Yle: Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen jäissä Keravalla – ELY-keskuksen sopimusta on rikottu jo vuosia 24.11.2014
Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen jakaa metropolialueen kuntia. Erikoinen tilanne on Keravalla, jossa Uudenmaan ELY-keskuksen kiintiöpakolaissopmiusta ei ole noudatettu. Silti kaupunki on nostanut valtion maahanmuuttajakorvauksia.
Kiintiöpakolaisten ja luvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen jakaa metropolialueen kuntia.
1.1.2010-31.8.2014 välisenä aikana suuret kaupungit ovat odotetusti ottaneet eniten ELY-keskuksen osoittamia kiintiöpakolaisia. Espoo on vastaanottanut 141, Helsinki 75 ja Hyvinkää 40 pakolaista.
Vantaalle pakolaisia on sijoitettu 32, Kauniaisiin 28, Sipooseen 21 ja Järvenpäähän yhdeksän.
Puolet metropolialueen kunnista ei ole vastaanottanut kiintiöpakolaisia viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaanottopäätös vuodelle 2015 on kuitenkin jo tehty Lohjalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonumella.
Kerava ei noudata ELY-keskuksen kiintiöpakolaissopimusta
Erikoinen tilanne on Keravalla, jossa Uudenmaan ELY-keskuksen kiintiöpakolaissopimusta on jo vuosia. Kerava on tehnyt sopimuksen vuonna 1993, jonka mukaan se on sitoutunut ottamaan vähintään kaksikymmentä ELY-keskuksen osoittamaa pakolaista vuosittain.
Viimeksi Kerava otti heitä vuonna 2007. Siitä huolimatta kaupunki on nostanut valtion maahanmuuttajakorvauksia lähes 1,4 miljoonaa euroa 1.1.2010-30.9.2014 välisenä aikana. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan sopimuksen voimassaolo on edellytys valtionkorvausten saamiselle.
Kerava tukee itsenäisesti kaupunkiin tulleita maahanmuuttajia
Keravalla on noin 35 000 asukasta, joista reilusti yli kaksituhatta on vieraskielisiä. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja radan varressa sijaitseva kaupunki vetää puoleensa ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Vuosittain 10-15 maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaista henkilöä muuttaa Keravalle itsenäisesti. Kaupunki haluaa keskittyä heidän tukemiseensa kotouttamisohjelmansa puitteissa.
Keravan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialajohtaja Erja Wiili-Peltolan mukaan kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on kaupungille vapaaehtoista.
– Sopimushan on sopimus. Se ei velvoita eikä pakota kuntia ja kaupunkeja ottamaan vastaan. Totta kai pitää elää sen tilanteen mukaan, joka on kunnalla päällä, ja sopeuttaa tämä asia sitten siihen, mikä se vastaanottomahdollisuus on.
Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Husein Muhammed on eri mieltä kiintiöpakolaissopimuksen merkityksestä.
– Kunnalle vastaanotto on sinänsä vapaaehtoista. Kuntaa ei itsehallinnon vuoksi voida pakottaa, jos poliittista tahtoa ei kunnassa ole, mutta jos sopimus tehdään, sitä tulee noudattaa, kunnes sopimus mahdollisesti irtisanotaan. Siihenkin toki Keravalla ja muilla kunnilla on oikeus.
ELY-keskus tarkistaa kuntien sopimuksia
Jatkossa ELY-keskus aikoo huolehtia siitä, että kunnat sitoutuvat noudattamaan sopimuksia. Muuten valtionkorvauksia ei heru. Joidenkin kuntien kohdalla kiintiöpakolaisten määrää ei ole merkitty tarkasti, mutta sopimukset päivitetään aiempaa täsmällisemmiksi.
Nähtäväksi jää, vaikuttaako tämä Keravan linjaan kiintiöpakolaisten suhteen.
– Tämä pakolaisasia on tällä hetkellä niin sanotusti jäissä. Totta kai sitä mietitään, mutta sellaista aktiivitoimintaa siihen suuntaan ei ole menossa, Wiili-Peltola sanoo.