Kotiliesi: Mitä libaax on suomeksi?

Kotiliesi: Mitä libaax on suomeksi? 6.4.2010

Somalialaiset ikämiehet kokoontuvat kahdesti viikossa Malmin virkistyskeskukseen opiskelemaan suomea. Se on heille tärkeää. Muita harrastuksia ei juuri ole.

Suomea toisena kielenä opettava Elektra Minkkinen sai puolitoista vuotta sitten omituisen sähköpostiviestin. Siinä ilmoitettiin, että Helsingissä aloittaa kerran viikossa kokoontuva somalimiesten ryhmä, jonka lähtötaso on nolla, opettajan palkkaa voidaan kenties harkita.

-Se oli täysin järjenvastainen juttu, ei kukaan lähde opettamaan yhden tunnin takia. Piruuttani päätin soittaa, mistä oli kyse.

Elektra Minkkinen kiinnostui niin, että lähti käymään ryhmässä. Ja jäi sille tielleen.

Iäkkäille somalin- ja suomenkielisille miehille tarkoitettu, Helsingin kaupunkin, Miessakit ry:n ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä ryhmä kokoontui keskiviikkoisin. Osallistumistarve oli niin suuri, että somaleita saapui eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kantaväestöön kuuluvia suomalaisia oli vaikeampi saada mukaan. Keskiviikon lisäksi ryhmä alkoi kokoontua myös maanantaisin.

Pöllö, kassi, harukka

Miehet antoivat ryhmilleen runolliset nimet Bada (meri) ja Ifteen (valo).
-Huomenta. Mitä kuuluu?
-Kiitos hyvää, entä sinulle?
-Hyvää kuuluu.
Kohtelias vuoropuhelu käydään kaupungin ylläpitämän punaisen puutalon yläkerrassa, käsinveistettyjen hirsiseinien keskellä. Malmin virkistyskeskuksen vanha miljöö rakennuksineen tarjoaa kodikkaan oleskelupaikan ja harrastustilat ikäihmisille.

Kansantanssit, yhteislaulu ja käsillätekemisen mahdollisuudet tuovat yhteen eläkkeellä olevat Kalevit, Tertut ja Maijat, Maunot, Hillevit ja Helenat.

Myös iäkkäille somalimiehille talosta on tullut tärkeä kiinnekohta.

Ennen kymmentä paikalla ovat Omar Mohmed Ali sekä ryhmän opettaja Elektra Minkkinen. Itsensä Santuksi esittelevä Omar Mohmed istuu kumartuneena pöydän ääreen ja tekee lyijykynällä merkintöjä sinikantiseen ruutuvihkoon. Omaan vihkoonsa.

Pöydällä olevassa muovikorissa vihkoja on lisää. Sivuille on liimattu kuvia vaikutusvaltaisista poliitikoista ja kauniista naisista. Kuvat on leikattu aikakauslehdistä.

Yhteen vihoista on kirjoitettu: se on pöllö, se on kyynä, se on kassi, se on harukka.

-Poikkeuksellista, että paikalla on vasta yksi mies, Elektra Minkkinén ihmettelee, mutta siinä samassa lautalattia alkaa kopista. Nurkan takaa ilmestyy ryhdikäs pitkä mies keppi kädessä. Hän on Jama Mohmed.
-Hyvää huomenta.

Suomessa noin 15-20 vuotta asuneista ikämiehistä moni on saanut koulutusta Somaliassa, mutta joukkoon mahtuu luku- ja kirjoitustaidottomiakin. Vain muutama heistä puhuu suomea.

Elektra Minkkisen mielestä on yhtä tärkeää opettaa suomalaisia tapoja ja kulttuurin tuntemusta kuin itse kieltä. Esimerkiksi aikakäsitys on Afrikassa aivan toinen kuin meillä täällä Euroopassa.
-Olen saanut heidät ymmärtämään sen, että jos tunti alkaa kymmeneltä, paikalle pitäisi tulla kymmeneksi.

Useiden hyvien huomenten ja yhden "yes my darlingin" jälkeen päästään aloittamaan. Pöydän ympärillä istuvat Santun ja Jaman lisäksi Moalin Omar Mohm, Abdi Isman Ali ja Omar Mohmed Jumale. Tunnille ovat tulleet mukaan sosiaaliviraston oppisopimuskoulutuksessa oleva kulttuuritulkki Sugulle Salah ja keskiviikkoryhmän vapaaehtoinen kulttuuritulkki, Shilleksi kutsuttu Mohamud Said.

Elektra aloittaa ja piirtää fläppitaululle hellan, hellalle höyryävän kattilan ja kanan uuniin paistumaan. Sen jälkeen hän selittää kädet viuhtoen, mitä Kotiliesi tarkoittaa. Sugulle tulkkaa. Miehet nyökyttelevät ja maistelevat hiljaa ääneen sanaa: -Kotiliesi, kotiliesi.

Libaax kohtaa leijonan

Taas eteisessä kolisee. Tunti keskeytyy. Ulkoa saapunut Galad Ali Kaar alkaa selittää kovaan ääneen jotakin somaliksi. Pian kaikki muutkin selittävät jotakin somaliksi. Nyt taitaa olla jokin pielessä.

-Tällaista tämä on. Tulee ongelma, joka pitää selvittää, ja vasta sitten voidaan jatkaa. Ongelmia ratkotaan kaikkien voimin -ihan kuin Somaliassa, Elektra Minkkinen sanoo.

Sugullen mukaan Ali Babaksi kutsuttu Galad Ali Kaar joutuu lähtemään tunnin kuluttua lääkäriin. Mies on epävarma siitä, mihin aikaan pitäisi lähteä, jotta ehtisi ajoissa Malmilta keskustaan ja sieltä yhdeksi Kirurgiseen sairaalaan.

Kun aikataulut on saatu selväksi, Ali Baba istuu viereen ja näyttää vihkoaan, jossa on leijonan kuva.
-Simba suahiliksi, libaax somaliksi, lion englanniksi, hän sanoo.
-Leijona suomeksi, vastaan.
-Sssh, tunti on menossa, Sugulle sanoo. Opettajalla on asiaa. Hän nostaa esiin pullean kangaspussin ja sanoo:-Minulla on taikapussi, yhym. -Yhym, yksi miehistä jäljittelee intonaatiota ääni loppua kohti nousten. Hän tuntuu olevan innokas oppilas.

Jokaisen tulee vuorollaan työntää käsi pussiin, tunnustella yhtä esinettä ja kertoa, minkälainen se on. Tällä tunnilla opetellaan adjektiivin käyttöä.

Minkälainen vaimo sinulla on?

Santtu aloittaa ja sanoo käsi pussissa, että esine on pitkä. Sitten hän vetää esiin lasten pienen muovitrumpetin. Muut taitavat olla pituudesta eri mieltä, koska heitä vastaus huvittaa.
-Mistä trumpetti on thety? Onko se puuta? Elektra kysyy ja koputtaa puupöydän pintaa.
-Ei ole, Santtu vastaa.
-Tämä on muovia, se on muovinen. Meille ihan uusi sana, Elektra sanoo.
Kukin vuorollaan työntää kätensä pussiin, tunnustelee ja hakee sopivaa adjektiivia. Esiin nousee paperinen muffinsivuoka, vaaleanvihreä, soikea muna ja pieni muovipussi. Yksi miehistä arvelee esineensä olevan pieni hevonen, mutta pussista nousee punaruskea kettu.

Elektra Minkkinen kirjoittaa fläppitaululle kettu, trumpetti, muna, muovipussi, pallo ja vuoka. Santtu jäljentää huolellisesti sanat vihkoonsa. Taas hälistään. Miehet pohtivat, mikä somalin kielen sana vastaa suomen sanaa kettu.

Opettaja palauttaa "pojat" takaisin päivän aiheeseen ja kertoo, että tänään mietitään sitä, minkälainen jokin on. Elektra Minkkinen ja ikämiehet osallistuvat naistenpäivänä virkistyskeskuksessa järjestettävään, kaikille yhteiseen juhlaan. Siellä miehet lausuvat itse tekemänsä runon. Runon aiheena on oma vaimo.

Elektra Minkkinen kirjoittaa fläppitaululle: minulla on ---- vaimo. Wariiriksi kutsuttu Omar Mohmed Jumale saa vastata ensimmäisenä kysymykseen: -Minkälainen vaimo sinulla on?

Sä olet eläkkeellä

Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui 114 Somaliassa syntynyttä yli 65-vuotiasta henkilöä. Kansainvälisesti verrattuna maassamme asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä on varsin pieni, mutta se kasvaa vuosi vuodelta.

Useimmiten perheiden yhdistämisen kautta Suomeen tulleet iäkkäät maahanmuuttajat jäävät kotouttamisprosessissa vielä enemmän syrjään kuin lapset, nuoret ja naiset. Myös ikäihmisiin liittyvä tutkimus ja sitä kautta saatu tieto on täällä vähäistä.

Oman maan kulttuurin, kielen ja perheyhteyden jättäminen ja uusiin oloihin sopeutuminen on ikääntyneille vaikeampaa kuin nuoremmille. Malmin somalimiehet ovat valtaosin kahdeksankymmenen kieppeillä. Kielen oppiminen helpottaisi sopeutumista, mutta iäkkäiden maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua kielikursseille ovat pienet. Kynnys lähteä kotoa harrastuksiin tai ylipäätään mihinkään on korkea, koska kieltä ei osata. Turhautumisen tunteita on vaikea välttää.
-Nuoret opiskelevat suomea, mutta me vanhat emme pääse eteenpäin. Meille sanotaan, että sä olet eläkkeellä, pysy kotona.

Leikin varjolla esitetty asia on tosiasiassa vakava. Somaliyhteisöissä ikämiehiä ei perinteisesti ole siirretty tarpeettomina syrjään, vaan heillä on ollut monia tärkeitä tehtäviä. Vanhuutta ei ole liitetty ikään vaan toimintakyvyn heikkenemiseen. Mies on vanha vasta sitten, kun ei selviydy arkisista toimista itsenäisesti. Suomessa ikä, esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen 65-vuotiaana, määrittää tarkemmin ihmisen asemaa yhteiskunnassa ja yhteisössä.

Tarja viedään käsistä

Elektra Minkkinen ihmettelee, miten ryhmän miesten kotoutuminen on aikanaan hoidettu.
-Ajattele, että lukutaitoinen ihminen on asunut parikymmentä vuotta Malmin kirjaston vieressä, eikä tiedä, että sieltä saa lainata ilmaiseksi kirjoja ja että kirjastosta löytyy paljon somalinkielisiä kirjoja. Niinpä hän marssi vuosi sitten joukkonsa kanssa kirjastoon ja kaikille tehtiin kirjastokortit. Siihen aikaan kirjastossa työskenteli nuori somalimies, joka auttoi, neuvoi ja näytti ikämiehille, miten tietokonetta käytetään.

Elektra Minkkisen mukaan vastaan tulee jatkuvalla syötöllä arkipäiväisiä asioita, joista miehet eivät tiedä mitään. Hän ei osaa vielä somalia, mutta aikoo opetella kielen. Nyt käytössä ovat elekieli ja ilmeet, jos tulkki ei pääse paikalle.

-Kun opiskelimme inessiivin päätettä, kyselin heiltä, missä he olivat käyneet. Yksi miehistä oli pitkään hiljaa, mutta sanoi lopulta, että "Minä olen käynyt Mekassa". Silloin huoneeseen laskeutui rauha. Ymmärsin, että tämä oli nyt pyhä kokemus. Olimme hiljaa ja annoimme asialle tilaa.

Ensimmäisellä tunnilla Elektra Minkkistä jännitti. Hän mietti kuumeisesti, mitä ja miten miehille pitäisi opettaa, sillä osa heista ei tiennyt, miten kynää pidetään kädessä. Siksi tunneilla leikataan kuvia lehdistä ja liimataan niitä vihkoon. Se kehittää käden liikeratoja; opetuksessa vedotaan tunto- ja liikeaistiin.

Miehet selaavat lehtiä ja etsivät leikattavaa. Yksi heistä huomaa Tarja Halosen kuvan. Muutkin innostuvat. Kaikki haluaisivat Tarjan omaan vihkoonsa: -Tarja on hyvä presidentti. Somalikulttuurissa kaikkia puhutellaan etunimellä.

Minulla on kaunis vaimo

Keskiviikkona adjektiivileikki jatkuu. Elektra Minkkinen panee pöydälle paperista leikkaamansa sanat: minulla, on, vaimo. Miehet ottavat pinosta vihreän adjektiivilapun. Dilimbeksi kutsuttu Moalin Omar Mohmed aloittaa.
-Ihana. Minulla on ihana vaimo.
-Voiko niin sanoa? Elektra kysyy.
-Voi.
Muovista vaimoa ei ole kellään, mutta terävän kohdalla porukka miettii. Lopulta he päätyvät siihen, ettei vaimo voi olla terävä. Opettaja on eri mieltä. Sakset ovat terävät, mutta teräväå tarkoittaa lisäksi samaa kuin älykäs ja viisas.

Kun Ali Baba sanoo, että hänellä on kaunis vaimo, muut miehet hymisevät hyväksyvästi ja taputtavat häntä selkään.

Ulkopuolelta tulevaa yksinkertainen adjektiivileikki saattaisi hämmentää. Miksi isot miehet pohtivat tällaisia? Siksi, että he haluavat oppia suomea. Jokainen, joka on ollut vieraassa kulttuurissa muutaman osaamansa sanan varassa, tietää, miten avuttomaksi ja tyhmäksi itsensä tuntee. Silloin puhe on vain pintaa, eikä sen kautta voi ilmaista syvimpiä tuntojaan. Niin merkityksellinen asia kieli on jokaiselle. Se avaa maailman ulos ja se avaa maailman sisään, ihmiseen, sydämeen asti. Ilman sitä ei voi ymmärtää eikä tulla ymmärretyksi.

Shille ja Sugulle tulkkaavat, mutta he huolehtivat samalla välipalan tekemisestä. Huoneeseen kannetaan vedenkeittimet ja pöytään pannaan Oltermannia ja Vaasan ruispaloja, banaaneja ja viinirypäleitä, maitoa, sokeria, levitettä, teetä ja murukahvia. Shillen vaimo Shukri Ahmed Mohamud on valmistanut yllätyksen: sambuusit ovat somalialaista perinneruokaa, lihalla tai kalalla täytettyjä herkullisia piirakoita.

Mikä rikkaus he ovat

Ei voi olla huomaamatta, miten lämpimästi nuoremmat miehet kohtelevat ikääntyneitä. Toinen heistä, Shille on koko ryhmätoiminnan isä ja alullepanija. Hän on huolissaan ikääntyvien somalimiesten syrjäytymisestä.
-Naiset ovat Suomessa löytäneet helpommin oman paikkansa. Somalikulttuurissa miehet ovat toimineet perinteisesti kodin seinien ulkopuolella ja naiset sisäpuolella. Missä miehet nyt toimivat, kun heillä ei ole työtä eikä paikkaa, mihin mennä? Asia ei koske ainoastaan heitä. Vanhemmat miehet ovat tärkeitä malleja pojille.

Haitari säestää seinän toiselta puolelta kuuluvaa antaumuksellista yhteislaulua: "Niin kaunis oli Hilima, mutta kauniimpi oli ilima".

Elektra Minkkinen näkee eri kulttuurien yhteiselossa suuria mahdollisuuksia. Kielen opiskelu on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää olisi saada ihmiset kohtaamaan toisensa. Suomalaisilla ja somalialaisilla olisi keskenään paljon jaettavaa.
-Talossa pörrää suomalaisia eläkeläisiä, jotka suhtautuvat meihin entistä myönteisemmin. Kerran yksi heistä tuli spontaanisti kysymään, josko miehet tulisivat laulamaan yhteislaulua heidän kanssaan.

Naistenpäivänä, 8. maaliskuuta virkistyskeskuksen eläkeläisillä oli tilaisuus tutustua paremmin toisiinsa. Somalimiehet osallistuivat lausumalla runoja omasta vaimosta. Yksi heistä oli luvannut kertoa somalialaisen tarinan naisesta.

Mitä Elektra Minkkinen on oppinut?
-Kun luin I. M. Lewisin kirjan A Modern History Of The Somali, aloin ymmärtää, että somalit ovat kaikki runoilijoita ja kansana se on erittäin huumorintajuinen. Pojat ovat aina poikia. Monet makeat naurut on saatu nauraa yhdessä. Olen niin kiintynyt näihin miehiin, että haluan lomallakin tietää, mitä heille kuuluu. Mikä rikkaus he ovat olleet!

---

Elektra Minkkinen tekee somalin kieleen liittyvää tutkielmaa Helsingin yliopiston suomen kielen laitokselle.

-Tutkin somalien nimiä. Meillä on perinteisesti etunimi, toinen nimi ja sukunimi. Heidän nimensä muodostuvat omasta nimestä, isän nimestä ja isoisän nimestä. Naisella on aina eri nimi kuin hänen
puolisollaan, koska naiset säilyttävät oman nimensä mentyään naimisiin.

Elektra vääntää nimiasian rautalangasta. Suomessa vastaava nimiyhdistelmä voisi olla Pekka Erkki Antti. Eli Pekka olisi etunimi, Erkki Pekan isän nimi ja Antti isoisän nimi.

---

Nimijärjestelmä tutuksi
Nimijärjestelmä ei ole tuttu viranomaisille. Maahanmuuttajan Kela-kortissa saattaa lukea hänen oman nimensä perässä vaikka isoisän ammatti moalin (opettaja).

-Aion muokata tiedot pieneksi kirjaseksi. Minulle on ennustettu, että gradun selvitys voi johtaa lakimuutokseen.

Nimistötutkijat miettivät muuallakin maailmassa, miten afrikkalaiset nimet pitäisi ottaa käyttöön eurooppalaisessa nimisysteemissä.

Elektra selvittää, toteutuvatko ihmisoikeudet nimiasiassa. Hän myös kerää somalien sanastoon liittyviä yksityiskohtia mukaan tutkimukseen. Esimerkiksi Itäkeskus saattaa taipua Itäcouscous, viitaten afrikkalaiseen ruokaan.

---

Nähdään Hesburgerissa
Jos somali sanoo toiselle, että nähdään Hesburgerissa Itäkeskuksen moskeijassa, hän ei tarkoita, että hampurilaisravintolassa olisi moskeija tai että tavattaisiin moskeijassa. Sanonta merkitsee sitä, että tavataan Itäkeskuksen moskeijan valtapiiriin kuuluvalla alueella, sitä lähinnä sijaitsevassa Hesburgerissa.

Somaleja tutkii myös Vanhustyön keskusliiton suunnittelija Hilkka Linderborg, jonka lisensiaattitutkimuksen työnimena on Hennattuja partoja - etnografinen tutkimus ryhmätoiminnan merkityksestä iäkkäiden somalimiesten arjessa/elämässä.

Tutkija ja lääketieteen lisensiaatti Mulki Mölsä tekee väitöskirjaa ikääntyvien somalialaisten maahanmuuttajien mielenterveydestä Suomessa.

---


Mies, tule veljeksi
Somaliasta Suomeen muuttaneiden ikämiesten porukkaan on tähän asti kuulunut Miessakit ry:n Vieraasta veljeksi -projektin kautta tullut Pentti Viitanen. Hän on "samanikäisenä ukkona" kertonut miehille Suomen historiasta.

-Ihmiset ovat ihmisiä joka puolella, ihan samoista asioista ne puhuvat kuin meikäläiset. Samat tauditkin niillä on. Vaikka uskonto on heille tärkeä, eivät he sitä tyrkytä. He kertoivat elämästään ja siitä, miten tulivat Suomeen. Osa oli joutunut käymään läpi tosi rankkoja juttuja sodan keskellä.

Pentti Viitanen haluaa edelleen osallistua ryhmän toimintaan, mutta lähinnä erilaisten retkien osalta. Hänen jättämänsä aukko on tuntuva, ja miehet kyselevät Pentin perään. Nyt kaivataankin yhtä tai useampaa suomalaista vanhempaa ikäpolvea olevaa veljeä toimintaan mukaan. Asiasta voi tiedustella Vanhustyön keskusliitosta, IkäMAMU-toimintaa koordinoivalta suunnittelija Hilkka Linderborgilta, p. (09)
3508 600 tai Miessakit ry:stä projektipäällikkö Antti Kaskelta, p. (09) 6126 620