HS: Maahanmuuttajista heikoiten työllistyivät Somaliasta ja Lähi-idästä tulleet

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajista heikoiten työllistyivät Somaliasta ja Lähi-idästä tulleet 14.9.2016
Tiedote: Tutkimus: Taustatekijät vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttajien työllistymiseen
Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista (pdf)

MAAHANMUUTTARYHMIEN työllistymisessä Suomessa on erittäin suuria eroja, kertoo Pellervon Taloustutkimuksen tuore tutkimus. Pääasiallinen teettäjä oli Eläketurvakeskus. Selvästi heikoimmin työllistyvät Somaliasta ja Lähi-idästä tulleet. Sen sijaan eniten töissä käyvät virolaiset maahanmuuttajat. Yleisesti miehet ovat töissä paljon enemmän kuin naiset.

PELLERVON Taloustutkimus tutki 1990- ja 2000-luvulla Suomeen muuttaneiden työuria hyödyntäen Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja.

Ekonomisti Henna Busk sanoo, että tuloksissa yllätti ehkä se, etteivät maahanmuuttajien työurat ole suinkaan sirpaleisia, vaan ne, jotka pääsevät kiinni töihin, ovat töissä koko ajan. Osa maahanmuuttajista on kuitenkin töitä vailla pitkään.

YKSI KESKEISISTÄ HAVAINNOISTA on, että Suomeen muuttavien työllistyminen on parantunut selvästi 1990-luvulta. 1995–1996 Suomeen muuttaneet olivat neljän ensimmäisen Suomen vuotensa aikana töissä vain alle vuoden. Sen sijaan 2005–2006 muuttaneet olivat töissä kaksinkertaisen ajan aiemman vuosikymmenen ryhmään verrattuna. Tosin näiden kahden ryhmän koostumus oli hyvin erilainen.

Maahanmuutto on lisääntynyt 1990-luvulta, ja vuonna 2015 Suomessa asui 230 000 ulkomaan kansalaista.

TUTKIMUKSESSA KATSOTTIIN, kuinka pitkään maahantulijat olivat töissä neljän ensimmäisen vuoden aikana.

Parhaiten menestyneet virolaiset olivat töissä huomattavasti yli kaksi vuotta ja heikoimmin menestyneet Somaliasta ja Lähi-idästä tulleet selvästi alle vuoden.

Henna Busk pohtii, että työllistymiseroja selittää ainakin lähtömaa sikäli, että eri maista saapuneiden tulon syy on erilainen. Virosta muutetaan Suomeen usein nimenomaan työn vuoksi, kun taas Somaliasta ja Lähi-idästä tullaan humanitaaristen syiden vuoksi.

VIROLAISILLA ON TYÖLLISTYMISESSÄ myös kielietu. Moni ymmärtää suomen kieltä, tai heidän on ainakin helpompi oppia lähisukukieltä kuin esimerkiksi Afrikasta saapuvien.

Lähes yhtä hyvin virolaisten kanssa työllistyvät Länsi- ja Etelä-Euroopasta tulevat. He ovat koulutettuja, ja heidänkin muuttonsa on usein työperäistä, Busk sanoo.

Afrikan eteläosista ja Pohjois-Afrikasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta muuttaneet olivat töissä vajaat kaksi vuotta ensimmäisestä neljästä vuodestaan.

Venäläisten työllistyminen oli vertailuryhmistä toiseksi heikointa. He olivat neljän ensivuoden aikana töissä vain vuoden verran. Venäläisten edelle työllistymisessä ylsivät myös Aasiasta, Turkista sekä Keski- ja Itä-Euroopasta tulleet. Näissä ryhmissä työtä kertyi puolisentoista vuotta.

TUTKIMUKSESSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA siihen, että maahanmuuttajien työurat jäävät lyhemmiksi ja ansiot pienemmiksi kuin kantasuomalaisilla. Niinpä heidän työeläkkeestäkin muodostuu pienempi. ”Perusturvan varaan eläkeaikana uhkaavat jäädä etenkin vanhemmalla iällä maahan muuttaneet ja naiset”, tutkimuksessa sanotaan.

Kahdeksan Suomessa vietetyn vuoden jälkeen maahanmuuttajanaisten mediaaniansiot olivat alle 11 000 euroa vuodessa ja maahanmuuttajamiehillä lähes 19 000 euroa. Mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen luku.