Helsingin Sanomat: Suomi varautuu jihadistien paluuseen 23.11.2014
Eri puolilla Eurooppaa mietitään nyt kuumeisesti keinoja, mitä tehdä Syyrian ja Irakin taistelukentiltä palaaville ja siellä mahdollisesti radikalisoituneille muslimitaistelijoille.
Radikaali-islamismi on Suomessa ja monin paikoin Euroopassa uusi ilmiö, eikä vielä tiedetä, mikä tehoaa ja mikä ei. Toinen iso ongelma on se, ettei palaajista tiedetä tarpeeksi, sanoo tutkija Juha Saarinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Suomeen on Suojelupoliisin mukaan palannut arviolta 20 ihmistä, joista kolmea syytetään jo terrorismirikoksista.
Kaikki eivät kuitenkaan lähde taistelemaan, eivätkä kaikki palaajat ole uhka yhteiskunnalle, viranomaiset ja tutkijat korostavat.
"Rikoksiin syyllistyneet pitää saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, mutta sitten on niitä, joista eivät ole taistelleet tai joista ei tiedetä", sanoo Helsingin poliisin ennalta ehkäisevän työn johtaja, ylikomisario Jari Taponen.
Suomessa valmistellaan paraikaa niin kutsuttua exit-ohjelmaa, jonka tavoitteena on auttaa uskonnollisesti radikalisoituneita palaajia luopumaan ääriajattelusta.
Mallia ohjelmaan on haettu useista eri Euroopan maista, sanoo sisäministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen.
"Ei ole mitään yhtä valmista mallia. Yksi asia, joka jo tiedetään on se, että paremmin tehoaa, jos kyseessä ei ole viranomaistoiminta vaan järjestöjen ylläpitämä toiminta", Mankkinen sanoo.
Sekin jo tiedetään, että toimintaan pitää järjestöjen lisäksi saada mukaan kouluja ja esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä. Mankkinen muistuttaa, että väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjunta ei ole vain rikostorjuntaa vaan pitkälti yhteiskunnallinen kysymys, joka pitää aloittaa varhaisessa vaiheessa.
Jos koulussa opiskelija esimerkiksi yhtäkkiä muuttaa pukeutumistaan tai alkaa puhua eri tavalla, opettajan on uskallettava puuttua asiaan.
"Opettaja voi kysyä oppilaalta, mitä tämä ajattelee ja sen jälkeen pitäisi miettiä, mitä asian suhteen voisi tehdä. Jos vaikuttaa, että tämä oppilas harkitsee jotain vakavampaa tekoa, voi ottaa yhteyttä paikalliseen poliisiin tai Ankkuri-tiimiin."
Euroopassa keskustelu velloo yhteiskuntaan takaisin sopeuttamisen ja kovien rankaisutoimien, kuten maahan paluun kieltämisen, välillä.
Usein viitataan edistyksellisenä pidettyyn Tanskan malliin. Siellä taistelualueilta palaajille pyritään löytämään mielekästä tekemistä tai työpaikka, ja siten vähentämään heidän mahdollista uhkaa yhteiskunnalle.
Työn etsimistä Tanskan malliin ei Suomessa harkita. Erityisesti kun nuoria on muutenkin paljon työttömänä, Mankkinen sanoo.
"Se voitaisiin kokea tosi epäoikeudenmukaisena, että ne, jotka käyvät taistelemassa, saisivat ohituskaistan."
Osa terrorismia tutkivista asiantuntijoista on suhtautunut skeptisesti pehmeisiin keinoihin, koska syvälle radikalismiin ajautuneiden ajattelua on vaikea muuttaa.
Tutkija Saarisen mukaan exit-ohjelmat toimivat niille, jotka haluavat luopua radikaalista liikehdinnästä tai ainakin harkitsevat sitä.
"Ongelma ovat henkilöt, jotka eivät halua integroitua tai luopua radikaalista liikehdinnästä. Heihin nämä toimet eivät juuri tehoa, heitä on ylipäätään vaikea identifioida", Saarinen sanoo.
Suomessa ratkaisua haetaan sekä lainsäädännön kiristämisestä että pehmeämmistä keinoista.
"Eivät ne sulje toisiaan pois. Jos kaikkia epäillään lähtökohtaisesti rikoksesta, ne jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin ja haluavat silti palata voivat pettyä viranomaistoimintaan ja radikalisoitua jopa enemmän", Taponen sanoo.
Yksi osa konfliktialueilta palaajien sopeuttamista on Taposen alaisuudessa toimiva Ankkuri-tiimi. Alun perin syrjäytyneiden nuorten rikoskierrettä ehkäisemään perustettu ryhmä otti kaksi vuotta radikalismin torjumisen agendalleen. Pasilan poliisiasemalla toimivassa ryhmässä on poliisien lisäksi sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Ryhmä pyrkii olemaan yhteydessä sekä sota-alueelle lähtöä suunnitteleviin että sieltä palaaviin.
Radikalismista huolestunut Suomen muslimiyhteisö on osallistunut aktiivisesti keskusteluihin. Tieto palaajista tai lähtöä harkitsevista tuleekin usein heiltä.
"Silloin voimme soittaa näille yksilöille tai pyrkiä käymään. Mietimme myös, onko järkevintä, että paikalle lähtee poliisi vai kenties psykiatrinen sairaanhoitaja", Taponen sanoo.
Joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia taistelualueille lähtevistä kärsii mielenterveysongelmista, Taponen muistuttaa.
Tapaamiset perustuvat vapaaehtoisuuteen, eikä yhteydenotto aina onnistu. Taponen ei kerro, kuinka moni palaaja on ollut Ankkurin asiakkaana.
"Sen voin sanoa, että vastaanotto on ollut laidasta laitaan. Joku on ollut tyytyväinen, kun he tietävät, että viranomaiset tietävät heistä. Jotkut taas eivät halua tavata esimerkiksi poliisia. Ja jos tiedämme, että on tehty rikoksia, me emme ole etunenässä vastuussa."
Ankkurin tavoitteena on Taposen mukaan silti tavata myös rikoksiin mahdollisesti syyllistyneet. Siten voidaan pyrkiä estämään heidän paluunsa taistelukentille ja toisaalta auttaa myöhempää sopeutumista yhteiskuntaan.
Taposen mukaan nyt etsitään järjestöä, joka pystyisi tarjoamaan riskiryhmässä oleville uskonnollista mentorointia ja puolueetonta tietoa esimerkiksi jihadistijärjestö Isisin toiminnasta.
"Meille viranomaisille on ihan selvää, että se on terroristijärjestö, mutta nuori, joka elää erilaisessa ympäristössä, ei välttämättä tiedä. Silloin on tärkeää pystyä puhumaan asiasta avoimesti. Mitä enemmän lyödään salaperäisyyden leimaa, sen houkuttelevammaksi se [Isis] voi muuttua", sisäministeriön Mankkinen sanoo.
Suomessa valmistellaan parhaillaan useita tiukennuksia lakeihin terrorismirikoksien torjumiseksi. Sisäministeriö selvittää esimerkiksi, voidaanko konfliktialueilta palaavien mahdollisuutta palata Suomeen rajata. Lakivaliokunnassa on juuri valmistunut mietintö, jonka mukaan kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten on rangaistavaa.
Passin poisottamistakin selviteltiin, mutta sen estää Suomessa perustuslaki, kertoo poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää.
Järeissä toimissa vaarana on oikeusvaltioperiaatteiden rikkominen. Taistelualueille ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Ongelma onkin, miten todistaa, että ihminen on syyllistynyt rikokseen.
Todistustaakka on ongelmallinen, myöntää myös poliisiylitarkastaja Suuripää. Suuripään mukaan tiedonhankintaan on lähiaikoina tulossa parannus, kun eduskunta viime viikolla hyväksyi lisäbudjetissa määrärahan, jonka turvin Turkkiin voidaan lähettää suojelupoliisin yhdysmies.
Vaikka keinoista ei ole täyttä yksimielisyyttä, siitä sen sijaan on, että julkista keskustelua aiheesta tarvitaan rutkasti nykyistä enemmän. Viranomaistiedotus aiheesta on Suomessa ollut erittäin vajavaista, arvioi Saarinen. Se voi vääristää keskustelua.
"Tämä näkyy esimerkiksi poliittisissa puheenvuoroissa, jotka korostavat yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten rasismia ja rakenteellisia ongelmia, tai maahantulon ongelmia. Ne eivät kuitenkaan lisää tietoa siitä, miksi juuri Syyriaan on lähtenyt niin paljon taistelijoita Suomesta, tai miksi tietyt henkilöt ovat lähteneet."