Helsingin Sanomat: Tallinnanaukiosta tuli maahanmuuton vastustajien tyyssija – Kauppakeskus Itis: Ei haittaa liiketoimintaa

Helsingin Sanomat: Tallinnanaukiosta tuli maahanmuuton vastustajien tyyssija – Kauppakeskus Itis: Ei haittaa liiketoimintaa 13.9.2016
Svenska Yle: Polisen: Demonstrationerna flyttar bort från Revalsplanen
Yle: Poliisi ei voi valita, mitä mielenosoitusta turvaa
Yle: Rikkooko Suomi Ensin -liike rikoslakia? Asiantuntija vastaa

Tallinnanaukiolla kauppakeskus Itiksen kupeessa on järjestetty viime kuukausina useita maahanmuuttovastaisia mielenosoituksia. Sisällä kauppakeskuksessa järjestettiin puolestaan tänä kesänä ensimmäistä kertaa muslimien id al-fitr -juhlan ympärille rakennettu kampanja.

TALLINNANAUKIOLLA Helsingin Itäkeskuksessa on järjestetty viime aikoina tasaisin väliajoin maahanmuuttovastaisia mielenosoituksia. Kesällä mielenosoituksia on ollut kuukausittain, ja viimeisin Suomi ensin -kokoontuminen järjestettiin viime sunnuntaina.

Tallinnanaukiolla oli tarkoitus järjestää viime lauantaina myös Pidetään Suomi Suomena! -niminen mielenosoitus, mutta poliisin kehotuksesta tapahtuma siirrettiin Vuosaareen.

Poliisi arvioi ennakkoon, että Tallinnanaukio voi käydä liian ahtaaksi kyseiselle mielenosoitukselle ja siihen liittyvälle vastamielenosoitukselle. Mielenosoitukset sujuivat lopulta rauhallisesti Vuosaaren Mosaiikkitorilla, jossa oli kymmeniä poliiseja valvomassa järjestystä.

TALLINNANAUKIO SIJAITSEE kauppakeskus Itiksen kupeessa. Itis myös hallinnoi sen kaupallisia toimintoja.

Kauppakeskus Itiksen omistavan Wereldhave Finland Oy:n operatiivisista asioista vastaava johtaja Richard Belt kertoo, että kauppakeskuksen tehtävä ei ole ottaa kantaa poliittisiin tai uskonnollisiin mielipiteisiin.

Viime aikoina Tallinnanaukiolla on siis huudettu megafonilla rajoja kiinni ja muuta vastaavaa, mutta esimerkiksi vaalien alla siellä järjestetään runsaasti eri puolueiden poliittisia tilaisuuksia.

”Koska Tallinnanaukio on julkista tai ainakin puolijulkista tilaa, ei ole täysin meidän päätettävissämme, minkälaisia tilaisuuksia siellä saa järjestää”, Belt sanoo.

“Ymmärrämme ja hyväksymme sen, että ihmisillä on oikeus osoittaa mieltään.”

JULKINEN TILA määritellään järjestyslaissa paikaksi, joka on tarkoitettu yleisesti käytettäväksi – riippumatta siitä, kuka alueen omistaa.

Yleisillä paikoilla ulkona saa puolestaan järjestää mielenosoituksia. Niille ei tarvitse anoa lupia, mutta kokoontumisesta on ilmoitettava poliisille vähintään kuusi tuntia ennen sen alkamista.

”On poliisin tehtävä valvoa mielenosoituksia ja organisoida niihin liittyviä asioita”, Belt toteaa.

Maahanmuuttovastaiset mielenosoitukset tai muutkaan Tallinnanaukion tapahtumat eivät ole Beltin mukaan aiheuttaneet haittaa kauppakeskuksen liiketoiminnalle. Hän kehuu yhteistyön poliisin kanssa toimivan kitkatta.

”Poliisilla on ollut erittäin hyvin tilanne hallinnassa, ja meillä on hyvä keskusteluyhteys poliisin kanssa.”

RAJAT KIINNI -HENKISTEN mielenosoitusten lisääntyminen Tallinnanaukiolla liittynee ainakin jollakin tavalla siihen, että kauppakeskus Itis järjesti kesällä ensimmäistä kertaa kampanjan muslimien ramadanin ja id al-fitr -juhlan ympärille.

Belt kertoo kampanjan kirvoittaneen ”95-prosenttisesti” positiivista palautetta.

”Ramadan-kampanja ei ollut mikään poliittinen tai uskonnollinen kannanotto. Haluamme vain palvella kaikkia asiakkaitamme, ja 25 prosenttia lähialueiden asukkaista on maahanmuuttajataustaisia”, hän kertoo.

Samalla Belt muistuttaa Itiksen ydintoiminnasta: ”Me olemme kauppakeskus, ja tehtävänämme on myydä tuotteita asiakkaille.”

_______________________________

Svenska Yle: Polisen: Demonstrationerna flyttar bort från Revalsplanen

Enligt lagen kan polisen inte göra mycket åt de invandrarkritiska demonstrationer som ordnas i Helsingfors. Men nu ska de bort från Revalsplanen i Östra centrum.

- Att censurera yttrenadefriheten på förhand är väldigt svårt enligt vår lagstiftning, säger överkommissarie Jussi Huhtela vid Helsingforspolisen.

De invandrarkritiska demonstrationerna som har ordnats vid Revalsplanen i Östra centrum på senare tid har lett till motdemonstrationer och livligt meningsutbyte i sociala medier.

Övertramp har enligt polisen förekommit från bägge parter.
- Det är för lätt att skriva hot och oigenomtänkta åsikter i sociala medier. Sådana meddelanden kommer från båda sidor, också till polisen, berättar Jussi Huhtela.

Klagomål från båda sidor

Någon polisanmälan har det inte gjorts om demonstrationera, men nog klagomål som polisen också har besvarat. Också klagomålen har kommit från både motdemonstranter och demonstranter.

- Hur vi än gör är någondera parten missnöjd, ibland båda, säger Huhtela.

Hets mot folkgrupp undersöks

Enligt Jussi Huhtela har polisen ingen möjlighet att censurera demonstrationera, eftersom det skulle begränsa yttrandefriheten.

- Men polisen är alltid på plats för att trygga säkerheten. Förekommer det hets mot folkgrupp, undersöks det som ett brott i efterhand.

Itis kommers kan påverkas

En orsak till att demonstranterna valt just Revalsplanen för sina demonstrationer är att köpcentret Itis bredvid har marknadsfört sig till muslimer och ordnat program och kampanjer i samband med ramadan och id-al-fitr-högtiden.

Demonstranterna kan alltså skrämma iväg potentiella kunder.

- Vi har talat om det senast i går. Revalsplanen börjar vara en dålig plats.

Så det kommer inte att ordnas invandrarkritiska demonstrationer på Revalsplanen i framtiden?

- Så har vi tänkt. Det mest sannolika är att demonstrationer inte längre ordnas på Revalsplanen.

Mosaiktorget i Nordsjö är ett möjligt alternativ. Där ordnades en demonstration förra lördagen och enligt Huhtela fungerade platsen bättre ur polisens synvinkel.

Kollektivtrafiken påverkas ändå i ett par timmar.

Andra tänkbara platser är Narinken och Medborgartorget i centrum, men de är väldigt uppbokade.

Osakliga meddelanden

På måndagen gick polisen ut med ett pressmeddelande med anledning av söndagens händelser vid Revalsplanen. Polisen vädjade också till allmänheten om att sluta skicka osakliga meddelanden till oskyldiga.

- Sedan dess har vi inte fått in nya anmälningar. Fel människor fick osakliga meddelanden.

________________________________

Yle: Poliisi ei voi valita, mitä mielenosoitusta turvaa

Kaikki mielenosoitukset turvataan tarpeen mukaan, vaikka kyseessä olisikin turvapaikanhakijoita ja islamia vastustava Suomi Ensin -liike, sanoo komisario Ismo Juvonen Helsingin poliisilaitokselta.

"Poliisi suojaa rasisteja", päivitellään somessa, kun poliisi turvaa Suomi Ensin -liikkeen mielenosoituksia.

Poliisi ei kuitenkaan laadi kieltolistoja sen mukaan, kenellä on oikeus ilmaisunvapauteen ja kenellä ei, sanoo komisario Ismo Juvonen Helsingin poliisilaitokselta.

– Meillä ei ole ennakkosensuuria. Poliisin perustehtävä on taata mielenosoittajien oikeus ilmaisunvapauteen.

Mielenosoitukseen ei tarvita Suomessa lupaa, vaan riittää, kun asiasta tekee poliisille ilmoituksen. Poliisi puuttuukin tapahtumien kulkuun vasta sitten kun mielenosoituksen aikana tulee syytä epäillä rikosta.

– Jos näyttää siltä, että tapahtuma on avoimen rasistinen, tai lietsoo kansanryhmää vastaan, niin kokoontumislaista löytyy pykälät, jotka antaa mahdollisuuden keskeyttää tapahtuman.

Helsingissä pidetyt Suomi Ensin -mielenosoitukset ovat Helsingin poliisin mukaan poikineet yhden rikosilmoituksen kansankiihotuksesta. Tapaus on tutkinnassa. Lisäksi viikonloppuna poliisille tehtiin ilmoitus Helsingin Tallinnanaukiolla tapahtuneesta pahoinpitelystä. Asianosaisella ei kuitenkaan ole asiassa vaatimuksia eikä hän ole poliisin tiedotteen mukaan saanut vammoja.

Kansankiihotusta?

Suomi Ensin -mielenosoituksia on tarkoituksella järjestetty paikoissa, joissa viesti provosoi paikalla olijoita. Esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksessa Id-juhlapäivää viettäville muslimeille väitettiin päin naamaa, että "Afganistanissa kansanhuvi raiskata lapsia", tai että eläinten kiduttaminen kuuluu muslimiuskontoon.

Komisario Juvonen ei kuitenkaan ota kantaa yksittäisissä mielenosoituksissa kuultuihin väitteisiin.

– Poliisin ensisijainen tehtävä on YJT:n (yleisen järjestyksen ja turvallisuuden) ylläpito. Jos me joudutaan miettimään keskeyttämistä, niin se johtuu aina siitä, mikä se tilanne on siellä paikan päällä. Mutta yleensä mieltä osoittavasta porukasta löytyy ne henkilöt, jotka tekevät asian johdosta rikosilmoituksen.

Juvosen mukaan järjestyksen kannalta ongelmaksi eivät ole muodostuneet mielenosoitukset sinänsä, vaan se, että ne poikivat vastamielenosoituksia. Tunteet kuumenevat kahden voimakkaasti eri mieltä olevan mielenosoittajaryhmän kohdatessa, ja siksi poliisi pyrkii pitämään mielenosoituksen ja vastamielenosoituksen erillään.

– Jos asetetaan ne fyysisesti samaan paikkaan, niin on varma että siellä otetaan yhteen. Vastamielenosoittajille etsitään paikka, jossa mielipiteen esittäminen käy päinsä. Mutta ensisijaisesti turvataan alkuperäisen mielenosoituksen ilmaisunvapaus.

________________________________


Yle: Rikkooko Suomi Ensin -liike rikoslakia? Asiantuntija vastaa

Islamia ja turvapaikanhakijoita vastustava liike kuohuttaa tunteita. Mutta voidaanko mielenosoitukset tulkita kiihotukseksi kansanryhmää vastaan? Rikosoikeuden professori kommentoi.

Suomessa poliisi turvaa tarpeen vaatiessa jokaiset asianmukaisesti ilmoitetut mielenilmaukset. Rikostutkinta aloitetaan vasta jos ja kun mielenosoituksessa tapahtuu jotain lainvastaista.

Rikoslain mukaan kansanryhmää vastaan kiihottaminen on kuitenkin laitonta. Missä kansankiihotuksen raja menee, ja rikotaanko lakipykälää Suomi Ensin -mielenosoituksissa?

Yle keräsi muutaman esimerkin Suomi Ensin -liikkeen mielenosoituksissa esitetyistä puheista. Niitä kommentoi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

"Olen nähnyt, miten ilkeitä, ylimielisiä ja tyhmiä te (muslimit ja maahanmuuttajat) olette. Ette kunnioita naisianne, vaan pakotatte heidät orjiksenne. Teitä ei edes pitäisi olla olemassa. Teidät pitäisi kieltää sivistyneestä yhteiskunnasta. Joku päivä potkaisemme teidät ulos. Olkaa varmoja, Eurooppa vielä nousee teitä vastaan". (Suomi Ensin -liikkeen Helsingissä pidettyyn mielenosoitukseen puhumaan kutsuttu Michel Paulat 5.8.2016).

– Tämä täyttää (kansan)kiihottamisen tunnusmerkit aivan selkeästi. Siinä panetellaan ja solvataan kansanryhmää etnisen alkuperän ja uskonnon takia. Viestissä kielletään kokonaisen kansanryhmän ihmisarvo ja esitetään täysin perusteettomia uhkauksia. Kyseessä ei ole poliittinen kannanotto, vaan kyse on pelkästä ilkeämielisestä ja leimaavasta solvaamisesta/panettelusta, kommentoi rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.

"Muslimiuskontoon kuuluu nimenomaan hyvin pitkälle se, että kidutetaan eläimiä" (Marco De Wit 7.7.2016 Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa).

– Tämä on ongelmallisempi tapaus, koska nyt arvostellaan uskontoa, ei nimettyä ryhmää uskon takia. Tulkitsen asiaa lähtökohtaisesti niin, ettei kiihottamisen tunnusmerkki täyty. Uskontoja saa kritisoida kunhan vältetään uskonnolliseen ryhmään kuuluvien suoraa solvaamista. Tällainen kritiikki voi olla jopa perusteltavissa, Tolvanen sanoo.

"Siellä (Afganistanissa) on ihan suorastaan kansanhuvi raiskata lapsia" (Marco De Wit 7.7.2016 Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa).

– Tämäkään ei välttämättä täytä kiihottamisen tunnusmerkkiä, koska viestissä ei mainita mitään ryhmää. Jonkin valtion solvaaminen ja panettelu ei täytä rikoslain pykälän tunnusmerkistöä. Afganistania saa arvostella mutta afganistanilaisia ei saa solvata tai panetella. Sanoisin, että kyseessä on rajatapaus ja rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen riippuu siitä, missä asiayhteydessä väite esitetään.

"Me halutaan matut (maahantunkeutujat) ulos maasta. Jihadistit ulos maasta. Me halutaan turvapaikanhakijat ulos Suomesta." (Marco De Wit erinäisissä Suomi Ensin -liikkeen mielenosoituksissa).

– Tämä on selvin tapaus: ei rikosta. Viestissä ei panetella tai solvata ketään. Tämä on poliittinen mielipide, jonka ilmaiseminen on sallittua. Tällaista puhetapaa pitää sietää, vaikka pitäisi sitä mauttomana.