Karjalainen: Keskustelut verkossa saattavat eriytyä

Karjalainen/Sari Vanninen: Keskustelut verkossa saattavat eriytyä 3.4.2010

Keskustelu verkkokeskusteluista ei ota laantuakseen. Päinvastoin, nyt se vasta kiihtyy, kun muun muassa mediataloissa pohditaan keskustelujen muuttamista omalla nimellä käytäviksi – Karjalainen edelläkävijänä teki tämän uudistuksen jo vuosi sitten. Nimellä kirjoittaminen ei poistanut keskustelujen valvontaa, eikä se vähentänyt verkkolehden kävijämääriä.

Keskustelua verkkokeskusteluista kiihdyttää nyt myös se, että itse keskustelut ovat kuumentuneet kiehumapisteeseen etenkin maahanmuuttaja-aiheen ympärillä.

Mahdollisuutta keskustella verkossa nimimerkin suojissa on pidetty demokratian riemuvoittona; aratkin aiheet tuodaan esille, kun ei tarvitse nimellään sitä tehdä.

Internetin ensimmäisen vuosikymmenen aikana ihanteena oli kirjoitettava webbi. Se toteutui pääsääntöisesti vasta internetin toisella vuosikymmenellä sosiaalisen median myötä. Verkossa ilmestyvien lehtien keskustelupalstoilla yleisö tosin pääsi ääneen jo 1990-luvun puolivälin jälkeen, Karjalaisessakin vuodesta 1997 lähtien.

Innokkaimmat teknologiafriikit vannoivat sen nimiin, että jokaisella on nyt mahdollisuus saada aiemmin uutiskynnyksen avulla vaiennettu ääni kuuluviin.

Verkkovälitteisen demokratian hypetyksessä unohtui vapauteen kuuluva vastuu. Nimettöminä käytävien verkkokeskusteluiden raadollisuutta ovat huono kielenkäyttö, rasismi, herjaaminen ja solvaaminen, kaikenlainen puskista huutaminen (isoilla kirjaimilla kirjoitettuna) ja aiheesta sivuun lipsuminen, kuten Helsingin Sanomienkin viimesunnuntaisessa laajassa artikkelissa tuotiin esille.

Demokratian ihanteista ollaan äärimmäisen kaukana, kun esimerkiksi maahanmuuttajista käydään hyvinkin ala-arvoista keskustelua tietäen, etteivät keskustelun kohteet muun muassa kielimuurin takia pysty keskusteluun osallistumaan.

Verkkokeskusteluissa tosiasioilla ei juuri ole merkitystä, vaan kysymys on mielipiteenmuokkauksesta mustavalkoisin asetelmin.

Keitä ovat verkkokeskustelijat? Aika monet suomalaisista, sillä Tilastokeskuksen tuoreimman, viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan 33 prosenttia internetin käyttäjistä oli kirjoittanut viestejä keskustelupalstoille tai uutisryhmiin. 82 prosenttia suomalaisista käytti tuolloin internetiä säännöllisesti. Kevään 2008 tutkimuksen mukaan 54 prosenttia verkkokeskustelijoista oli alle 30-vuotiaita, 26 prosenttia 30–49-vuotiaita ja 11 prosenttia yli 50-vuotiaita. Luulen, että nyt tämä tieto on jo vanhentunutta.

Oma veikkaukseni on, että tämän päivän verkkokeskustelijat ovat tukevasti keski-ikäisiä, sillä nuoremmat ovat siirtyneet sankoin joukoin muun muassa Facebookiin keskustelemaan omalla naamallaan ja nimellään omassa kaveriporukassaan myös päivän uutisaiheista kuin kahvipöydässä konsanaan.

Verkkokeskustelu eriytyy vahvasti iän mukaan ja etenkin sen mukaan, kuuluuko verkkoyhteisöihin vai ei. Demokratiaa ei tosin vieläkään edistetä, sillä yhteisökeskustelut eivät ole kaikkien saatavilla ja yhteisöissä samanmieliset helposti hakeutuvat toistensa seuraan pahimmillaan mitä erilaisimpiin vihayhteisöihin.

Kirjoittaja on Karjalaisen toimituspäällikkö.