mukaan rakennustyön päätoteuttajalla tulee olla ajantasainen luettelo kaikista työmaan työntekijöistä

Virolaisasiantuntijoiden mukaan tieto leviää, mutta hitaasti. Viron työsuojeluhallinnon seuraava ponnistus on syyskampanja, jossa työntekijöiden oikeuksista käydään luennoimassa 15 paikkakunnalla.

Suomessa jotkin ammattiliitot ovat käännättäneet tietoa viroksi. Naaber-Kalm toivoo, että neuvontapalveluita saisi Suomessa enemmän viroksi.

– Nämä ovat niin monimutkaisia asioita. Olen asianajaja, mutta en ymmärtäisi, jos joku selittäisi minulle suomalaista verolakia englanniksi, hän sanoo, erinomaisella englannilla.