Turun Sanomat: Suomen imaameille suunnitellaan täydennyskoulutusta

Turun Sanomat: Suomen imaameille suunnitellaan täydennyskoulutusta 22.11.2014

Suomessa toimiville imaameille kaavaillaan täydennyskoulutusta. Helsingissä toimiva kulttuurijärjestö Fokus haluaisi tarjota uskonnollista täydennyskoulutusta paitsi muslimien hengellisille johtajille myös muille muslimiyhdyskuntien työntekijöille.

Suomen rukoushuoneissa ja moskeijoissa toimii arviolta viitisenkymmentä imaamia. Imaami on islamilaisen yhdyskunnan uskonnollinen johtaja, joka antaa neuvoja myös arkielämän asioissa.

Koulutuksen valmisteluun Fokus toivoo taloudellista tukea ja asiantuntemusta maltillisiksi luonnehtimiltaan muslimimailta.

Turun Sanomien tietojen mukaan neuvotteluja on käyty ainakin Marokon ja Bahrainin kanssa.

– Nämä maat eivät aseta ehtoja opetuksen sisällölle tai pyri ohjaamaan sitä. Opetus pysyisi suomalaisten muslimien käsissä, kertoo vs. toiminnanjohtaja Riitta Latvio Fokuksesta.

Jos rahoitus järjestyy, imaamien uskonnollista koulutusta ryhdytään valmistelemaan muslimiyhdyskuntien kanssa.

– Täydennyskoulutus ei ole alkamassa pian, vaan tämä on pitkän aikavälin projekti, kertoo Fokuksen hallituksen puheenjohtaja, ulkoasiainneuvos Ilari Rantakari.

Fokus on sitoutumaton ekumeeninen kulttuurijärjestö.

Imaamit usein itseoppineita

Fokuksen pari vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan suuri osa Suomen imaameista on itseoppineita. Imaamiksi nostetaan usein yhdyskunnan parhaiten arabiaa osaava henkilö, jolla ei välttämättä ole teologista peruskoulutusta.

Selvityksen mukaan Suomen muslimiyhteisöt toivovat imaameilta paitsi islamin myös Suomen lakien ja oikeuskäytännön tuntemusta. Tärkeänä pidetään lisäksi yhteiskuntaan, perheneuvontaan ja johtamiseen liittyvää tietämystä.

– Yritämme vastata näihin toiveisiin, kertoo Rantakari.

Ulkomailla imaamit ovat tavallisesti opiskelleet islamilaisia tieteitä yliopistoissa.
Suomen lakien tuntemusta

Fokus suunnittelee lisäksi yhteiskunnallista koulutushanketta. Tarkoitus on perehdyttää muslimiyhdyskuntien työntekijöitä esimerkiksi peruspalveluihin kuten terveydenhuoltoon, koulutusjärjestelmään ja päivähoitoon.

– Imaamit ovat yksi kohderyhmä. Valmennus on suunnattu muslimiyhteisöjen kaikille työntekijöille, myös naisille, kertoo Riitta Latvio.

Puolitoistavuotiseen kehittämis- ja koulutusprojektiin valittaisiin opiskelijaksi yhteensä parikymmentä naista ja miestä eri puolilta Suomea.

Rahoitusta haetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY).

Jos rahoitus varmistuu, koulutus alkaa Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) ensi syksynä.

Tavoitteena on lisätä myös suomalaisen lainsäädännön ja kulttuurin tuntemusta.

– Haluamme varmistaa, että se mitä rukoushuoneissa opetetaan on sekä Suomen lakien että islamin opetuksen mukaista, Latvio sanoo.

Islamin mukaan nainen ei voi olla imaami eikä johtaa perjantairukousta, mutta hän voi saarnata.

– Meillä on kontakteja Marokkoon, joka lähes ainoana maailmassa kouluttaa islamilaisia naisohjaajia, Latvio kertoo.

Diakin mukaan keskeinen tavoite on vahvistaa työntekijöitä yhteisön jäsenten kotouttamisessa.

– Diak ei anna imaamikoulutusta emmekä vastaa hengellisestä koulutuksesta, mutta erityisosaamistamme ovat monikulttuurisuus ja eri uskontojen tuntemus, painottaa Raili Góthoni Diakista.