HS: Traumat ja epätietoisuus näkyvät pääkaupunkiseudun vastaanotto­keskuksissa: Pelkästään viime viikolla kaksi itsemurhaa ja kolme itsemurhan yritystä

Helsingin Sanomat: Traumat ja epätietoisuus näkyvät pääkaupunkiseudun vastaanotto­keskuksissa: Pelkästään viime viikolla kaksi itsemurhaa ja kolme itsemurhan yritystä 27.9.2016

Maahanmuuttovirasto vahvistaa pääkaupunkiseudulla tapahtuneet kuolemantapaukset. Suomen Mielenterveysseuran mukaan itsemurhille ei ole yhteistä nimittäjää.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN vastaanottokeskuksissa on viime viikkoina tehty useita itsemurhia. Myös itsemurhien yrityksiä on ollut useita, kertoo Suomen Mielenterveysseura tiistaina julkisuuteen saattamassaan tiedotteessa.

Tiedot itsemurhista ja niiden yrityksistä Suomen Mielenterveysseura on saanut SOS-kriisikeskuksen asiakkaiden kautta.

”Viime viikolla oli kaksi kuolemaan johtanutta itsemurhayritystä. Sen lisäksi oli kolme itsemurhan yritystä, joista osa saattaa olla vielä onnistunutkin”, kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta kertoi tiistaina.

SOS-KRIISIKESKUKSEEN tulee asiakkaita myös turvapaikanhakijoiden joukosta. Heidän kertomansa perusteella itsemurhia ja itsemurhan yrityksiä on ollut kaikissa kolmessa pääkaupunkiseudun suurimassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa.

Outi Ruishalmeen mukaan yhteistä nimittäjää itsemurhilla ei ole. ”Ei esimerkiksi ole kyse henkilöistä, jotka olisivat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikanhakemukseensa”, Ruishalme kertoi.

”Turvapaikan hakeminen on turhauttava ja traumatisoiva prosessi, kun ihmisen täytyy odottaa ja odottaa kuukausikaupalla.”

MAAHANMUUTTOVIRASTOSSA (Migri) itsemurhista ollaan tietoisia. ”En tuosta eri mieltä olisi”, ylitarkastaja Päivi Hieta Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä muotoili tiistaina vahvistuksen itsemurhista.

Virasto on viime syksystä saakka seurannut turvapaikanhakijoiden kuolleisuutta. Vuoden aikana kuolleita on ollut 12. Kuolinsyitä virasto ei yksilöidysti tiedota.

”Olemme viime syksystä asti tehneet kovasti töitä [turvapaikanhakijoiden] mielenterveyden eteen”, Hieta kertoi.

Migri järjestää hoitaja- ja psykologisen ensiavun koulutusta vastaanottokeskusten työntekijöille. Terveystiimin vetäjänä Hieta on perillä turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmista.

”Meillä on hyvin tiedossa, kuinka isoja traumaattisia kokemuksia osalla turvapaikanhakijoista on taustallaan. Kiinnitämme koulutuksessa hyvin paljon huomiota siihen, miten tällainen henkilö kohdataan ja vakautetaan, jotta saadaan hänen oireensa hallintaan”, Hieta kertoi.

Suomen Mielenterveysseuran väitteestä, ettei vastaanottokeskuksissa henkilöstövajauksen takia pysyttäisi noudattamaan lakia, Hieta on eri mieltä.

”Se ei ihan pidä paikkaansa. Olemme aloittaneet valvontaohjelman, jossa yhtenä asiana kiinnitetään huomiota nimenomaan mitoitukseen”, tiistaina juuri Kristiinankaupunkiin valvontakäynnillä ollut Hieta kertoi.

Hiedan mukaan keskusten on noudatettava määräyksiä. Esimerkiksi 150:tä aikuista turvapaikanhakijaa kohti vastaanottokeskuksessa tulee olla yksi terveydenhoitaja ja yksi sosiaalityöntekijä muun henkilökunnan lisäksi. Alaikäisten vastaanottokeskuksissa sama määrä hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä tulee olla seitsemää turvapaikanhakijaa kohti.

JO AIEMMIN on ollut tiedossa, että vastaanottokeskuksissa on tehty tai yritetty tehdä itsemurhia. Esimerkiksi kesäkuussa Ylen tekemässä kyselyssä lähes joka toinen vastanneista vastaanottokeskusten vastuuhenkilöistä kertoi, että hänen vastuullaan olevassa keskuksessa on yritetty itsemurhaa.

Kyselyyn vastasi kesäkuun alussa 54 vastaanottokeskusten toiminnasta vastaavaa henkilöä. Helsingin Sanomat kertoi Ylen kyselystä 26. kesäkuuta.

Suomen Mielenterveysseura uskoo, että ainakin osaan itsemurhaa harkitsevista voitaisiin vaikuttaa etukäteen keskusteluavun keinoin. Turvapaikanhakijoilla on tarve tulla kuulluksi ja saada kertoa siitä, kuka on ja miten on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa”, Mielenterveysseura toteaa tiedotteessaan.

MIELENTERVEYSSEURA muistuttaa, että ”laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta säädetään, että on otettava huomioon erityistarpeet, jotka johtuvat kansainvälistä suojelua hakevan haavoittuvuudesta, kuten iästä tai fyysisestä tai psyykkisestä tilasta. Lain mukaan haavoittuva asema ja siitä johtuvat erityistarpeet selvitetään yksilöllisesti kohtuullisen ajan kuluessa asian vireille tulon jälkeen. Erityistarpeet otetaan huomioon koko kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn ajan.”

Mielenterveysseura arvelee, ettei Suomessa ole viime aikoina pystytty toimimaan lain mukaisesti.

”Vastaanottokeskuksissa henkilöstön määrä suhteessa turvapaikanhakijoihin on sen mukaan monin paikoin riittämätön”, seura toteaa tiedotteessaan.