Helsingin Sanomat: Sipilä sai kansalaisilta satoja kirjeitä, joissa arvostellaan turvapaikkapolitiikkaa – siirsi kirjeet sisäministeriöön

Helsingin Sanomat: Sipilä sai kansalaisilta satoja kirjeitä, joissa arvostellaan turvapaikkapolitiikkaa – siirsi kirjeet sisäministeriöön 23.9.2016

Pääministeri ohjasi kansalaisilta kesällä saamansa kirjeet sisäministeriön luettavaksi. Yli kuudessasadassa kirjeessä kritisoidaan Suomen hallituksen turvapaikkapolitiikkaa.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) on saanut kesästä lähtien kansalaisilta satoja kirjeitä, joissa esitetään huoli hallituksen turvapaikkapolitiikasta. Sipilä sanoo lukeneensa ja selanneensa niitä.

Sipilälle kirjeistä jäi mieleen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kertomat tarinat siitä, miksi heitä ei voisi palauttaa.

”Ne ovat aika samansisältöisiä”, hän sanoo. Yhdistävä sanoma viesteissä on huoli yksittäisestä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä.

”Hyvä, että otetaan yhteyttä asioissa, jotka ihmisiä huolettavat.”

Hän sanoi yhtyvänsä huoleen siitä, toimiiko järjestelmä.

”Olen vakuuttunut, että suomalainen viranomainen tekee huolellisia päätöksiä ja jos tilanne muuttuu tai on virheellinen, oikeusasteessa se korjataan.”

”Oma arvomaailmani lähtee siitä, että sotaa pakenevia pitää auttaa ja itsekin olisin jopa asuntoni antanut käyttöön, jos se olisi ollut mahdollista. Lähtökohtana pitää olla, että lähtömaa ei ole turvallinen.”

Hän korostaa, että Suomen turvapaikkapolitiikka on pohjoismaisella tasolla.

SIPILÄN vastaukset ovat pitkään odotettua kuultavaa kampanjakirjeitä lähettäneille. Toinen kampanjan aloittajista, kirjailija Monika Fagerholm kertoi keskiviikkona, ettei kukaan ole vielä ollut heihin yhteydessä.

”Tämä on mielestäni aika kummallista”, hän sanoi.

Kirjeitä pääministerille on lähetetty kohta kahden kuukauden ajan. Fagerholm käynnisti kampanjan yhdessä kirjailijan Merete Mazzarellan kanssa heinäkuun lopussa.

Noihin aikoihin Monika Fagerholmin mitta täyttyi.

Jo aiemmin Maahanmuuttovirasto oli hätkähdyttänyt lieventämällä arviotaan Irakin, Somalian ja Afganistanin vaarallisuudesta, ja kesällä sosiaaliseen mediaan vuoti viraston päätös, jossa irakilainen turvapaikanhakija käännytettiin kotimaahansa ilmeisestä kuolemanvaarasta huolimatta.

Fagerholmin mielestä ihmisiä ei voi lähettää takaisin paikkoihin, joissa he joutuvat elämään ”konkreettisen kuolemanpelon kanssa”.

Aluksi kampanjakirjeitä lähettivät ruotsinkieliset kirjailijat, taiteilijat ja tieteentekijät, mutta parin kuukauden mittaan tempaukseen on liittynyt paljon myös tavallisia ihmisiä. Kaksi kolmasosaa lähetetyistä kirjeistä on ruotsinkielisiä.

Fagerholmin mukaan kukin on kirjoittanut pääministerille yksityishenkilönä eikä alansa edustajana. Hän korostaa, ettei kampanja ole poliittinen.

”Kyse on ihmisyydestä.”

Kesän jälkeen turvapaikanhakijoiden asemaa on Fagerholmin mielestä heikennetty entisestään. Syyskuun alussa astui voimaan laki, joka lyhentää turvapaikkapäätöksen valitusaikaa 30 päivästä 14 päivään.

HÄMMENNYSTÄ on herättänyt sekin, miksi Sipilä ohjasi itselleen valtioneuvostoon osoitetut kirjeet sisäministeriöön.

Pääministerin osoitteeseen kampanjakirjeitä tipahteli kolmen viikon ajan ennen kuin ne käännettiin.

Sipilän mukaan kirjeet toimitettiin sisäministeriöön, koska asia kuuluu sisäministeri Paula Risikon (kok) toimivaltaan.

Sipilä ei katso olevansa velvollinen vastaamaan kirjeisiin itse.

”Vastauksen täytyy tulla asianomaiselta vastuuministeriltä. Hän on luvannut yhteisen julkisen vastauksen noin kuukauden sisällä.”

Totta on, että sisäministeri Risikko johtaa maahanmuuton ministerityöryhmää, jossa Sipilä on vain jäsen.

Mutta pääministeri johtaa maan hallitusta, joka vastaa muun muassa turvapaikkapoliittisesta toimenpideohjelmasta.

Kirjekuorissa on vastaanottajan kohdalla Juha Sipilän nimi, ja kansalaisten tuntoihin tutustuminen kuulunee pääministerin työtehtäviin asiassa kuin asiassa.

”Satoja kirjeitä – se ei ole paljon. Joissakin kirjekampanjoissa tulee tuhansia kirjeitä”, pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki sanoi HS:lle keskiviikkona.

Mittavat kirjekampanjat ovat yleensä sähköpostikampanjoita.

MUTTA mitä kirjeille nyt kuuluu? Ne ovat sisäministeriössä Helsingin Erottajankadulla, jonne ministeriö on muuttanut Kirkkokadulta remontin ajaksi.

Kokoushuoneen pöydällä lepää kolme arkistokansiota, jotka ovat täynnä kirjeitä ja postikortteja. Yhdessä kirjeessä on enkelipostimerkki, eräästä kortista katselee Pikku Myy. Tuolta pilkistää punamultaisen puukirkon kuva. Useimpiin osoite on kirjoitettu käsin. Priority-tarroja näkyy.

”Jokainen katsotaan läpi, että onko niissä jotain erityisiä kysymyksiä”, sanoo sisäministeri Risikko.

Hän kertoo lukeneensa joitakin kirjeistä. Suurin osa niistä sisältää kannanoton, ja mukana on henkilökohtaisiakin asioita, jopa lapsenlasten kuvia. Viestejä lukevat myös Risikon erityisavustaja ja viestintäväki.

HENKILÖKOHTAISIA vastauksia kirjeiden lähettäjät saavat Risikon mukaan odottaa tovin, mutta yhteinen vastaus heille on luvassa sisäministeriön nettisivulla kuukauden aikana.

Risikkoa palautevirta ei häiritse – päinvastoin. Kirjekampanja on hänen ministerinuransa ehdottomasti runsain.

”Joulupukillehan tulee kirjeitä varmaan tämän verran, vähän enemmänkin”, hän vitsailee.