Talouselämä: Lukukausimaksu ulkomaalaisille? – ”Vain tässä tapauksessa Suomi ei joudu maksumieheksi” 23.11.2014
Ulkomaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa, mutta opiskelun taloudellisista kustannuksista tai tuotoista ei ole tutkittua tietoa.
Siitä huolimatta lukukausimaksuja ulkomaalaisille opiskelijoille ajetaan nyt vauhdilla. Maksuista säätävä lakiesitys on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi perjantaina. Tähän mennessä ainakin opiskelijajärjestöt, tieteentekjiöiden ja yliopisto-opettajien liitot ovat vastustaneet lukukausimaksuja. Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan kannattaa sitä.
Lukukausimaksut ovat kuitenkin nappikauppaa siinä mielessä, mikä on ulkomaisen opiskelijan taloudellinen jalanjälki Suomessa. Ulkomaisen opiskelijan todellisen taloudellisen vaikutuksen ratkaisee se, jääkö opiskelija valmistuttuaan Suomeen töihin vai ei.
Tällä hetkellä vajaa puolet tutkinnon suorittaneista opiskelijoista jäi Suomeen töihin ainakin vuodeksi. Sen pidempään heidän liikkeitään ei ole seurattu. Tilanne voi muuttua, kun valmistumisesta on kulunut useampi vuosi. Tarkalleen töihin on jäänyt 46 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Tuorein tilasto on kolmen vuoden takaa.
Parhaiten ulkomaalaisista opiskelijoista Suomessa työllistyvät sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja seuraavaksi parhaiten matkailu- ja ravitsemisalan tutkinnon suorittaneet. Heikoin tilanne oli kulttuurialan opiskelijoilla, joista vain kolmannes oli jäänyt töihin Suomeen.
Saksassa tehdyt laskelmat näyttävät, että valtio saa takaisin ulkomaalaisen opiskelijan neljävuotiseen koulutukseen uhraamat rahansa viidessä vuodessa, jos 30 prosenttia opiskelijoista jää maahan ja työllistyy. Asiasta kertoo kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Saksassa yksi ulkomainen opiskelija tuo valtion talouteen noin 2 500 euroa vuosittain, mutta tutkinnon suorittanut ja sen jälkeen työllistynyt 28 000 euroa.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on selvittänyt maahanmuuton yleistä nettovaikutusta Suomen julkiseen talouteen – opiskelijoiden osalta asiaa ei ole vielä tutkittu. Sen mukaan positiivisin taloudellinen vaikutus on maahanmuuttajalla, joka saapuu Suomeen työuransa alkupuolella 20–40-vuotiaana, mutta vain siinä tapauksessa, että myös hänen jälkikasvunsa menestyy työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet. Korkeimmillaan positiivinen vaikutus on 200 000 euroa henkilön elinkaaren aikana.
Negatiivinen nettovaikutus puolestaan on alle viisivuotiaana tai yli 50-vuotiaana Suomeen muuttaneella, kustannukset ovat hyötyjä isommat. Negatiiviseksi nettovaikutus jää myös iästä riippumatta, jos maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla vain samaan tapaan kuin keskimääräinen maahanmuuttaja.
VATTin laskelmat pohjaavat Ruotsissa käytettyyn laskentamalliin. Niiden perusteella voisi ajatella, että ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi positiivinen taloudellinen vaikutus, mikäli he valmistuttuaan jäävät Suomeen töihin. Muutoin vaikutus on negatiivinen.
Parhaillaan VATT selvittää ulkomaalaisten opiskelijoiden opintojen aikaisia talousvaikutuksia eli lähinnä koulutuskustannusten, kulutuksen ja työnteon vaikutusta. Tämä selvitys valmistuu helmikuussa. Pidempiaikaista vaikutusta eli työllistymistä valmistumisen jälkeen tai poismuuttoa Suomesta se ei vielä ole selvittämässä.
Nykyisin Suomi on yksi kolmesta OECD-maasta, joissa korkeakoulutus on maksutonta sekä kotimaisille että ulkomaalaisille opiskelijoille. Sama tilanne on vain Islannissa ja Norjassa.
Moni maa, kuten Ruotsi ja Tanska, perivät lisäksi ulkomaalaisilta isompaa lukukausimaksua kuin oman maan kansalaisilta.
Yleisimmin lukukausimaksut ovat 9 000–16 000 euroa, mutta lääketieteessä ja taidealoilla maksut voivat olla kaksin- tai jopa kolminkertaisia.
Suomessa lukukausimaksuksi ehdotetaan vähintään 4 000 euroa lukuvuodessa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vieraskielisissä ohjelmissa. Maksujen periminen edellyttää, että korkeakouluilla on oltava apurahajärjestelmä opiskelijoiden tukemiseen
Suomessa lukukausimaksuja on perusteltu sillä, että korkeakoulujen on pakko laajentaa rahoituspohjaansa, jotta ulkomaisten opiskelijoiden määrää voitaisiin kasvattaa.
Nyt ulkomaisia opiskelijoita on lähes 20 000 eli 6,5 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista. Vuonna 2000 heitä oli 6 300. Aiemmin asetettu tavoite saavutettiin etuajassa.
Valtaosa Suomeen tulevista ulkomaisista opiskelijoista on juuri niitä, joihin lukukausimaksut iskisivät eli he tulevat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Heidän osuutensa on 77 prosenttia kaikista tutkintoa Suomessa suorittavista ulkomaalaisista. Muissa pohjoismaissa ja monessa EU-maassa tilanne on päinvastainen.
Suomeen eniten opiskelijoita tulee Venäjältä ja seuraavaksi eniten Kiinasta. Seuraavina listalla ovat Vietnam, Nepal, Viro, Nigeria, Intia, Pakistan ja Saksa.
Ulkomaalaisten suosituimmat opiskelupaikat ovat tekniikan sekä liiketalouden ja hallinnon aloilla.
Koska lukukausimaksut iskisivät vain EU- ja ETA-maiden opiskelijoihin, lain valmistelijat ennakoivat, että myös Suomessa EU- ja ETA-maiden opiskelijoiden osuus putoaisi selvästi. Näin kävi Tanskassa ja Ruotsissa, kun lukukausimaksut otettiin muutama vuosi sitten käyttöön. Vaikka ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä onkin siellä notkahduksen jälkeen uudestaan lisääntynyt, eivät EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat ole palanneet entiseen malliin. Tilalle ovat tulleet EU-maiden opiskelijat.