Yle: Jo viidesosa pääkaupunkiseudun pikkulapsista on ulkomaalaistaustaisia 23.9.2016
Lapsiperheet ovat kansainvälistyneet ripeästi: pk-seudun alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia oli alle prosentti vuonna 1990.
Alle kouluikäisistä pääkaupunkiseutulaisista joka viidennellä on ulkomaalaistausta (19,1 %). Se tarkoittaa, että lapsen molemmat vanhemmat ovat syntyisin ulkomailta – etenkin Virosta, Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta sekä Somaliasta.
Lapsiperheet ovat syntyperältään kirjavoituneet Helsingin ympäristössä rivakasti. Vielä vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia 0–6-vuotiaita oli alle prosentti. 10 prosenttia ylittyi vuonna 2006.
Tilastokeskus (siirryt toiseen palveluun)julkisti perjantaina tietoja Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Tilastojen mukaan viime vuoden lopussa koko Suomessa kaikista alle kouluikäisistä kahdeksan prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.
Maahanmuuttajat asettuvat usein pk-seudulle. Kaikista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä yli puolet asui Uudellamaalla. Vantaalla osuus on kuntakohtaisesti suurin eli vajaat 16 prosenttia.
Eurooppalainen tausta on yleisin. Ulkomaalaistaustaisista 57 prosentilla oli eurooppalaiset vanhemmat. Eurooppalaistausta on myös pääkaupunkiseudun pikkulapsilla tavallisin. Alueen alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisista Eurooppaa edustaa 44 prosenttia, kun Afrikan ja Aasian taustaa on kutakin 27 prosentilla.
Samaan aikaan syntyvyys on laskussa – suomalaisten vauvantekotalkoissa on hiljaisinta sitten maan itsenäistymisen. Kantasuomalaisten perhekoot eivät kuitenkaan välttämättä ole oleellisesti erilaisia kuin ulkomaalaistaustaisilla keskimäärin. Viro ja Venäjä ovat selvästi suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ja perhekooltaan samaa luokkaa kuin kantasuomalaiset, vaikka esimerkiksi afrikkalaistaustaisissa perheissä lapsia tapaisi syntyä enemmän, sanoo yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta.
Ilmiöön vaikuttaa myös suomalaisten maastamuutto. Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisia muutti maasta yli 2 700 enemmän kuin mitä heitä tuli tänne.
Kuluva vuosi näyttäisi olevan se, jolloin Suomessa asuvien kantasuomalaisten määrä kääntyy laskuun.