Ilta-Sanomat: Poliisi varautuu uhkaan: Tuhannet jäävät Suomeen, kielteinen päätös ei estä turvapaikanhakijoita

Ilta-Sanomat: Poliisi varautuu uhkaan: Tuhannet jäävät Suomeen, kielteinen päätös ei estä turvapaikanhakijoita 5.2.2016
Ilta-Sanomat: Tämän takia turvapaikanhakijoiden palauttaminen on Suomelle niin hankalaa

– Jos käännytyspäätöksen saanut ei poistu eikä saa myöhemmin oleskelulupaa muulla perusteella, hän on laittomasti maassa, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jukka Hertell sanoo.

Poliisi varautuu siihen, että Suomeen viime vuonna kohdistuneesta turvapaikanhakijoiden suuresta virrasta pahimmillaan jopa muutaman tuhannen henkilön joukko jäisi maahan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jukka Hertell sanoo Ilta-Sanomille, että todellisia lukumääriä on kuitenkin vielä hankala arvioida tässä vaiheessa.

Yllä olevalla ISTV:n videolla ensimmäisen käännytyspäätöksen saaneet albanilaiset lähtivät poliisisaattueessa kohti Albaniaa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä tehdään käännytyspäätös, jonka poliisi pyrkii panemaan täytäntöön viipymättä.

– Jos käännytyspäätöksen saanut ei poistu maasta eikä tule myöhemmin saamaan oleskelulupaa muulla perusteella, hän on laittomasti maassa.

Laittomasti maahan jäävillä on suuri riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia tai joutua rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi.

Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriöstä on arvioitu, että noin puolet voisi saada kielteisen päätöksen.

Hertell kertoo, että aiemmin poliisille tulleista maastapoistamispäätöksistä on jouduttu 15 prosentin kohdalla turvautumaan ns. pakkopalautukseen, jossa poliisi saattaa palautettavan kohdemaahan asti.

Puolet 32 000 turvapaikanhakijasta on 16 000, josta 15 prosenttia olisi 2 400 pakkopalautettavaa.

– Se on laskentakaava, jos arvioidaan karkeasti, Hertell kertoo.

Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista oli viime vuonna Irakista 20 485, Afganistanista 5 214 ja Somaliasta 1 981, eli yhteensä liki 28 000 kaikkiaan 32 000:sta.

– Isoimmat ryhmät Suomeen tulleista ovat tätä kolmen ryhmää. Varmaan näistä tulee niitä, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

Suomi ei ole saanut solmittua palautussopimuksia

Tilanne on Suomelle ongelmallinen, koska pakkopalautukset eivät onnistu kyseisiin maihin.

Helsingin ulkomaalaispoliisin ylikomisario Kaj Wahlman sanoo, etteivät Irak, Afganistan ja Somalia ota vastaan pakkopalautuksia.

– Vapaaehtoisesti poistuvia on käsittääkseni mahdollista saada myös hankaliin maihin, Wahlman kertoo.

Pakkopalautuksia helpottaisivat palautussopimukset, joita Suomi on koettanut saada solmittua Irakin, Somalian ja Afganistanin kanssa. Suhtautuminen on kyseisissä maissa pakkopalautuksiin kuitenkin kielteinen.

– Olisi tärkeää saada takaisinottosopimukset, jotka helpottaisivat palautuksia, Hertell kertoo.

Hertell muistuttaa, että irakilaiset ovat peruneet turvapaikkahakemuksiaan ja poistuvat omaehtoisesti tai vapaaehtoisen paluujärjestelmän kautta.

– Trendi näyttää olevan nyt irakilaisten osalta, että heillä on aika laillakin halukkuutta palata kotimaahan.

Toinen seikka, jonka perusteella kielteisen päätöksen saaneet saattavat haluta lähteä, on viime kesänä tullut ulkomaalaislain muutos.

Enää oleskelulupaa ei myönnetä, jos ulkomaalaisen paluu jää sen vuoksi toteutumatta, että hän ei suostu palaamaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai vaikeuttaa paluunsa järjestelyä.

– Lain mukaan myös vastaanottopalvelut lakkaavat.


______________________________________________

Ilta-Sanomat: Tämän takia turvapaikanhakijoiden palauttaminen on Suomelle niin hankalaa

Muissa Pohjoismaissa on onnistuttu solmimaan Suomea paremmin ns. palautussopimuksia.
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin tänään, että poliisi varautuu siihen, että Suomeen viime vuonna kohdistuneesta turvapaikanhakijoiden suuresta virrasta pahimmillaan jopa muutaman tuhannen henkilön joukko jäisi maahan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jukka Hertell sanoi Ilta-Sanomille, että todellisia lukumääriä on kuitenkin vielä hankala arvioida tässä vaiheessa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä tehdään käännytyspäätös, jonka poliisi pyrkii panemaan täytäntöön viipymättä.

– Jos käännytyspäätöksen saanut ei poistu maasta eikä tule myöhemmin saamaan oleskelulupaa muulla perusteella, hän on laittomasti maassa.

Suomelta puuttuu Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa niin sanottu palautussopimus, joka helpottaisi niistä maista lähteneiden palautuksia vasten palautettavan tahtoa.

Silloinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) lupasi Suomen ja Irakin solmivan palautussopimuksen jo vuonna 2009, mutta se on vieläkin tekemättä.

Viime joulukuussa julkaistussa hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa kerrotaan, että neuvottelut Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa kahdenvälisten palautussopimusten osalta pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti.

”Afganistanilaiset ovat olleet aika nihkeitä”

Muuttoliikkeiden johtava asiantuntija Pekka Hyvönen ulkoministeriöstä kertoo, että palautuksia koskevia yhteistyöasiakirjoja koetetaan saada valmiiksi, mutta maissa, joiden kanssa sopimuksia halutaan, vastustetaan pakkopalautuksia.

– Kaikki maat painottavat vapaaehtoisia palautuksia. Tällainen sopiminen palautuksista vastoin tahtoa on haasteellista.

Irakin valtuuskunta kävi hiljattain Suomessa, sopimusteksti on olemassa ja jatkokeskusteluja on määrä käydä Bagdadissa.

Hyvösen mukaan Irakin suhteen on tärkeää, että vapaaehtoiset palautukset kuitenkin toimivat.

Afganistanin kanssa on sopimusluonnos olemassa.

– Afganistanilaiset ovat olleet aika nihkeitä kahdenvälisiin sopimuksiin ja ylipäätään pakkopalautuksiin. Seuraavan kerran kokoonnumme sisäministerin kanssa ja pohdimme Afganistanin tilannetta.

Asia on edennyt hieman Afganistanin kanssa EU:n puutteissa.

– Kyllä Kabulista tulee kuitenkin koko ajan viestiä, että vapaaehtoiset palautukset ovat ainoa tie.

Suomi on auttanut paljon Afganistania muun muassa lähettämällä sinne rauhanturvaajia ja rahoittamalla kehitysyhteistyötä, mutta se ei ole ainakaan tähän asti helpottanut sopimusasiassa.

– Meillä on ollut Afganistaniin paljon apua ja vetoamme, kun on ollut kehitysyhteistyötä, että he voisivat pakittaa tässä.

Somalian asioita hoitava Suomen Kenian-lähettiläs on vaihtunut, ja uuden on määrä ottaa sopimus esille Somalian kanssa ensitilassa.

– Somalian osalta voi todeta, että se on ilmoittanut etukäteen vapaaehtoisten palautusten olevan ainoa tie ja muiden palautusten suhteen pitää sopia rahoituksesta.

Muissa Pohjoismaissa palautussopimusten solmiminen onnistunut paremmin

Muissa Pohjoismaissa on onnistuttu solmimaan Suomea paremmin palautussopimuksia.

Norjalla on sopimus Afganistanin, Irakin ja Venäjän kanssa. Ruotsilla on sopimus Irakin kanssa. Tanskalla on sopimukset Afganistanin ja Irakin kanssa.

Suomella, Tanskalla ja Ruotsilla on EU:n kautta takaisinottosopimus Venäjän kanssa.

Hyvösen mukaan palautukset eivät aina onnistu, vaikka sopimus olisikin olemassa.

– Tarkoitus olisi, että olisi yhteistyöasiakirja, jonka pohjalta olisi helpompi käsitellä jokainen tapaus. Yhteistyösopimus ei kuitenkaan tuo automatiikkaa.

Hallitus on kaavaillut myös maille annettavan tuen kytkemistä neuvotteluihin palautusjärjestelyistä.