Iltalehti: Taito vei ensimmäisenä rotusyrjinnän oikeuteen

Iltalehti: Taito vei ensimmäisenä rotusyrjinnän oikeuteen 8.11.2014

Taito Lehmusta nousi vastarintaan, kun hänelle kieltäydyttiin myymästä kupillista kahvia vuonna 1971.

Rotusyrjintä kielletään Suomen laissa ensimmäisen kerran vasta elokuussa 1970. Forssan linja-autoaseman baaria pitävältä naisyrittäjältä tämä uutinen menee ilmeisesti ohi, koska hän ei suostu eräänä lauantaiaamupäivänä 1971 myymään romani Taito Lehmustalle kupillista kahvia.

- Olet oppinut tuntemaan minut rauhallisena miehenä ja kahvia haluan ostaa ihan rahalla, Lehmusta vetoaa.

Baarinpitäjä myöntääkin, ettei Lehmusta riehu eikä räyhää.

- Et sinä, mutta ne muut! rouva paukauttaa.

Niillä muilla rouva tarkoittaa toisia "mustalaisia".

- Mutta enhän minä ole vastuussa muiden tekemisistä, Taito Lehmusta jatkaa vielä.

"Hain oikeutta, en rahaa"

- Kyllä sinä nyt olet tainnut haukata liian ison palan, sanovat niin valtaväestön ystävät kuin omat sukulaisetkin, kun Lehmusta tekee rikosilmoituksen ja vie asian oikeuteen.

Epäilyjä Taiton mahdollisuuksista vähentää sekin, että baarinpitäjärouvan aviomies sattuu olemaan korkea-arvoinen poliisimies. Pariskunta itsekin taitaa olla varma asiastaan, kun katsoo, että riittää, kun aviomies toimii syytettynä olevan rouvan puolustajana.

- Uskon Suomen lakiin ja oikeuteen, vien asian vaikka ylimpiin asteisiin, Lehmusta kuitenkin päättää.

Ja niin vain käy, että hän voittaa juttunsa. Tuomarille on kuitenkin melkoinen yllätys, että Lehmustalla ei ole minkäänlaisia rahallisia motiiveja taistelulleen. Raha ei meinaa kelvata, vaikka sitä oikeuden päätöksellä tyrkytetään.

- En ole lähtenyt asiaani rahankiilto silmissäni. Olen lähtenyt vain hakemaan oikeutta Suomen kansalaisena ja veronmaksajana, hän sanoo.

Baarinpitäjä tuomitaan sakkoihin, ja lopulta Lehmustakin suostuu ottamaan vastaan asiassaan hyvin nimellisen korvauksen, koska oikeuden on sellainen joka tapauksessa määrättävä.

Kyyneleitäkään Lehmusta ei voi välttää.

- Eikö tämä asia mennyt teidän mielenne mukaisesti? Teillä on oikeus myös valittaa, tuomari sanoo myötätuntoisesti.

- En minä tee lisävalituksia. Minä vain liikutuin, kun sain oikeutta, Taito Lehmusta saa sanottua.

Tuosta oikeudenkäynnistä alkoi Taiton työ kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi. Leipätyökseen hän on toiminut muun muassa putkimiehenä, vahtimestarina, ravihevosten kasvattajana ja niiden ohjastajien valmentajana.

Mutta parhaiten hänet tunnetaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisestaan, ennen kaikkea toiminnastaan Etelä-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana. 15 vuotta hän toimi myös valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, silloin lautakunnassa istui myös myöhemmin ministeriksi ja presidentiksi noussut kansanedustaja Tarja Halonen.

Hiljattain Lehmusta jäi terveyssyistä pois Etelä-Suomen Lääninhallituksen palkallisesta projektityöntekijän virasta.

Hieman ristiriitaistakin, että kunniaansa oikeudessa peräänkuuluttamaan joutunut mies on sittemmin itse istunut kahdeksan vuotta käräjäoikeuden lautamiehenä.

- Silloin aikoinaan sanoin tuomarillekin, että hänen päätöksensä käänsi historiassa ison lehden, Lehmusta kiittelee.

"Kohtaan yhä syrjintää"

Taiton oma lapsuudenperhe vietti aikoinaan kiertolaiselämää.

- Yövyimme monesti maatalojen saunoissa, riihissä ja ladoissa. Mutta päinvastoin kuin yleensä virheellisesti luullaan, me romanit lähes aina jollain tavalla myös korvasimme yösijamme. Jos ei ollut rahaa, niin sitten autettiin talon töissä, kesäisin heinäpellolla ja talvella metsätöissä, hän muistaa.

Paljon on romanien asioissa tapahtunut edistystä, mutta rasismiin Lehmusta on toistuvasti törmännyt vuosien varrella aina näihin päiviin asti.

- 2000-luvun alussa olin syrjintää ja rasismia vastaan suunnatun Seis!-hankkeen merkeissä luennoitsijana Pohjanmaalla. Luennon jälkeen lähdin vaimoni kanssa paikalliseen ravintolaan syömään. Meiltä evättiin kuitenkin sisäänpääsy. Paikan omistaja meinasi jopa käydä minun ja vaimoni kimppuun. Paikalle kutsuttiin lopulta poliisi.

Asiasta käytiin oikeutta silloinkin, ja jälleen Lehmusta voitti.

- Silloinkaan en olisi halunnut tapahtuneesta mitään korvausta, olisin tyytynyt ihan matkakor-vauksiin.

Viimeksi Lehmusta törmäsi ennakkoluuloihin omassa kotikaupungissaan pari vuotta sitten, kun hänen perinteiseen romaninaisen asuun pukeutuva, lähihoitajan työtä tekevä vaimonsa asioi kaupassa.

- Samanaikaisesti kauppaan jouduttiin ihan muusta syystä hälyttämään vartija, mutta vartija hyökkäsi vaimoni kimppuun tämän tehdessä ostoksia. Vaikka henkilökuntakin todisti vaimoni puolesta, väitti vartija kivenkovaa, että "kaikki te mustalaiset olette tuollaisia". Olin ollut itse samassa kaupassa vahtimestarina, ja myyjät tunsivat minut. Yksi heistä tuli todistamaan vaimoni puolesta käräjille.

Käräjillä tuomari ihmetteli, kun Taiton vaimo ei ollut hankkinut asianajajakseen juristia, vaan antoi miehensä hoitaa puolustuksen.

- Sanoin, että tunnen nämä asiat omasta kokemuksesta ihan yhtä hyvin kuin asianajajatkin. Vartija sai sakot, ja tuomarikin totesi, että vartijan käytös oli todella pöyristyttävää, eikä tällaista saisi tapahtua.

Kahdessa kulttuurissa

Taito Lehmusta on tottunut elämään kahdessa kulttuurissa. Hän itse pukeutuu romanimiehen asuun, kuten pukeutuu hänen nykyinenkin vaimonsa romaninaisen pukuun. Mutta hänen aikaisemmat vaimonsa ovat kuuluneet valtaväestöön ja myös pukeutuneet sen mukaisesti.

- Näissä liitoissa elimme kumpikin toistemme kulttuureja kunnioittaen, Lehmusta painottaa.

Myös Taiton vuonna 1973 syntynyt, yrittäjänä työskentelevä tytär on omaksunut valtaväestön tavat ja kulttuurin.

- Olen itse tottunut jo koulussa myötäilemään valtaväestön kulttuuria tullakseni toimeen kaikessa työssäni. Enkä itse näe tässä mitään ongelmaa. Puhun kaikenlaisen tasa-arvon puolesta. Ketään ei saa syrjiä sen enempää etnisen taustan kuin sukupuolenkaan takia, hän sanoo.

Työelämässäkään tasa-arvo ei romaneiden kohdalla ole täysin toteutunut.

- Vaimoni on opiskellut lähihoitajaksi, mutta itki pitkään, kun ei tänne Forssaan 15 vuotta sitten muutettuaan saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Nyt hän on työyhteisössään erittäin pidetty henkilö.

Romaneille itselleenkin Taito Lehmusta heittää vastuuta lastensa tulevaisuudesta.

- Kyllä meidän viimeistenkin vanhojen jäärien pitäisi ymmärtää, ettei romaniväestö tule pärjäämään yhteiskunnassa, jos se ei suostu siihen integroitumaan. Kyllä opiskelut ja koulutus ovat avainasioita.