HS: Hunnutettu kohtaa vihaa – HS testasi, kuinka paljon Helsingissä esiintyy häirintää

Helsingin Sanomat: Hunnutettu kohtaa vihaa – HS testasi, kuinka paljon Helsingissä esiintyy häirintää 14.11.2014

Helsinkiläinen Hewida Ahmed istui muutama viikko sitten työpäivän jälkeen illalla junassa, kun tuntematon mies alkoi räyhätä hänelle.

Mies repi Ahmedin laukkua, sillä hän halusi tarkistaa, onko laukussa pommi. Hän käski Ahmedia häipymään Suomesta.

"Aloin itkeä ja pelkäsin tosi paljon. Jouduin soittamaan vartijat paikalle."

Kukaan vaunussa olleista ei puuttunut tilanteeseen, joka ratkesi vasta vartijoiden saavuttua.

Suomen musliminaisten puheenjohtajan Pia Jardin mukaan monet musliminaiset ovat kohdanneet rasistista solvaamista julkisilla paikoilla. Heitä nimitellään terroristiksi tai syljetään kohti.

Musliminaisten katuhäirinnästä ei Suomessa ole tehty erikseen kattavaa tutkimusta, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kysyi häirinnästä somali- ja kurditaustaisilta asukkailta.

Maahanmuuttajien hyvinvointia kartoittaneessa 2012 ilmestyneessä tutkimuksessa 26 prosenttia somalinaisista oli kokenut nimittelyä tai sanallista loukkaamista, miehistä joka viides. Kurdien kohdalla tilanne oli päinvastainen. Miehistä 27 prosenttia oli kokenut solvaamista, naisista 17 prosenttia.

Häirintää ei tapahdu päivittäin tai edes joka kuukausi. Ahmed arvioi tilanteita tulevan kahdesta neljään kertaan vuodessa.

"En sanoisi, että se on päivittäistä", sanoo espoolainen Sara Bahmanpour.

"Mutta kyllä tämä on meille ihan normaalia."

Bahmanpourille pelottavin tilanne tapahtui 16-vuotiaana bussissa. Tuntematon mies oli uhannut hakkaamisella ja heristänyt nyrkkiään aivan kasvojen edessä. Lopuksi mies sylki Bahmanpouria kasvoihin.

"Kaikkein järkyttävintä oli, ettei kukaan puuttunut."

Bahmanpourin mukaan huivi aiheuttaa joskus myös uteliaita kyselyjä. Hän kertoo törmäävänsä usein mielikuviin siitä, että huivia käyttävät naiset ovat alistettuja nyhveröitä.

"Mutta ylipäätään voi sanoa, että Suomessa kuitenkin ollaan tosi suvaitsevaisia tai jos ei olla, ei kuitenkaan häiritä."

Euroopan tasolla muslimeihin kohdistuvasta syrjinnästä tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että naiset ovat alttiimpia syrjinnälle.

Islamofobiaa vastaan työskentelevä Iman-verkosto on julkaisemassa ensi kuussa raportin kahdeksasta Euroopan maasta.

"Uhreista 70–80 prosenttia on naisia", projektipäällikkö Elsa Ray kuvaa.

"Me olemme huomanneet erittäin huolestuttavaa kasvua hunnutettuihin naisiin kohdistuvissa fyysisissä ja suullisissa hyökkäyksissä."

Katukuvassa ulkonäkönsä vuoksi erottuvat vähemmistöt kohtaavat syrjintää enemmän. Osa musliminaisista erottuu pukeutumisensa vuoksi.

Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin mukaan naiset ovat alttiimpia puhtaasti uskonnosta johtuvalle syrjinnälle.

"On solvauksia, sylkemistä, yritetään repiä huivia päästä. Sellainen on melko yleistä. Väkivaltaisia hyökkäyksiä tapahtuu, mutta ne ovat harvinaisempia", sanoo Marwan Muhammad, joka toimii neuvonantajana Etyjin työssä muslimeihin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta vastaan.

Hän kuitenkin muistuttaa, että syrjintään vaikuttaa moni tekijä, kuten ihonväri ja etninen tausta. Usein on vaikeaa erottaa, johtuvatko solvaukset esimerkiksi ihonväristä vai pukeutumisesta.

"Minä pääsen vähän vähemmällä kuin esimerkiksi somalikaverini", kuvailee Bahmanpour.

Helsingin somalien kokemasta syrjinnästä kyseltiin myös viime vuonna julkaistussa Open Society Foundationin tutkimuksessa.

"Somalinaisilla oli vielä miehiä enemmän haasteita. Julkisilla paikoilla he kohtasivat enemmän uhkauksia ja nimittelyä", sanoo tutkija Abdirashid Ismail.

Monet somalinaiset kokivat, että huivi vaikeutti heidän työllistymistään.

"Monet naiset kokivat yksinäisyyttä ja hyljeksintää yhteiskunnan taholta."

Solvaukset kadulla ovat syrjinnän näkyvä muoto, mutta vakavampi ongelma Euroopassa on syrjintä työelämässä, koulutuksessa ja palveluiden saannissa.

"Syrjintä koulutuksessa tai työelämässä ovat kaikkein yleisimpiä tapauksia, joista raportoidaan", kuvailee Muhammad.

Myös Bahmanpour kertoo, että häneltä on kysytty huivin käytöstä työhaastattelussa.

Useat suomalaishaastateltavat kuitenkin korostavat, että monet työnantajat suhtautuvat musliminaisiin asiallisesti.




Viharikoksista harva tulee poliisin tietoon
Suomessa tilastoidaan poliisin tietoon tulleita ilmoituksia epäillyistä viharikoksista. Vuonna 2012 viharikoksiksi luokiteltuja rikosepäilyjä oli yhteensä 732. Suurin osa niistä on rasistisia.

Vain viidessä tapauksessa teko oli johtunut islaminuskosta. Poliisiammattikorkeakoulun tutkijan Tero Tihveräisen mukaan musliminaiset eivät erotu poliisin viharikostilastoissa.

- Viharikoksista vain pieni osa ilmoitetaan poliisille. Tietoon tulleista viharikosepäilyistä yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

"Luulen, että suulliset herjaukset jäävät helpommin ilmoittamatta. Pahoinpitelytapaukset, joihin poliisin on ollut pakko puuttua, päätyvät helpommin rekistereihin", Tihveräinen sanoo.

Somalien ja venäläisten keskuudessa tehdyissä selvityksissä on käynyt ilmi, että monet jättävät ilmoituksen tekemättä.

Suomen musliminaisten puheenjohtaja Pia Jardi uskoo, että muslimien keskuudessa tilanne on samanlainen.

"Monilla on se kokemus, että tapauksia vähätellään. Sanotaan esimerkiksi, että se tyyppihän oli vain humalassa", Jardi sanoo.

Suomessa ilmoitettujen viharikosten määrä on pienentynyt kahden edellisen vuoden aikana.