Yle: Maatilat nojaavat yhä enemmän ulkomaiseen työvoimaan

Yle: Maatilat nojaavat yhä enemmän ulkomaiseen työvoimaan 28.11.2014

Englannin kieli yleistyy isojen maatilojen työkielenä. Syynä tähän on ulkomaalainen työvoima. Isot maatilat tarvitsevat tekeviä käsipareja, mutta harva löytää suomalaisen, osaavan maataloustyöntekijän. Yhä useampi maatila hakeekin apua työvoimaongelmiinsa ulkomailta.

Jaana ja Juha Hakomäen sikatilalla Kauhavan Alahärmässä on viisisataa emakkoa hoidettavana. Työtä on niin paljon, että isäntäparin kädet eivät riitä kaikkeen. Tilalla työskentelee maataloustyöntekijöinä tällä hetkellä ukrainalainen pariskunta. Mies on koulutukseltaan eläinlääkäri ja nainen on oppinut maataloustyöhön käytännön toimissa. Pariskunta työskenteli tanskalaisella tilalla neljä vuotta ennen Suomeen muuttoaan.

– Hyvin päteviä molemmat, Juha Hakomäki toteaa.

Hakomäet etsivät työvoimaa puolisen vuotta, mutta he eivät löytäneet tilalle sopivaa työntekijää kotimaasta.

– Meillä oli haku päällä mollin nettisivuilla ja kävimme noin 70 hakemusta läpi. Siinä oli ehkä noin kymmenkunta potentiaalista hakijaa. Hakijoiden osaaminen meidän tyyppiselle tilalle oli ontuvaa, ja ehkä syynä oli osittain motivaation puutekin, Juha Hakomäki pohtii.

Monilla muillakin suomalaisilla maatiloilla ollaan saman ongelman edessä.

– Muun muassa koulutustilaisuuksissa tulee usein esille, että maatilat kärsivät työvoimapulasta. Se on todella haaste löytää oikeat asiat osaava henkilökunta tiloille. Se on vaativaa hommaa nykyään olla työnktekijänä tilalla. Se ei ole pelkkää lannanluontia, muistuttaa asiantuntija Marjut Viitasalo ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.

Viitasalon mukaan pohjalaisilla maatiloilla työskentelee ukrainalaisten maataloustyöntekijöiden lisäksi etupäässä virolaisia ja romanialaisia.

Renkinä kolmella tilalla

Lihakarjatilojen tuottajat ovat olleet loppuviikon koolla Alahärmässä. Pyhäjärveläinen maataloustyöntekijä Jarkko Hurri esitteli pohjalaistuottajille Pyhäjärven mallia. Hän työskentelee "maatilarenkinä" kolmella maitotilalla. Rengin paikka auki -hanke on ollut avittamassa toimintamallia käytäntöön.

– Kyse ei ole vain aamu- ja iltalypsyistä, vaan työni on monipuolista. Teen esimerkiksi kaikenlaisia peltohommia.

Jarkko Hurrilla ei ollut maatalousalan koulutusta, eikä kokemustakaan. Hän ehti työskenellä neljä vuotta ravintola-alalla ja kaksi vuotta kaivoksella, ennen kuin hän haki auki ollutta rengin paikkaa. Nyt hän valmistuu oppisopimuksella tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattilaiseksi eli karjanhoitajaksi.

– Olin ensin neljä kuukautta koeajalla. Sillä ajalla katsottiin, olinko kykenevä näihin hommiin. Pidimme tilojen kanssa välipalavereita, ja he luottivat minuun, Jarkko Hurri iloitsee. Nuoren miehen mieli ei enää halaja vanhoihin hommiin ravintolapatojen ääreen.

– Mielelläni työskentelen täällä alkutuotannon puolella.

Hyvä työvoima suuri voimavara

Hakomäet ovat olleet tyytyväisiä ukrainalaiseen työpariskuntaansa. Vaikka työllistäminen teettää isäntäväellä ylimääräistä työtä ja vaatii selvittelyä, hyvät työntekijät ovat Juha Hakomäen mukaan tilalle voimavara, josta hän ei halua luopua missään nimessä.

Juha Hakomäki neuvoo tuottajia olemaan rekrytointitilanteissa valppaina ja ottamaan asioista selvää jo etukäteen.

– Netistä löytyy hyviä kontakteja, mutta viranomaisten kanssa täytyy selvittää, mistä kaikesta pitää olla perillä. Työlainsäädännöstä pitää tietysti tietää aika paljon.

Juha Hakomäki muistuttaa, että jo investointisuunnitelmia tehdessä kannattaa pohtia, mistä työvoima tilalle saadaan.