Yle: Maahanmuuttajan työllistyminen on taantumassa yhä vaikeampaa

Yle: Maahanmuuttajan työllistyminen on taantumassa yhä vaikeampaa 19.11.2014

Muualta Suomeen tulleella työntekijällä on muutoinkin huonommat mahdollisuudet saada töitä kuin kantaväestöön kuuluvalla ja heikko taloustilanne sulkee ovet työpaikkoihin yhä visummin. Ely-keskuksen mukaan työ asenteiden muuttamiseksi ja käytännön esteiden madaltamiseksi ei kuitenkaan saa hyytyä suhdannekuoppaan.

Maahanmuuttajien on entistä hankalampi työllistyä kireän taloustilanteen vuoksi. Esimerkiksi Pohjois-Savossa maahanmuuttajien työttömyysaste on ollut viime vuosina suunnilleen kolme kertaa niin suuri kuin kantaväestöön kuuluvilla.

Itä-Suomen kolmelle maakunnalle on laadittu vuoteen 2017 ulottuva maahanmuuttostrategia, jolla halutaan edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja yritysten työvoiman saantia. Strategian toteutuminen ei ole edennyt toivotusti, koska monien työnantajien taloudellinen tilanne on heikentynyt niin, etteivät ne ylipäätään palkkaa uutta väkeä.

Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattson ei silti katso tavoitteiden valuvan hukkaan.

– Ehdottomasti sen takia strategia on laadittukin, jotta me ymmärretään katsoa myös tätä vuotta pidemmälle.

Mattsonin mukaan on selvää, että etenkin yritykset päättävät itse linjauksistaan ja maahanmuuttajiin pätevät samat työmarkkinoiden pelisäännöt kuin kehen tahansa muuhun työnhakijaan.

– Strategia lähtee siitä, että välttämättä ei tarvita mitään erityispalveluja, vaan pääasia on, että kunnissa tarjotaan samoja peruspalveluja kuin muillekin, eli samalta viivalta lähdetään. Työnantajalla on kuitenkin viime kädessä se päätösoikeus, keitä he omaan yritykseensä palkkavat.

Mattson kuitenkin huomauttaa, että vaikka suhdanteissa ollaan nyt pohjalla, työvoiman tarve vääjäämättä nousee tulevina vuosina eläköitymisen kiihtyessä joillain aloilla ja joillain seuduilla.

– Vaikka työttömyys onkin kantaväestön keskuudessa korkea, meillä on toimialoja, joihin ei riitä työntekijöitä. Kyllä se yleensä myöskin menee niin, että kun on aito työvoiman tarve, alkavat ulkomaalaisetkin kiinnostaa ja hekin ovat varteenotettava vaihtoehto.

Tavallisia käytännön syitä siihen, ettei maahanmuuttajia palkata, ovat heikko suomen kielen taito ja se, ettei työnahakijan koulutus vastaa suomalaisia pätevyysvaatimuksia.

Porkkanat yhä käytettävissä

Maahanmuuttostrategia on laadittu muun muassa sen takaamiseksi, että työnantajat saisivat riittävästi tietoa siitä, miten viranomaiset voivat tukea yrityksiä tai vaikkapa kuntia ulkomaalaistaustaisten palkkaamisessa. Moni vaihtoehto on käytettävissä taantumassakin.

– Työnantajan kynnystä palkata ulkomaalainen madalletaan tarjoamalla ihan taloudellisia porkkanoita. Työnantajalla on muun muassa mahdollista saada joidenkin henkilöiden kohdalla te-toimiston kautta palkkatukea, Mattson mainitsee.

Tärkeimpänä maahanmuuttopäällikkö pitää sitä, että edes työnantajien asenteissa tapahtuisi muutoksia taantumasta huolimatta.

– Vähintä, mitä toivoisin, on se, että meillä Itä-Suomessa suhtauduttaisiin – jos ei muuten – niin neutraalisti maahanmuuttoon. Eikä lähdettäisi väärillä perusteilla tai yksittäisten tapausten perusteella tuomitsemaan kaikki maahanmuuttajia, vaan meillä suhtauduttaisiin kansainvälisyyteen ylipäätään positiivisesti, nähtäisiin maahanmuuttajat alueemme voimavarana ja myös pystyttäisiin hyödyntämään näiden tulijoiden osaamista, Lisbeth Matsson kiteyttää.