Yle: Korkeakoulujen kansainvälisyys katkolla – lukuvuosimaksut vähentävät ulkomaalaisten kiinnostusta Suomeen 26.9.2016
Ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän uskotaan romahtavan pakollisten lukuvuosimaksujen myötä. Opintojen maksullisuus saa monet venäläiset ja muut Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevat luopumaan Suomessa opiskelusta.
– Pahoitin todella mieleni kuullessani, että opiskelusta tulee maksullista vuonna 2017, kertoo Matvei Kotenjov sunnuntaina Moskovassa järjestetyssä suomalaiskorkeakoulujen esittelytapahtumassa.
Ulkomailla suoritettavasta informaatioteknologian tutkinnosta haaveileva Kotenjov saapui paikalle, koska oli kuullut Suomen tarjoavan ilmaisia, englanninkielisiä opinto-ohjelmia. Nyt toiveena on löytää opiskelupaikka Saksasta.
Viikonloppuna Suomen Pietarin- ja Moskovan-edustustoissa suomalaiskorkeakouluihin tutustuneet venäläisnuoret ovat ensimmäisiä, joiden opinnot ovat Suomessa maksullisia.
Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ETA:n ulkopuolelta tulevilta tutkinto-opiskelijoilta aletaan periä pakollisia lukuvuosimaksuja ensi vuoden syksystä alkaen.
Laki määrittää lukuvuosimaksun minimitasoksi 1 500 euroa, mutta korkeakoulujen perimät maksut vaihtelevat suuresti. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMO:sta lukuvuosimaksun keskitasoksi arvioidaan 8 000 euroa.
Suomeen saapumista hillitsevät myös korkeat elinkustannukset. Ruplan kurssin romahdus ja uudet opintomaksut tekevätkin Suomessa opiskelemisesta entistä selvemmin vain varakkaiden venäläisperheiden etuoikeuden.
Miten käy korkeakoulujen kansainvälisyyden?
Suomessa suorittaa korkeakoulututkintoa tällä hetkellä yli 20 000 ulkomaalaista. Määrä on ollut nousussa, ja etenkin Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osuus on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Suurimman yksittäisen kansalaisuuden muodostavat venäläiset, joiden määrä on vuosikymmenen alusta liki kaksinkertaistunut yli 3 000 tutkinto-opiskelijaan. Muuten kasvua on saatu Aasiasta kuten Vietnamista ja Nepalista.
Nyt lukuvuosimaksujen odotetaan romahduttavan Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrän.
CIMO:n alkuvuonna tekemän haastattelututkimuksen mukaan korkeakoulut arvioivat ETA-maiden ulkopuolisten hakijoiden määrän laskevan ensi vuonna 40 prosentilla.
Samalla kaikkien kansainvälisten opiskelijoiden määrän odotetaan vähenevän huomattavasti nykytasosta.
– Tämä on harmillista korkeakoulujen kansainvälistymisen kannalta, mutta toiveissa on, että määrät palautuvat vähitellen nykytasolle tai enemmänkin, kommentoi tilannetta CIMO:n viestintäpäällikkö Marjo Somari.
Uudistus pakottaa korkeakoulut tehostamaan markkinointiaan
Suomalaiskorkeakoulut eivät ole ratsastaneet markkinoinnissaan koulutuksen maksuttomuudella. Se on ollut silti kansainvälisesti yksi Suomen korkeakoulujärjestelmän valttikorteista.
Opintojen kustannusten merkitystä korostaa myös tutkimus, jossa haastateltiin Suomessa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita.
Uusi tilanne pakottaa korkeakoulut tekemään kaksin käsin töitä, jotta ulkomaalaiset valitsisivat Suomen vastaisuudessakin, lukuvuosimaksuista huolimatta.
– Ei tässä aleta pyyhettä kehään heittää, mutta myytävää tuotetta pitää kehittää esimerkiksi kokemuksellisemmaksi. Jos tuotetta ei kehitetä, niin tänne ei tule enää kukaan, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön koulutuspäällikkö Matti Hirsilä.
Lukuvuosimaksuja on perusteltu koulutuksen laadun parantamisella. Vieläkin keskeisemmäksi nousee korkeakoulujen onnistuminen maksullisten ohjelmien markkinoimisessa, jotta ne selviävät kovenevasta kilpailusta.
Opiskelijajärjestöt ovat vastustaneet lukuvuosimaksuja voimakkaasti ja katsoneet niiden johtavan muun muassa kansainvälisten ohjelmien lakkauttamisiin. Suomalaiskorkeakoulut tarjoavat parhaillaan noin 400 vieraskielistä eli käytännössä englanninkielistä opinto-ohjelmaa.
Stipendijärjestelmällä pyritään tasoittamaan eriarvoisuutta
Lukuvuosimaksut tuova laki velvoittaa korkeakouluja myös kehittämään stipendijärjestelmän ulkomaalaisia opiskelijoita varten. Tällä halutaan varmistaa, ettei heikko varallisuus olisi esteenä Suomeen pääsemiselle.
Stipendijärjestelmän toimivuudesta ei kuitenkaan ole takeita, sillä korkeakoulut päättävät itse niiden muodosta ja kattavuudesta. Toisaalta stipendit toimivat myös kilpailuvalttina korkeakoulujen taistellessa keskenään ulkomaisista opiskelijoista.
Esimerkiksi Oulun yliopisto on pehmentämässä pakollisten opintomaksujen vaikutusta myöntämällä ensi vuonna kaikille opinto-ohjelmiinsa valituille ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukuvuosimaksun kattavan apurahan.