Yle: Selvitys: Kaduilla huutelu Suomessa yleisintä vihapuhetta

Yle: Selvitys: Kaduilla huutelu Suomessa yleisintä vihapuhetta 4.3.2016
Oikeusministeriön tiedote: Selvitys: Vihapuhe vaikuttaa uhrin turvallisuuden tunteeseen
Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin (pdf)

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan kaduilla, parkkipaikoilla ja puistoissa huutelu on tyypillisintä vähemmistöjen kokemaa vihapuhetta. Toiseksi yleisin paikka on internet.

Karkeasti yksinkertaistaen vihapuhe on kielenkäyttöä tai muuta ilmaisua, jolla lietsotaan ja oikeutetaan vihaa, ja jonka etenkin vähemmistöryhmään kuuluva kokee uhkaavana. Häirintä puolestaan voidaan määritellä toisen ihmisarvoa loukkaavaksi käyttäytymiseksi.

Nyt julkistetun oikeusministeriön selvityksen mukaan Suomessa vähemmistöjen kokemia yleisimpiä vihapuheen ja häirinnän muotoja ovat sanallinen loukkaaminen, nimittely ja nöyryyttäminen.

Selvityksessä vihapuheen tapahtumapaikkoina korostuivat kadut, parkkipaikat, puistot ja muut julkiset paikat. Seuraavaksi yleisimmin sitä kohdattiin netissä, julkisilla keskustelupalstoilla ja erityisesti Facebookissa. Kolmanneksi yleisimpiä paikkoja olivat kahvilat, ravintolat ja baarit ja neljänneksi yleisimpiä julkiset kulkuneuvot.

Esimerkiksi maahanmuuttajilla tyypillisessä tilanteessa tuntematon ihminen solvaa tai kommentoi henkilön vieraskielisyyttä tai ulkonäköä julkisella paikalla.

Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöissä koettiin halventamista tuntemattomilta tekijöilta. Romanit puolestaan kokivat vihapuhetta tai häirintää erityisesti palvelutilanteissa. Vammaisten vastauksissa korostui myös palvelujärjestelmän taholta koettu syrjintä, ministeriön tiedotteessa todetaan.

Saamelaisten kokema vihapuhe on ollut myös osin poliittista ja liittynyt saamelaisten oikeuksiin tai oman identiteetin tunnustamiseen saamelaisyhteisössä.

Saamelaisilla tekijä oli muita ryhmiä useammin omaan vähemmistöryhmään kuuluva. Vammaisilla ja uskonnollisilla vähemmistöryhmillä tekijä on muita useammin ollut muuhun vähemmistöryhmään kuuluva henkilö. Yleisimmin vihapuhuja tai häiritsijä on kuitenkin vastaajien mukaan kuulunut valtaväestöön.

Selvitys myös vahvistaa jo ennestään tiedetyn asian, että vihamielisellä suhtautumisella on seurauksensa. Kyselyyn vastanneista vähemmistöryhmiin kuuluvista yli puolet kertoi välttävänsä joitain paikkoja, koska pelkää joutuvansa häirinnän tai vihapuheen kohteeksi.

Raportti perustuu avoimessa kyselyssä viime syksynä saatuihin 1 475 vastaukseen sekä kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluihin. Selvityksen teki suhdetoiminta- ja viestintäyritys Owal Group. Vastaava työ on tarkoitus tehdä jatkossa joka neljäs vuosi.