Yle: Kati Outinen hämmentyi Forssassa puhjenneesta vihamielisyydestä: "En ollut uskoa, mitä siellä tapahtuu"

Yle: Kati Outinen hämmentyi Forssassa puhjenneesta vihamielisyydestä: "En ollut uskoa, mitä siellä tapahtuu" 17.9.2016

Forssassa teatteria ohjaava Kati Outinen ratkaisisi kaupungin kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden väliset ongelmat puhumalla. Outisen mielestä yksi huvittava piirre tapahtumissa on se, että kähinät syttyivät kovin myöhään, kovin hitaasti - niin hämäläisittäin.

Paljon näytellyt ja runsaasti palkittu Kati Outinen on näytelmien ja roolien kautta pohtinut sitä, miksi ihminen eksyy elämässä. Outinen sanoo, että monet suomalaiset ovat parhaillaan hukassa, kun eivät oikein tiedä, mitä elämässä tapahtuu ja mihin suuntaan se heitä vie. Yhtäkkiä elämään ovat hiipineet esimerkiksi turvapaikanhakiijat.

Viime aikoina Outinen on miettinyt forssalaisuutta ja forssalaisia, koska ohjaa parhaillaan Forssan teatterille näytelmää, joka sivuaa ihmisen vieraantumista yhteiskunnasta. Se on hieman surullinen näytelmä arjen oudosta maailmasta. Variksen veljen ihmiset ovat kotoisin maalta, metsästä, ja heidät on repäisty kaupunkilähiöön, eivätkä he oikein ymmärrä syytä pahoinvoinnilleen.

Ylilyöntejä aina

Kati Outinen peilaa Forssan kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden yhteentörmäystä ohjaamaansa näytelmään. Hän sanoo, että Forssassa puhjenneet erimielisyydet, vihamielisyys, konflikti, miksi sitä nyt halutaankin kutsua, ovat vain kulttuurien törmäys. Ei kummempaa. Ei pelottavaa. Mutta harmillista, ja asia, joka pitäisi ratkaista.

– Kulttuurit törmäävät. Kun asiat ovat uusia, niitä vastustetaan. Kun uudet asiat ovat olleet jonkin aikaa voimassa, niin joissakin ihmisissä vastustus säilyy, joissakin se lievenee ja jotkut alkavat suhtautua asioihin positiivisesti ja ajatella, että onkin ihan mukavaa, kun nuo toivat hieman erilaista kulttuuria tänne. Ylilyöntejä tapahtuu aina, oli sitten kyse mistä tahansa, sanoo Outinen.

"Puhutaan niin perkeleen pitkään"

Toisaalta hän sanoo hämmentyneensä valtavasti, kun kuuli Forssassa leimahtaneista vihamielisyyksistä. Outinen kertoo tutustuneensa ystävälilsten ja mukavien ihmisten Forssaan, ja sitten tulivat uutiset.

– Olin juuri menossa Forssasta treenien jälkeen kotiin, kun radiossa kerrottiin joukkotappeluista. En ollut uskoa, mitä siellä oikein tapahtuu! Ei tuollaista mistään aistinut etukäteen.

– Ensimmäinen ajatus oli, että "voi että, miten tyhmää molempien osapuolten puolelta". Miten kamalan pientä! Olen ihminen, joka uskoo puhumiseen, kohtaamiseen, diplomatiaan ja siihen, että kun tunnistamme ongelman, niin mennään pyöreän pöydän ääreen ja puhutaan siitä, ja puhutaan niin perkeleen pitkään, että jotain tapahtuu!

Ei halua tuomita

Outinen kertoo, että hän itse yrittää aina ymmärtää toista osapuolta, vaikka itse olisi täysin päinvastaista mieltä kuin toinen. Hän sanoo, ettei pysty tuomitsemaan ketään.

Toisaalta Outinen ihmettelee myös sitä, miksi yhteenotot turvapaikanhakijoiden kantaväestön välillä tapahtuivat hitaasti, vasta, kun turvapaikanhakijat olivat olleet paikkakunnalla lähes vuoden. Kertonee hämäläisestä hitaudesta? Toisaalta jollakin tavalla forssalaiselta tuntuu sekin, että esimerkiksi viranomaiset eivät mielellään ja rohkeasti puhu kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden välisestä konfliktista. Kissoja ei nosteta pöydälle.

– Isommat kinkankat, esimerkiksi Ku Klux Klan-tempaukset ja Lahden isot kärhämät ovat tapahtuneet jo kauan aikaa sitten. Melkein vuosi sitten tuolla muualla, ja nyt asiat puhkesivat yhtäkkiä täällä vasta nyt, sanoo Outinen iloisesti nauraen.

"Marmatetaan nurkissa, mutta ei puhuta suoraan"

Toisaalta Outinen ajattelee, että konflikti osoittaa sen, että purkautumispainetta on. Tällöin asioihin voidaan tarttua.

– En minä siitäkään tykkää, että asiat lakaistaan pois ja siloitellaan kauniiksi. Silloin ei tapahdu kehitystä. Ei siis pidä myöskään olla konfliktipelkoinen. Ristiriidat ja selkkaukset ovat siinä mielessä tärkeitä, että ne pakottavat tekemään asioille jotakin. Esimerkiksi taiteessa sekä ryhmä- ja tiimityöskentelyssä on hyvin suolainen ilmiö se, että konflikteja pelätään.

– Marmatetaan nurkissa, mutta ei puhuta suoraan vastassa olevalle osapuolelle. Me vain olemme sellaisia. Kun paikalle tulee toiseksi osapuoleksi väkeä, joka aivan toisella temperamentilla reagoi välittömästi ja nopeammin, tällaista vain pääsee tapahtumaan.

Outinen ratkaisisi Forssan kärhämät siis vastakkain olevien osapuolten välisellä keskustelulla. Puhuttamalla ja istuttamalla heitä ilman aikatauluja, kunnes molemmat rupeavat ymmärtämään toistensa ajatuksia ja näkökulmia. Vasta silloin voidaan luoda yhdessä jonkinnäköistä harmoniaa.