Yle: Turvapaikanhakijoihin liittyvät hälytystehtävät romahtivat – "Tämä ei ole edes tilastollisesti merkittävää"

Yle: Turvapaikanhakijoihin liittyvät hälytystehtävät romahtivat – "Tämä ei ole edes tilastollisesti merkittävää" 16.9.2016
Etelä-Saimaa: Kesä ei moninkertaistanut ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalirikoksia
Yle: Poliisia kaivataan Lapin vastaanottokeskuksiin muutaman kerran kuussa – kärhämiä ratkottu asumisjärjestelyin

Vielä tammikuussa Suomen poliisi sai 2 129 turvapaikanhakijoihin liittyvää hälytystehtävää. Elokuussa määrä oli 622, mikä on puoli prosenttia kaikista hälytystehtävistä. Kiireellisempien turvapaikanhakijoihin liittyvien tehtävien osuus on prosentin kymmenesosa.

Turvapaikanhakijailmiö työllistää tilastojen valossa poliisia huomattavasti aiempaa vähemmän. Tavalla tai toisella turvapaikanhakijoihin liittyviä tehtäviä oli elokuussa koko maassa 622. Se on 0,51 prosenttia poliisin kuukauden aikana saamasta 120 031 hälytystehtävästä.

Kiireellisiä, eli esimerkiksi pahoinpitelyyn tai omaisuusrikokseen liittyviä hälytystehtäviä, oli elokuussa 141. Siis 0,11 prosenttia kaikista hälytystehtävistä.

– Tämä ei ole edes tilastollisesti merkittävää, kommentoi poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.

Hälytystehtävien määrä on laskenut nopeasti. Tammikuussa, jolloin poliisilla oli turvapaikanhakijoiden kanssa kiireisintä, turvapaikanhakijoihin liittyviä hälytystehtäviä oli 2 129. Se oli 2,27 prosenttia kaikista kuukauden aikana tulleista 93 754 hälytystehtävästä.

Hälytystehtävistä ei voida erikseen päätellä, kuinka suuren osan hälytyksistä on poikinut turvapaikanhakijan käytös, ja milloin kantasuomalaisen toiminta. Esimerkiksi vastaanottokeskuksessa humalassa häiriköivä kantasuomalainen lukeutuu samaan tilastoon.

Turvapaikanhakijoiden määrä on luonnollisesti myös laskenut viime vuodesta, sillä suuri osa viime vuonna Suomeen tulleista yli 32 000 turvapaikanhakijasta on palannut kotimaihinsa. Toisaalta elokuun loppuun mennessä Suomeen oli tullut 4 159 turvapaikanhakijaa lisää.

Poliisia työllistävät tappelut, näpistykset ja humalainen mökellys

Poliisin turvapaikanhakijoihin liittyvien "keikkojen" laatu on pysynyt ennallaan.

– On henkilöhäiriöitä eli (vastaanottokeskuksen) henkilökunta kokee jonkun päihtyneenä olevan häiritsevänä, ja poliisi sitten poistaa. Sitten on pahoinpitelyitä, turvapaikanhakijoiden välisiä jännitteitä. Sen jälkeen yleisin on näpistystyyppinen rikos, sanoo poliisitarkastaja Savolainen.

Joukkotappelu-nimikkeellä tehtyjä hälytystehtäviä on viime vuoden marraskuun ja 14.9.2016 välillä tehty 16. Niissä on voinut olla osallisena 2 tai 20 henkilöä, suomalaisia tai turvapaikanhakijoita.

Vaikka hälytystehtävien määrä onkin laskenut, vastaanottokeskuksiin tehdyt keikat voivat olla työläitä. Tätä selittää osin turvapaikanhakijoiden epäluottamus virkavaltaan.

– Kun kotimaassa poliisi sanoo, että "otetaan poika mukaan", se voi tarkoittaa, ettei poikaa enää nähdä. Siksi nämä työllistää, asioiden selvittelyssä on lukuisia ihmisiä mukana.

Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateron vihjailemasta vaarallisesta järjestäymisestä ei ole tilastojen valossa saatu merkkejä. Samaa sanovat Ylen haastattelemat vastaanottokeskusten johtohenkilöt.

Savolainen kuitenkin muistuttaa, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määrän kasvu voi muuttaa tilannetta nopeastikin, kun irakilaisia ei toistaiseksi voida väkisinkään Suomesta poistaa.

– Kun kielteisiä päätöksiä tulee, levottomuus voi kasvaa.

Eero Mäntymaa

____________________________________

Etelä-Saimaa: Kesä ei moninkertaistanut ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalirikoksia

Seksuaalirikoksista epäiltynä on Etelä-Karjalassa yksittäisiä ulkomaalaisia. Tänä vuonna poliisille ilmoitetut tapaukset ovat hajanaisia, ja niiden lukumäärä on niin pieni, ettei niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.

— En puhuisi ilmiöstä. Toki, kun puhutaan seksuaalirikoksista ja ulkomaalaisten osuudesta, tässä rikoslajissa osuus on aika suuri, noin 25 prosenttia, sanoo rikosylikomisario Kari Hyyryläinen Kaakkois-Suomen poliisista.

Kesän ounasteltiin joissakin keskusteluissa lisäävän ulkomaalaisten tekemiä seksuaalirikoksia.

Etelä-Karjalan tilastossa kesään osuu piikki. Kesäkuulle on kirjattu 20 tapausta, joista puolessa on ulkomaalainen epäilty. Kyse on osittain tilastoharhasta.

Kari Hyyryläinen kertoo, että teot, joissa on ulkomaalainen epäilty, ajoittuvat jo viime vuoteen. Rikosilmoitus on tehty tämän vuoden kesäkuussa. Kyseessä on tapaus, jossa on yksi ulkomaalainen epäilty ja useita osatekoja.

— Tapauksen esitutkinta on kesken. Tutkinta osoittaa, johtaako tapaus syyteharkintaan vai ei.

Hyyryläinen huomauttaa, että tilastoissa näkyvät vain tapaukset, joissa epäilty on tiedossa.

Poliisille on tullut kesäaikaan seksuaalirikosilmoituksia enemmän ilmoituksia ulkomaalaisen epäasiallisesta käytöksestä, johon ei liity rikosta, esimerkiksi huutelusta.

______________________________________

Yle: Poliisia kaivataan Lapin vastaanottokeskuksiin muutaman kerran kuussa – kärhämiä ratkottu asumisjärjestelyin

Vuodenvaihteessa turvapaikanhakijoita oli Lapin vastaanottokeskuksissa yli 2400 ja tuolloin myös hälytystehtäviä oli useammin. Tällä hetkellä asukkaita on 1580. Turvapaikanhakijoihin liittyviä hälytystehtäviä on muutama kuukaudessa, kertoo komisario Juha Ahonen Lapin poliisista.

– Tyypillisin tilanne on, että vastaanottokeskuksen asukkaat kärhämöivät keskenään. Joskus tulee hälytys kaupungille, jossa tunnelma on kiristynyt kantasuomalaisen ja turvapaikanhakijan kesken.

Koko maassa turvapaikanhakijoihin liittyy vain 0,5 % kaikista hälytyksistä. Turvapaikanhakija voi olla tilanteessa tekijä tai uhri.

Ahosen tiedossa ei ole, että Lapin vastaanottokeskuksissa olisi tapahtunut entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron mainitsemaa vaarallista järjestäytymistä. Lapin vastaanottokeskukset ovat saaneet olla rauhassa myös polttopulloja heittäviltä kantasuomalaisilta.

Kemin ja Tornion vastaanottokeskusten liepeillä on aiemmin pyörinyt uhittelevia suomalaisia, mutta tilanne on rauhoittunut, sanoo SPR:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Oinaala.

– Lapissa on saatu olla kohtuullisen rauhassa, Oinaala toteaa.

Haastatteluun pääsy rauhoittaa

Rauhallisena Oinaala pitää myös tilannetta vastaanottokeskusten sisällä. Tunnelmaa on liennyttänyt Oinaalan mukaan sekin, että turvapaikanhakijat ovat päässeet Maahanmuuttoviraston puhutteluihin ja kokeneet, että asiat menevät eteenpäin.

– Ihmisille tulee tunne, että asiani nyt etenee viranomaisissa. Turvapaikanhakijoilta tuli aiemmin palautetta, että onko minut unohdettu tänne kokonaan kun minua ei ole kutsuttu haastatteluun.

Viime syksynä vastaanottokeskuksia perustettiin kiireellä ja turvapaikanhakijoita majoitettiin sinne, mistä sattui vapaa peti löytymään. Lähtömaan etniset kiistat saattoivat ryöpsähtää asuntolan ahtaudessa ja asumisjärjestelyjä on tarpeen tullen muutettu.

– Jos vastaanottokeskuksessa huomataan, että tiettyjen ihmisten välillä on toistuvasti konflikteja niin pyrimme selvittämään, mikä siellä taustalla on. Jos tulee ilmi, että on esimerkiksi uskonnosta kyse, niin yritämme ratkaista asian majoitusjärjestelyillä, Oinaala kertoo.

Tappelualttiita asukkaita lähetetty muualle Suomeen

Tämän vuoden aikana Lapin vastaanottokeskuksista on siirretty muutamia kymmeniä asukkaita muualle asumaan. Osa on lähetetty saman vastaanottokeskuksen toiseen asuntoon, osa toiseen vastaanottokeskukseen Lapissa tai muualla Suomessa.

Oinaala on huomannut, että tunnelma kiristyy helpommin Kolarin vastaanottokeskuksen kaltaisessa laitosmaisessa vastaanottokeskuksessa kuin vaikkapa Rovaniemen Vaaranlaidassa, jossa turvapaikanhakijat asuvat itsenäisesti kerrostaloasunnoissa.

– Kolarissakin tilanne on rauhoittunut paljon siitä, mitä se oli alkuvaiheessa, Oinaala toteaa.

Vakavin tapaus Lapin vastaanottokeskuksissa tapahtui tammikuussa Kemissä, jossa turvapaikanhakija puukotti kahta muuta vastaanottokeskuksen asukasta.