Tekniikka&Talous: "Suomesta löytyisi heti töitä 2000-3000 ulkomaalaiselle koodarille"

Tekniikka&Talous: "Suomesta löytyisi heti töitä 2000-3000 ulkomaalaiselle koodarille" 27.9.2016

– Osaavan työvoiman maahanmuuttoon liittyvä byrokratiaa pitää purkaa, vaatii yrityskiihdyttämö Lifeline Venturesin osakas, startupsijoittaja Timo Ahopelto.

Ahopellon mukaan Suomesta löytyisi heti töitä 2 000–3 000 ulkomaalaiselle koodarille.

– Aloittavan startupin on lähes mahdoton löytää osaavaa koodaria. Myös ulkoistuksia hoitavat ohjelmistoyhtiöt ja isot digitalisaatiohankkeita käynnistävät teolliset yritykset kärsivät osaajapulasta.

Ahopellon mielestä EU-maiden ulkopuolelta tulevan työntekijän lupaprosessi on Suomessa aivan liian raskas. Työluvan saaminen voi viedä puoli vuottakin.

Osaajia kaivataan kaikkialla

Suomi ei ole osaajapulansa kanssa yksin. Niin monet toimialat digitalisoituvat nyt yhtä aikaa, että osaajapula on maailmanlaajuinen riesa.

Kyse ei ole pelkästään tietotekniikkaosaajista. Myös pankkien tai teollisuuden digitalisoinnin osaajista on pula.

Suomessa ulkomaalaisten osaajien palkkaamisen byrokratiaan liittyvät ongelmat tunnetaan selvimmin pelifirmoissa ja tietoturva-alalla. Esimerkiksi peliyhtiö Supercellissä yksi henkilö hoitaa täysipäiväisesti byrokratiaa, jotta yritys saisi työntekijöitä Suomeen.

– Virossa huippuosaaja pääsee koeajalle heti. Jos henkilö päätetään palkata, vasta silloin alkaa byrokratia, toimialajohtaja Ville Peltola Teknologiateollisuus ry:stä sanoo. Hän tuntee sähkö- ja tietoalat.

– Kun maahantulon prosessi kestää kuukausia, kilpailijat voivat napata osaajan. Byrokratian sijaan tietoturva-alan huipuille pitäisi pikemminkin levittää punaista mattoa, sanoo asiantuntija Jari Konttinen EK:sta.

Hänestä ulkomaalaisen työvoiman rekrytointivaikeudet ovat toistaiseksi yksittäisten yritysten ongelma.

– Kyse on varsinkin tietyistä kapean digiosaamisen aloista. Maailmanlaajuisesti puhutaan kuitenkin osaamisen sodasta. Tämä on selvä ilmiö.

EK ei ole tutkinut sitä, kuinka montaa suomalaisyritystä byrokratia hankaloittaa tai estää ulkomaisen maailmanluokan osaajan palkkaamista.

Sitäkin enemmän on tutkittua tietoa yleisistä maahantulon esteistä. Yksi on suomalaisyritysten kyvyttömyys maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Yritykset Saksasta, Britanniasta tai Piilaaksosta voivat maksaa paremmin. Toinen este voi olla puolison työllistymisen vaikeus Suomessa.

– Toisaalta maailman huippuosaajia houkuttelevat Suomen yhteiskuntarauha ja hyvät koulut lapsille, Peltola sanoo.

Oleskelulupa startupille

Suomi on valmistelemassa lakimuutosta, joka helpottaa ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytointia.

Nykyinen kuukausia kestävä byrokratiaurakka on monien yritysten mukaan liian pitkä aika kansainvälisessä kilpailussa ict- ja pelialan työntekijöistä.

– Asiantuntija on voitava palkata viikoissa, tai tilaisuus voi mennä ohi, kuvaa yritysten viestiä ylitarkastaja Eija Laineenoja työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osastolta.

Valmisteltavana on myös oleskelulupa innovatiivisille startup-yrittäjille. Mallia katsotaan erityisesti Tanskasta, joissa innovatiiviseksi katsotun startupin perustaja voi saada oleskeluluvan. Vastaava käytäntö on lisäksi ainakin Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa, Irlannissa, Italiassa, Ranskassa ja Slovakiassa.

Sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Maahanmuuttoviraston, Uudenmaan Ely-keskuksen ja Tekesin työryhmä selvittää parhaillaan, millaisia lakimuutoksia uudet käytännöt vaativat. Tavoitteena on antaa lakimuutoksista hallituksen esitys syksyllä 2017.

Startup-oleskelulupa todennäköisesti edellyttäisi, että yritys tekee vaativaa työtä kuten tuotekehitystä.

Oleskeluluvan voisi myös saada, jos investoi Suomeen riittävän suuren summan rahaa. Investoinnin kokoa pohditaan vielä.