Helsingin Sanomat: Lainmuutos toisi Suomeen satoja vanhuksia joka vuosi 8.4.2010
Ulkomaalaislain väljentämisen seurauksena Suomeen muuttaisi Venäjältä satoja vanhuksia vuosittain, arvioi Maahanmuuttovirasto.
Oleskeluluvan myöntämiskriteerinä on laissa tällä hetkellä hakijan "täysi riippuvuus Suomessa asuvaan sukulaiseen". Jos se muutetaan muotoon "huomattava riippuvuus", houkutus vanhuksien siirtymiseen Suomeen kasvaisi suureksi.
Maahanmuuttovirastossa on arvioitu, että maahan tulisi Pietarin ja Petroskoin alueelta joka vuosi satoja vanhuksia, joista suurin osa olisi naisia.
Tärkeimpänä pontimena muuttoon olisi Venäjän Suomea huomattavasti heikompi sosiaali- ja terveyspalveluiden taso sekä täällä asuvat hakijan lapset.
Tällä hetkellä oleskelulupapäätöstä odottaa parisenkymmentä entisen Neuvostoliiton alueelta viisumilla Suomeen saapunutta vanhusta. Heidän ikänsä vaihtelee 60:n ja 95 vuoden välillä, ja suurin osa heistä on naisia.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana satoja iäkkäiden ulkomaalaisten käännytyspäätöksiä. Päätökset ovat perustuneet Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksiin.
Kielteiset päätökset eivät ole poikkeuksellisia. Pikemmin on poikkeus, jos lupa myönnetään. Tiukan linjan takana on ensisijaisesti raha: Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) keskusteli keskiviikkona isoäititapausten aiheuttamasta ulkomaalaislain muutostarpeesta eduskunnan hallintovaliokunnan kanssa.
Johtopäätös oli, että sisäministeriö tekee asiasta jatkoselvityksiä, ja asiaan palataan hallintovaliokunnan kanssa toukokuun puolivälissä. Valiokunta on keskeisessä asemassa, jos asia etenee lakiesitykseksi asti.
Thorsin mukaan lainmuutos ei ole poissuljettu, mutta on yhtä mahdollista, että ulkomaalaislaki jätetään ennalleen.
---
Helsingin Sanomat: Ulkomaalaislain muutos toisi satoja mummoja Suomeen vuosittain
Oleskelulupaa odottaa parhaillaan parisenkymmentä vanhusta entisen Neuvostoliiton alueelta.
Maaahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) keskusteli keskiviikkona oleskeluluvan myöntämiskriteereistä eduskunnassa.
Ulkomaalaislain väljentämisen seurauksena Suomeen muuttaisi Venäjältä satoja vanhuksia vuosittain, arvioi Maahanmuuttovirasto.
Oleskeluluvan myöntämiskriteerinä on laissa tällä hetkellä hakijan "täysi riippuvuus Suomessa asuvaan sukulaiseen". Jos se muutetaan muotoon "huomattava riippuvuus", houkutus vanhuksien siirtymiseen Suomeen kasvaisi suureksi.
Maahanmuuttovirastossa on arvioitu, että maahan tulisi Pietarin ja Petroskoin alueelta joka vuosi satoja vanhuksia, joista suurin osa olisi naisia.
Tärkeimpänä pontimena muuttoon olisi Venäjän Suomea huomattavasti heikompi sosiaali- ja terveyspalveluiden taso sekä täällä asuvat hakijan lapset. Venäläiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä Suomessa.
Viime viikkoina julkisuudessa on keskusteltu runsaasti kahden isoäidin, egyptiläisen Eveline Fadayelin ja venäläisen Irina Antonovan käännytyspäätöksistä.
Tällä hetkellä oleskelulupapäätöstä odottaa parisenkymmentä entisen Neuvostoliiton alueelta viisumilla Suomeen saapunutta vanhusta.
Heidän ikänsä vaihtelee 60:n ja 95 vuoden välillä, ja suurin osa heistä on naisia.
Useassa tapauksessa hakijalla on tytär, joka asuu Suomessa ja jolla on kaksoiskansalaisuus.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana satoja iäkkäiden ulkomaalaisten käännytyspäätöksiä. Päätökset ovat perustuneet Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksiin.
Kielteiset päätökset eivät ole poikkeuksellisia. Pikemmin on poikkeus, jos lupa myönnetään. Tiukan linjan takana on ensisijaisesti raha: Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) keskusteli keskiviikkona isoäititapausten aiheuttamasta ulkomaalaislain muutostarpeesta eduskunnan hallintovaliokunnan kanssa.
Johtopäätös oli, että sisäministeriö tekee asiasta jatkoselvityksiä, ja asiaan palataan hallintovaliokunnan kanssa toukokuun puolivälissä. Valiokunta on keskeisessä asemassa, jos asia etenee lakiesitykseksi asti.
Thorsin mukaan lainmuutos ei ole poissuljettu, mutta on yhtä mahdollista, että ulkomaalaislaki jätetään ennalleen. Thorsin mukaan on olennaista selvittää, onko oikeuskäytäntö vastannut sitä, mitä eduskunta halusi, kun se kymmenen vuotta sitten sääti oleskeluluvan kriteereistä.
Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Tapani Töllin (kesk) mukaan lainsäätäjän pitää muistaa, että pelkästään julkisuudella ei voi vaikuttaa lakiin. "En usko suuriin remontteihin", Tölli sanoo.
Oleskelulupahakemusten määrässä ei ole näkynyt viime vuosina nousua tai laskua.
"Määrä on pysynyt kohtuullisen vähänä, koska linjamme on yleisesti tiedossa. Hakijoita informoidaan hakuhetkellä, että luvan saaminen on epätodennäköistä, eikä 225 euron hintaista hakemusta haluta tehdä turhaan", Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Pentti Sorsa kertoo.
Lupakriteerien väljentämisellä saattaisi olla tuntuvia taloudellisia seurauksia. Elämän ehtoopuolta elävät käyvät kalliiksi hyvinvointijärjestelmän terveydenhuollolle.
Vaikka vanhusta hoidettaisiin kotona, hänellä on silti oikeus käyttää terveyspalveluja – ja niitä myös käytetään.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan keskussairaaloiden lääkärit suhtautuvat varsin kriittisesti lupien myöntämiseen. Heidän mukaansa jo nykyisissä potilaissa on tarpeeksi tekemistä nykyresursseilla.