Talouselämä: Umayya Abu-Hanna: Siirtolaiskiintiöt käyttöön!

Talouselämä 10/2010: Umayya Abu-Hanna: Siirtolaiskiintiöt käyttöön!

Suomalaiset eivät tajua, että Suomi on jo monietninen maa. Siirtolaiset pitää saada töihin ja päättäjiksi vaikka kiintiöillä, sanoo Umayya Abu-Hanna.

"Suomi on siirtolaisille villi länsi", sanoo Umayya Abu-Hanna. 49-vuotias Israelissa syntynyt palestiinalainen Abu-Hanna on ollut suomalainen jo 30 vuotta.

"Keskustelu maahanmuutosta on alkeellista ja väkivaltaista - ihan kuin lehtien palstoilla keskusteltaisiin siitä, että tykkäätkö naisista vai et", Abu-Hanna sanoo.

Hänen mielestään monet suomalaiset ajattelevat, että isoin ongelma ovat rasistisia solvauksia kaduilla tai netissä huutelevat hölmöt ja äärioikeistolaiset. Eivät ole. Pahempi ongelma on liberaalien, akateemisesti koulutettujen suomalaisten ajatusmaailma. Keski- ja yläluokka pitävät tiukasti kiinni omista asemistaan.

"Ne eivät halua jakaa rajaa ja valtaa. Mutta mitä siirtolainen tekee tykkäämisellä, jos hän ei saa töitä?"

Abu-Hannan mielestä monet julkiset yhteisöt ja prosessit syrjivät järjestelmällisesti muualta muuttaneita. On kyse institutionaalisesta rasismista.

"Suomessa naiset ovat omineet tasa-arvon käsitteen. Yhteiskuntaan ei sisälly ajatusta etnisyydestä ja etnisestä oikeudenmukaisuudesta."

Abu-Hannan mielestä suomalaiset eivät ymmärrä, minkälaisessa maailmassa he elävät. On turha miettiä, pitäisikö Suomen olla monikulttuurinen maa.

Suomi on jo monikulttuurinen maa. On, vaikka tänne ei tulisi enää ainuttakaan filippiiniläistä hoitajaa tai nigerialaista insinööriä.

"Somalinaiset saavat keskimäärin 4,5 lasta. Viidentoista vuoden päästä Suomessa on 20 000 somalia vaikka maahan ei muuttaisi enää yhtään uutta somalia", Abu-Hanna laskee.

Ja uusiakin siirtolaisia tulee, varmasti ja pian. Muuta vaihtoehtoa ei ole, kun vanhojen hoidettavien määrä kasvaa.

Ennusteiden mukaan vuonna 2035 Helsingin väestöstä noin neljännes on siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään.

"Miksi media ei katso näitä lukuja? Siirtolaisuudesta puhutaan vain tunnetasolla. Kyse on siitä, että suomalaisuus pitää hahmottaa eri tavalla kuin ennen", Abu-Hanna sanoo.

"Monikulttuurisuus ei ole mikään lelu. Se on samanlainen asia kuin demokratia. Yhtä vaikea, mutta sen on pakko toteutua."

"Nyt pitäisi miettiä, millainen on paras Suomi 50 vuoden päästä, ja siirtolaisten suomalaisina pitäisi olla mukana vaikuttamassa", Abu-Hanna sanoo.

Suomalaiset yrittävät turhaan kehittää täysin omia mallejaan siihen, miten monikulttuurisuus on osa yhteiskuntaa.

"Toimivia malleja on Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Kaikkea ei tarvitse tietenkään kopioida, mutta perusajatukset näissä maissa ovat hyviä."

Suomessa kasvaneet korkeakoulutuksen saaneet siirtolaiset lähtevät usein juuri näihin maihin. Koulutettu voi valita. "Näissäkin maissa esiintyy rasismia, mutta yhteiskunta ja sen mekanismit hyväksyvät siirtolaisen tasavertaisena", Abu-Hanna sanoo.

"Suomalaiselle maahanmuuttaja on polyesterpukuun pukeutunut tanssija tai afrikkalainen mies, joka tekee lapsen isokokoisen suomalaisnaisen kanssa ja häipyy."

Abu-Hannan mielestä siirtolaiset pitäisi nyt vain tunkea kaikkialle sinne, missä heitä ei ole. Valtion ja kuntien virkamiehiksi, opettajiksi ja muiksi vaikuttajiksi. Vaikka erillisillä kiintiöillä, aivan kuten naiset ja ruotsinkieliset. Myös pätevyysvaatimuksia joihinkin tehtäviin on syytä muuttaa niin, että esimerkiksi epätäydellinen kielitaito ei olisi siirtolaiselle etenemisen este.

"Käsitys demokratiasta pitää laajentaa etnisyyteen."

Abu-Hannan mielestä rekrytoinnissa pitäisi voida kysyä ihmisen etnistä taustaa ja näin korjata siirtolaisten aliedustusta.

"Tämä on Suomessa tabu. "Etnisyyden" määrittäminen voi olla vaikeaa, mutta kyllä sen voi tehdä."

Abu-Hanna itse ei ole viime vuosina löytänyt työtä toimittajana, ammatissa johon hän on kouluttautunut. Hän toimii Valtion taidemuseon monikulttuurisuusasiantuntijana.

"Olen kehittänyt itselleni ulkopuolisuudesta ja kerjäläisyydestä työn", Abu-Hanna sanoo.

Myös yhteiskunta hyötyisi siirtolaisten aseman vahvistamisesta aivan kuten se on hyötynyt naisten noususta.

"Vihaan innovaatio-sanaa, mutta innovaatio on automaattista, kun ympäristö on moninainen."

Näkymättömin ryhmä Suomessa ovat somalit. Yhteisön asiantuntemukselle olisi kuitenkin kipeä kysyntä esimerkiksi koulumaailmassa, sillä noin viidennes somalipojista lopettaa koulunkäynnin peruskoulun jälkeen.

Suomalaiset saattavat joutua katumaan myös sitä, että eristävät maan suuren venäläisväestön omiin nurkkiinsa.

"Jos tämä jatkuu, voi käydä niin, että venäläisyhteisö hankkii rahoituksensa Pietarista tai Moskovasta. Siinä vaiheessa Venäjän politiikka tulee mukaan kuvaan."

"Unohtakaa ensimmäinen siirtolaissukupolvi, me olemme jo katkeroituneet. Mutta seuraavaan sukupolveen pitää panostaa, pian.", Abu-Hanna sanoo. "Toivottavasti ilmapiiri Suomessa muuttuu. Nyt se on pelottava."

Umayya Abu-Hanna
- 49-vuotias kirjailija ja toimittaja
- työskentelee Valtion taidemuseossa monikulttuurisuusasiantuntijana
- muuttanut Suomeen 30 vuotta sitten

Umayya Abu-Hanna kysyy
"Suomalaiset eivät ymmärrä olevansa arrogantteja", sanoo Umayya Abu-Hanna.

"Moni suomalainen pitää itseään ja Suomea erinomaisena, mutta korostaa samalla omaa vaatimattomuuttaan. Tämä vaatimattomuus on bullshittiä."

Abu-Hanna haluaa ravistella suomalaisia viidellä kysymyksellä:

1) Muistatko, että saamenkielen puhuminen oli kiellettyä suomalaiskouluissa vielä 1960-luvulla?

2) Suomesta lähti paljon väkeä elintasopakolaisina Australiaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Ruotsiin.

Moniko heistä on yhä maailmalla? Pitäisikö Ruotsin palauttaa suomalaisensa Suomeen, koska Suomi on turvallinen maa ja matka on lyhyt?

3) Joka neljännessä suomalaisperheessä nainen on väkivallan uhri. Kun tätä selitetään somalinaiselle, pitääkö syyksi kertoa
a) kristinusko vai
b) suomalainen kulttuuri?

4) Jos suomalainen mies tappaa entisen puolisonsa ja mahdollisesti lapsensa, koska tuntee vihaa ja häpeää jätetyksi tulemisesta, onko kyse kunniamurhasta?

5) Tiesitkö, että alunperin ihminen on lähtöisin Afrikasta, nykyisen Somalian seudulta?

Kuvatekstit:
Silmälaput.
"Kansainvälisyys on suomalaisille vain sitä, että hän lähtee ulkomaille", Umayya Abu-Hanna sanoo.
Olennaiseen.
"Keskustelu reagoi äärioikeiston argumentteihin. Mutta ei ole viisasta kieriä paskassa. Pitäisi puhua siirtolaisten oikeudesta työhön ja päätöksentekoon", Umayya Abu-Hanna sanoo.

Teksti: Mirva Heiskanen