Uusi Suomi: Rankka kritiikki Risikolle ja Nergille: ”Heitteillejättö talvipakkasilla on rakenteellisen rasismin raadollisin muoto”

Uusi Suomi: Rankka kritiikki Risikolle ja Nergille: ”Heitteillejättö talvipakkasilla on rakenteellisen rasismin raadollisin muoto” 27.9.2016
Uusi Suomi: Valtuutettu Azizi: Maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä umpikujaan – ”Satuttavat itseään, varastavat elantonsa, rikkovat lakia päästäkseen vankilaan”

Parhaillaan käytävä keskustelu paperittomien oikeudesta hätämajoitukseen on vähintäänkin kummallinen perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, kirjoittaa julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa.
– Rasismin ikävin muoto on rakenteellinen rasismi ja paperittomien asunnottomien heitteillejättö talvipakkasilla on sitä raadollisimmassa muodossa, Rautiainen toteaa.

Rautiainen viittaa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin sekä sisäministeri Paula Risikon asiassa antamiin julkisiin linjauksiin. Nerg ilmoitti huomiota herättäneessä haastattelussa, että ilman oleskelulupaa Suomeen jääville ei pitäisi tarjota hätämajoitusta, koska se olisi valtiovallan mielestä ”vääränlainen viesti”: Suomi toivoo kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palaavan lähtömaihinsa.

Tämän jälkeen Risikko ilmoitti kutsuvansa evankelis-luterilaisen kirkon vaikuttajia keskustelemaan paperittomien hätämajoituksesta.

– Kutsun taustalla on mitä ilmeisimmin se, että arkkipiispa Kari Mäkinen on kertonut kirkon varautuneen suojelemaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saavia turvapaikanhakijoita, kirjoittaa Pauli Rautiainen.

– Kansallisen perusoikeusjärjestelmän ja Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta parhaillaan käytävä keskustelu on vähintäänkin kummallinen. Paperittoman asunnottoman henkilön noukkiminen ulkoa paleltumasta vähintään paleltumiskuoleman estävään hätämajoitukseen on julkisen vallan yksiselitteinen perus- ja ihmisoikeusvelvoite, jonka toteuttamisesta julkinen valta ei voi missään tilanteessa luopua, hän jatkaa.

Rautiainen kirjoittaa perustuslain edellyttävän, että jokaiselle järjestetään välttämätön toimeentulo ja huolenpito riippumatta maassaolostatuksesta tai oleskelun kestosta. Oikeutta perustoimeentulon mukaiseen rahalliseen turvaan voidaan rajoittaa paperittomien henkilöiden kohdalla, mutta Rautiaisen mukaan heillä on silti oikeus perustuslain mukaiseen välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ”eli muun muassa välttämättömään sairaanhoitoon ja hätämajoitustyyppiseen kattoon pään päällä”.

– Yhtä lailla on selvää, ettei julkisella vallalla ole oikeutta puuttua kirkon, sosiaalialan järjestöjen tai yksityishenkilöiden toimintaan, jolla nämä esimerkiksi hätämajoitusta ja ruoka-apua tarjoamalla järjestävät perustavat puitteet paperittomien henkilöiden inhimilliselle elämälle siinä tilanteessa, kun julkinen valta laiminlyö omat velvoitteensa, Rautiainen kirjoittaa.

Sisäministeriön Päivi Nerg on ottanut Twitterissä kantaa haastattelunsa aiheuttamaan kritiikkiin. Hän on korostanut, että ”Suomessa apu hädässä [on] perusoikeus”, mutta pohtinut samalla, millaista viestiä laittomasti maassa oleville tulisi yhteiskunnan toimesta lähettää. Nergin mukaan iso kuva on se, että laittomasti maahan jääminen ei ole hyvä ihmiselle eikä yhteiskunnalle.

– Hädässä Suomessa aina autetaan, mutta kaikkemme tulee tehdä, ettei laittomasti Suomeen jäätäisi, hän linjaa.

Rautiainen lisää Perustuslakiblogin kritiikissään, että kansliapäällikkö Nerg ”sivuuttaa Sunnuntaisuomalaiselle antamissaan lausumissa täysin sen, että monen ilman oleskelulupaa Suomeen jääneen kohdalla kotimaahan paluu tai palauttaminen voi olla teknisestikin täysin mahdotonta”. Palautus voi jäädä onnistumatta myös lähtömaasta johtuen.

Rautiainen kirjoittaa, että ”syksyn taittuessa talveksi Suomen ulkomaalaispolitiikan lisäksi myös maamme luonto tulee näyttämään paperittomiksi ulkomaalaisiksi muuntuville tämänhetkisille turvapaikanhakijoille karut kasvonsa, kun lämpömittarin lukemat painuvat pakkasen puolelle”.

______________________________

Uusi Suomi: Valtuutettu Azizi: Maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä umpikujaan – ”Satuttavat itseään, varastavat elantonsa, rikkovat lakia päästäkseen vankilaan”

Turkulainen kaupunginvaltuutettu, maahanmuuttotyötä tekevä Muhis Azizi (kok.) varoittelee blogissaan maahanmuuttopolitiikan ihmisille aiheuttamasta kärsimyksestä.
Kurditaustainen Azizi, joka työskentelee neuvonantajana maahanmuuttajia työllistävässä ja viranomaisia konsultoivassa yrityksessä, kertoo vastaanottavansa järkyttäviä puheluita.

– Itkeviä ihmisiä soittaa minulle, ja henkilöitä jotka ovat satuttaneet itseään sekä henkilöitä, jotka haluavat varastaa saadakseen elantonsa. Ja ihmisiä, jotka toimisivat lainvastaisesti saadakseen katon pään päällensä, eli päästäkseen vankilaan, Azizi kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Azizi kertoo kuulleensa äsken perheestä, joka sai kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta jota hänen mukaansa ”ei voi käännyttää takaisin kotimaahansa”. Azizin mukaan kolmilapsinen perhe olisi joutumassa ulos kodistaan ja Suomesta.

– Mitään ratkaisua tähän ei ole löydetty, joten näin ollen tämän tahon [tarinan kertoneen henkilön] toimesta kehotettiin jotain ulkopuolista soittamaan lastensuojeluun, ja keksiä tekaistu tarina, jonka kautta tämä perhe saisi lapsensa lastensuojelun alle huollettavaksi, Azizi kirjoittaa.

Hänen mukaansa epätoivoisia puheluita on alkanut tulla lisää ”viime aikoina, kun kielteiset turvapaikkapäätökset ovat astuneet voimaan”. Azizin mukaan tilanne on hälyttävä ja tietää pahimmillaan turvallisuusuhkia.

– Jos ajatellaan tällaista määrää turvapaikanhakijoita ja siitä seuraavaa kielteisten turvapaikanhakupäätösten määrää, on melko varmaa, että näiden joukossa on sellaisia henkilöitä, joiden henkinen kantti ei kestä ja he saattavat ryhtyä hetken mielijohteesta väkivaltaisuuksiin, Azizi kirjoittaa.

Myös ihmiskaupan alkeita on Azizin väitteen mukaan nähtävissä Suomessa, koska ”löytääkseen katon päänsä päälle tällaiset ihmiset ovat valmiita mihin tahansa työhön”.

– Aika on todella vähissä, kylmyys ja pimeys saapuvat ja se ei ainakaan helpota tilannetta. Nyt on todella toimittava, hän kirjoittaa.