Keskisuomalainen: Ne vievät meiltä kaiken!

Keskisuomalainen/Paula Sallinen: Ne vievät meiltä kaiken! 18.4.2010

Suomeen 1990-luvun vaihteessa tulevista maahanmuuttajista 40 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007. Somaleista omassa asunnossa eli 36 prosenttia, vaikka kymmenen vuotta aiemmin heistä 8 prosenttia oli omistusasujia.

Helsingin Sanomat uutisoi maahanmuuttajien asumisoloista 2. huhtikuuta kello 19. Vajaa puoli tuntia myöhemmin lehden keskustelupalstalla alkoi hullunmylly.

"Tämä tieto tästä vielä puuttui" Onko niin, että rikkaille somaleille on annettu sosiaalitukea ja annetaan edelleen? Ikuisesti, jotta he voivat sijoittaa nekin rahat?" kirjoitti nimimerkki Suomalainen joutuu myymään omaisuuttaan ennen kuin saa sossusta yhtään mitään.

Nimimerkki Joku mättää älähtää; "Siksi ihmettelen suuresti, miten somalit voi omistaa asunnon tai ylipäätään ostaa. Heillähän muijat kotona hoitaa pentuja ja vain miehet tekee duunia jos tekee. Kuka heidän lainansa takaa? Minä olisin tarvinnut 2 takaajaa, kun ei omia säästöjä."

Järki käteen tulistuu: "En ihmettele, jos rasismi lisääntyy tässä maassa, koska näin toimii Suomen valtio. Voidaankin kysyä samalla, millä tavalla on oikein, että toiset saavat elantonsa täysin valtion varoista tekemättä mitään ja toiset joutuvat raatamaan niska limassa, että saisivat edes leivän pöytään."

Miten joku voi hermostua näin paljon toisten omistusasumisesta?


Sana maahanmuuttaja näyttää saavan monet raivon partaalle. Kiivaimmille kriitikoille maahanmuuttaja tarkoittaa hyvinvointivaltion loiseläjää. Näsin siitä huolimatta, että runsaan 200 000 maahanmuuttajan taustat ovat erilaisia. Suomeen tullaan hakemaan turvaa, töihin, aviopuolison ja perheen vuoksi, opiskelemaan tai paluumuuttajana suomalaisten sukujuurten perusteella. Osa haluaa Suomeen paremman elintason houkuttelemina.

Sosiaalipsykologian professori Karmela Liebkind Helsingin yliopistosta pitää harhaanjohtavana tapaa, jolla maahanmuuttajista puhutaan ryhmänä.

- Pitäisi erottaa puhe maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttajista ja keskustella siitä, keitä Suomeen halutaan. Väki Suomessa ei riitä ja se vaatii normaalin poliittisen keskustelun - ei tietämätöntä riuhtomista eikä varsinkaan murhauhkauksia. Liebkind viittaa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) saamiin tappouhkauksiin.

Suomalaisten enemmistö suhtautui maahanmuuttoon myönteisesti viime vuosiin asti. Galluptuloksesta vuodelta 2007 kävi ilmi, että puolet suomalaisista ei lisäisi maahanmuuttoa.

Asenteet ovat sittemmin jyrkentyneet entisestään. Nyt yli 60 prosenttia vastustaa maahanmuuton kasvattamista, selviää Helsingin Sanomien teettämästä kyselytutkimuksesta.

- Tässä kysymyksessä Suomi ponnahtaa pois Pohjoismaiden tasolta, mutta Etelä- ja Itä.Euroopassa asenteet ovat paljon tiukempia, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.

Hän viittaa vuosina 2002-2008 tehtyihin kyselytutkimuksiin.

Näyttää siltä, etteivät suomalaiset kokisi maahanmuuttajia uhkana omalle hyvinvoinnilleen. Ervastin mukaan etnisiä uhkakuvia ei juuri väläytellä.

- Niiden osalta asenteet ovat vähemmän kielteisiä kuin muualla Euroopassa ja jopa muissa Pohjoismaissa.

Sen sijaan Liebkind uskoo, että uhkakuvat ovat voimistuneet.

- Kielteisimmin suhtautuvat ovat julkisessa keskustelussa eniten äänessä. Tarvitaan tutkimusta, tai muuten edessä on noidankehä, jossa poliitikot saavat näistä äänekkäimmistä käsityksen, että kansa on tätä mieltä. Silloin he saattavat muuttaa kantaansa piirun verran kielteisempään suuntaan.


Maahanmuuttokriitikkojen nettipalstalla Hommafoorumilla uhkakuvia väläytellään.

"Minulle itselleni Homma merkitsee kansanliikettä, joka pyrkii luomaan Suomelle paremman tulevaisuuden, vaihtoehdon sille monikulttuuriselle ja ylikansalliselle etnohelvetille, johon meitä nyt ollaan epädemokraattisesti ajamassa", Reino määrittelee.

"Minulle Homma merkitsee järjen käyttöä maahanmuuttoasioissa ennen kuin on liian myöhäistä. Ennen kuin täälläkin palavat autot ja mellakat ovat arkipäivää", pelottelee Junkkari.

Ainakin nämä foorumilaiset näyttävät uskovan siihen, että maahanmuuttajat eivät voi kotiutua Suomeen, vaan seurauksena on suomalaisen yhteiskunnan hapertuminen.

Uhkia on monia: ulkomaalaiset vievät suomalaisten työpaikat tai jos eivät vie, elävät tukirahoilla.

Suomessa asuvista ulkomaalaisista työttömiä oli vuoden 2008 lopulla kymmenen prosenttia. Töissä kävi 58 000 ulkomaalaista.

Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat saavat tuloja valtion kassasta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan yksin Helsingissä asuville maahanmuuttajille maksettiin suoria tulonsiirtoja 62 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Tämän vuoden valtion talousarviossa pakolaisista, turvapaikanhakijoista ja paluumuuttajista aiheutuvien kulujen korvaamiseen on varattu 150 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään 1,4 miljoonalla eurolla.

Paljon rahaa.


Maahanmuuton vastustajat ovat aina nähneet erilaisia uhkia. 1990-luvulla jotkut suomalaismiehet valittivat, että "ne vievät meidän naiset!"

- Ne vievät meidän naisemme, juovat meidän viinamme ja ajavat meidän autoillamme, Ervasti siteeraa valitusvirttä.

Liebkind sanoo, että perustelut ovat vaihdelleet, mutta ne ovatkin vain pintaa.

- On sanottu, että älyllisesti lyöty ennakkoluulo säilyy tunnetasolla. Kuhunkin tilanteeseen etsitään sopiva argumentti, koska ajattelua on tunnetasolla vaikea muuttaa.

Eli niin tai näin, aina väärin päin.

Liebkind ei vaientaisi keskustelua maahanmuutosta - päinvastoin.

- Populistiset maahanmuutonvastustajat ajattelevat, että he ovat rohkeita, kun uskaltavat sanoa. On vaarallista, jos keskustelua yritetään tukahduttaa. Ei sitä ole yritettykään tukahduttaa vaan saada asialliseksi.

---

Asenne on tiukassa

Asenteet omaksutaan jo varhaislapsuudessa, joten niiden muuttaminen on vaivalloista. Omia asenteita voi kuitenkin muokata suvaitsevaisemmmiksi.

- Lapset imevät ympäröivän ilmapiirin. Siksi asenteet pesiytyvät tunnetasolle, ja niistä tulee osa omaa tieodostamatonta, sosiaalipsyklologian professori Karmela Liebkind kertoo.

Suvaitsevaisuudesta on tullut poliittisesti korrektia, ainoa oikea tapa olla. Koska useimmila on kuitenkin opittuja ennakkoluuloja, on rasismi verhoiltua.

- Jos suoraan ei voi sanoa, rasismi ilmaistaan epäsuorasti.