Ilta-Sanomat: Täältä vapautuu 45 000 työpaikkaa – turvapaikanhakijoille töitä?

Ilta-Sanomat: Täältä vapautuu 45 000 työpaikkaa – turvapaikanhakijoille töitä? 1.2.2016

Rakennusteollisuus RT:n mukaan turvapaikanhakijoille pitäisi luoda nopea koulutusväylä rakennusalalle.

Rakennusalan työtarve kasvaa tulevaisuudessa, kun alalta jää seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle 45 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi, että samana aikana työntekijämäärän kasvu on 24 prosenttia.

– Toimialalla on siis kasvua tiedossa. Seuraavien 25 vuoden aikana uudisrakentaminen tulee pääasiassa kohdistumaan pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Loput 20 prosenttia tulevat kohdistumaan kymmeneen seuraavaksi suurimpaan kaupunkiin ja 5 prosenttia muualle Suomeen, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Vantaan Sanomat.

Pipatin mukaan työvoimapula ratkaistaan parhaiten tukemalla alan koulutusta niillä alueilla, mihin rakentaminen keskittyy.

Turvapaikanhakijoille nopea väylä alalle

Toinen ratkaisu työvoimapulaan on räätälöidä Suomeen jääville turvapaikanhakijoille suora koulutusväylä alalle, Pipatti ehdottaa.

– Olemme ilmoittaneet, että rakennusteollisuus on toimialana valmis ottamaan ulkomaalaisia töihin sitä mukaa, kun koulutusjärjestelmä saadaan sellaiseksi, että heillä on tarvittava pätevyys ja koulutus, Pipatti sanoo.

Uudellamaalla on jo ollut vuosia lähes 40 000 ulkomaalaista töissä, Pipatti huomauttaa.

– Ei se ole mikään outo asia rakennusalalla. Täällä yritykset ovat jo tottuneet ulkomaalaisiin työntekijöihin.

Pipatti näkee Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat enemmän mahdollisuutena kuin uhkana sekä rakennusalalle että suomalaiselle yhteiskunnalle ylipäätään.

– Toivomme, että ammattikoulutusta olisi aika paljon ja siihen voitaisiin integroida suomen kielen opetusta ja suomalaisen työyhteisön ja kulttuurin opiskelua sekä työssä harjoittelua. Se olisi selvästi matalamman kynnyksen opiskelua ja siinä huomioitaisiin erilainen kulttuuritausta.

Opetusmateriaaleja ja työnteko-ohjeita on jo englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Pipatin mukaan niitä pitää vain kääntää esimerkiksi arabiaksi.

– Tarvitsemme nyt valtiovallalta selviä päätöksiä siitä, että kuinka paljon Suomessa tulee olemaan turvapaikanhakijoita, jotka saavat täältä turvapaikan. Sen jälkeen voimme luoda järjestelmän, koska valmius on olemassa.

Pipatin mukaan harjoittelijoille ja kouluttamattomille työntekijöille ei voida maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja.

– Sitä mukaa, kun ammattitaito kasvaa, niin meidän tarkoituksena ei ole todellakaan luoda useampia työmarkkinoita. Mutta suomalaisten firmojen kustannustensietokyky kanna sitä, että ammattitaidottomille pitää maksaa täyttä palkkaa.

Rakennusliitto: Erikoisia työllistämisprojekteja ei tarvita

Rakennusliiton mukaan työvoimapula saadaan hoidettua, kunhan opiskelijat saavat tutkintonsa suoritettua. Joka vuosi rakennusalalla on yli 4000 uutta koulutuspaikkaa.

– Jos ne saataisiin järkevään käyttöön, niin sillä pystytään hoitamaan rakennusalan työvoimatarpeet. Kun meillä lisäksi kuitenkin käy komennusmiehiä EU-maista, niin me pärjätään kyllä. Niillä alueilla, joilla kysyntää rakennusalan työntekijöistä tulee olemaan varsin runsaasti, opiskelupaikkoja voidaan lisätä, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.

Harjuniemen mukaan Rakennusteollisuus suunnittelee uudella konseptillaan halpatyömarkkinoiden luomista.

– Tietenkin Suomeen asettuvat maahanmuuttajat, joilla on koulutusta, kokemusta ja innostusta rakennusalalle, niin ei muuta kuin hommiin. En silti näe, että mitään kovin erikoisia projekteja tarvitaan. Todennäköisesti se hyödyttää vain konsultteja, jotka ottavat siitä hyvät palkkiot. Parin vuoden päästä huomataan, että aika vähän sillä maahanmuuttajien työllistämisen kanssa oli tekemistä, mutta saivatpahan konsultit hyvät palkkiot, Harjuniemi miettii.