Vesa Saarakkala: Räsänen käyttää kuntien talousahdinkoa perusteena pakolaispolitiikalle

Vesa-Matti Saarakkala: Räsänen käyttää kuntien talousahdinkoa perusteena pakolaispolitiikalle (blogi) 12.7.2014

Sisäministeri Päivi Räsänen on ollut viimeisen vuoden aikana suuren valiokunnan kuultavana useita kertoja koskien EU:ssa hahmotteilla olevaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Olen kokouksissa toistuvasti kysynyt Räsäseltä, mitä EU:ssa tarkoitetaan esimerkiksi ns. solidaarisuudella, joka käsitteenä on usein esiintynyt valiokunnille annettavissa selvityksissä koskien turvapaikkapolitiikkaa.



Vastaukseksi on aina saatu, että jokainen jäsenmaa päättää toistaiseksi itse turvapaikkapolitiikastansa ja vastaanotettavien pakolaisten määrästä, eikä solidaarisuudella tarkoiteta esimerkiksi sitä, että me ottaisimme vastaan sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat ensin saapuneet johonkin toiseen EU-maahan, kuten Italiaan. Pikemminkin on annettu ymmärtää, että me tukisimme nykyistä enemmän EU:n ulkorajavalvontaa, jottei EU:n alueelle pääsisi niin paljon laittomia siirtolaisia.

Nyt ministeri Räsänen ehdottaa, että tätä periaatetta lähdettäisiin kiertämään siten, että Suomi kasvattaisi väestömme kokoon suhteutettuna jo ennestään isoa kiintiöpakolaisten määrää, jota hallitus nosti jo viime vuonna väliaikaisesti. Räsänen vetoaa mm. kuntien kasvaneeseen halukkuuteen ottaa pakolaisia vastaan. Käsittääkseni halukkuus perustuu kuitenkin pakolaisista kunnille maksettaviin tukiin, mikä kertoo ennemminkin kuntien epätoivoisesta taloustilanteesta kuin mistään asenneilmapiirin muutoksesta tai yleisemmästä halusta muuttaa pakolaispolitiikkaamme väljemmäksi. Vastuu pakolaispolitiikasta ja yhteiskuntapolitiikasta ei ole kunnilla, vaan ensisijaisesti valtiolla, jonka tehtävä on suorittaa kokonaisarvio asiassa. Viime kädessä asia kuuluu eduskunnalle.

Räsänen puhui YLE:n haastettelussa, että kuntien tilannetta on käytettävä hyväksi pakolaispoliittisia ratkaisuja tehtäessä. Minusta pakolaispolitiikka ei voi perustua kasvaviin tulonsiirtoihin kunnille, vaan aitoon haluun auttaa. Jos sitä löytyy ilman lisärahaa, puolestani kunnat voivat ottaa vastaan pakolaisia omia kunnallisverojaan nostaen, mutta lisärahaa ei pidä jakaa ja myös EU:n puitteissa on syytä pitää kukkaron nyörit kireällä, sillä kyse on veronmaksajien yhteisistä rahoista.

Suomi kantaa vastuunsa maailman ongelmista jo ennestään väestöömme suhteutettuna suurella pakolaiskiintiöllään ja meille voivat turvapaikanhakijat hakeutua siinä missä muihinkin maihin ja heidän hakemuksensa prosessoidaan asiaan kuuluvalla tavalla. Etelä-Euroopan mailla on sijainnista johtuen omat ongelmansa, etunsa ja vahvuutensa ja niin vastaavasti myös meillä. Suomi pienenä ja taloudellisesti lähes Euroopan pahiten taantuvana maana ei voi määräänsä enempää rahoittaa toisten maiden ongelmien hoitoa. Oma kantani on, ettei pakolaiskiintiötä pidä kasvattaa Räsäsen ehdottamalla tavalla. Jos hallitus päätyy kasvattamaan pakolaiskiintiötä, tulee siinä tapauksessa vastaavasti Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristää.