Talouselämä: Kommentti: On keskiluokan vuoro katsoa peiliin - liberaalit, akateemisesti koulutetut suomalaiset ovat ongelma maahanmuuttajille

Talouselämä: Kommentti: On keskiluokan vuoro katsoa peiliin - liberaalit, akateemisesti koulutetut suomalaiset ovat ongelma maahanmuuttajille 27.9.2016

Ainakin 15 000 suomalaista osoitti mieltään viikonloppuna Helsingissä ja neljässä muussa suomalaisessa kaupungissa rasismia ja väkivaltaa ja niiden hyssyttelyä vastaan. Peli poikki -mielenosoitus onnistui hienosti. Kansalaiset marssivat suvaitsevaisuuden ja rohkeuden puolesta. Eilen hallitus ilmoitti tarttuvansa nykyistä vahvemmin väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan, nykyisten lakien puitteissa.

Väkivaltaa suomalaiset eivät suvaitse.

Lauantaina mielenosoituksen etenemistä seuratessa mieleeni tuli haastattelu, jonka tein jo yli kuusi vuotta sitten. Siinä Suomessa kasvanut palestiinalainen Umayya Abu-Hanna (joka on sittemmin muuttanut Hollantiin Suomen ilmapiirin takia) puhui koruttomasti toisesta ilmiöstä, institutionaalisesta rasismista.

”Keskustelu maahanmuutosta on Suomessa alkeellista ja väkivaltaista – ihan kuin jos lehtien palstoilla keskusteltaisiin siitä, että tykkäätkö naisista vai et”, Abu-Hanna sanoi.

Hän kiinnitti huomiota siihen, että monet suomalaiset pitävät suurimpana ongelmana rasistisia solvauksia kaduilla tai netissä huutelevia hölmöjä ja äärioikeistolaisia.

Abu-Hanna huomautti, että vielä pahempi ongelma maahanmuuttajataustaisille ihmisille on liberaalien, akateemisesti koulutettujen suomalaisten ajatusmaailma. Se, että keski- ja ja yläluokka pitävät tiukasti kiinni omista asemistaan.

”Ne eivät halua jakaa rahaa ja valtaa. Mutta mitä siirtolainen tekee tykkäämisellä, jos hän ei saa töitä?” Abu Hanna sanoi.

Haastattelun keskeinen sisältö oli, että monet julkiset yhteisöt ja esimerkiksi työhönottoprosessit syrjivät järjestelmällisesti muualta muuttaneita, eikä suomalaiseen yhteiskuntaan sisälly ajatusta etnisyydestä ja etnisestä oikeudenmukaisuudesta.

Umayya Abu-Hanna vertasi monikulttuurisuutta demokratiaan. Demokratia on vaikeaa, mutta sen on pakko toteutua.

2030 joka viides Helsingin seudulla taustaltaan ulkomaalainen

Harva Suomessa kyseenalaistaa enää naisten ja miesten tasa-arvoa ja sitä kaikkea hyvää, mitä sukupuolten tasapuoliset mahdollisuudet tuovat koko yhteiskuntaan. Kiintiönaisista kyllä vitsaillaan edelleen, mutta ilman tietoista pyrkimystä naisten määrän lisäämiseen esimerkiksi julkisissa viroissa ja yritysten johtotehtävissä naisten nousu olisi ollut vielä hitaampaa – hidastahan se on yhä. Kun päteviä naisia nykyisin etsitään aktiivisesti erilaisiin tehtäviin, heitä myös yleensä löytyy.

Sama ajattelu pitäisi laajentaa etnisyyteen. Maahanmuuttajataustaisia suomalaisia pitää saada lisää opettajiksi, virkamiehiksi, asiantuntijoiksi ja päätöksentekijöiksi.

Kielitaitovaatimuksia voisi höllentää joissain tehtävissä niin, että epätäydellinen kielitaito ei olisi siirtolaiselle etenemisen este. Ylipäätään diversiteettiin pitää pyrkiä voimakkaammin. Varsinaisia kiintiöitä ei tarvita, kunhan vain rekrytoijien ja päättäjien tahtotila muuttuu.

Suomi on jo monikulttuurinen maa. Oli jo kuusi vuotta sitten ja on koko ajan yhä enemmän, vaikka viime syksyinen suuri pakolaisaalto ei enää toistuisikaan.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Helsingin seudun asukkaista joka viides on taustaltaan ulkomaalainen vuonna 2030. Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla olemme pulassa, jos suuri osa tästä väestöstä kokee olevansa jotenkin ulkopuolinen tai vailla samanlaisia mahdollisuuksia kuin me suomalaisugrilaiset.

Mervi Heiskanen