Ulkoministeriön katsaus: Virolaismedia: Suomi kiistelee maahanmuuttajista

Ulkoministeriön katsaus: Virolaismedia: Suomi kiistelee maahanmuuttajista 19.4.2010
Eesti Päevaleht: Soome rohkem immigrante ei taha, kuid pagendamine siiski ei sobi 27.3.2010

Virolaisissa sanomalehdissä todetaan maahanmuuton nousseen Suomessa polttavaksi aiheeksi. Uusia pakolaisia maahan ei haluta, mutta kahden isoäidin maastakarkotusta ei kuitenkaan siedetä. Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomessa ei ole osattu käydä avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta. Epäselväksi jääkin onko ongelmana siirtolaiset ihmisinä vai siirtolaispolitiikka itsessään, lehti kirjoittaa. Kielteinen kanta maahanmuuttoon on löytänyt väylän nousta julkiseen keskusteluun perussuomalaisten politiikan kautta, Eesti Päevaleht kirjoittaa.

Suomen ulkomaalaispolitiikka nousi Virossa otsikoihin maaliskuussa. Postimees-lehdessä ilmestyi aiheesta 24. maaliskuuta juttu: ”Suomi kiistelee siirtolaisista”. Lehden mukaan siirtolaiset herättävät intohimoja ja Suomessa kysytäänkin nyt, tarvitseeko valtio siirtolaisia, ja jos niin miksi ja kuinka paljon se niitä tarvitsee.

Ulkoministeri Alexander Stubb näkee keskustelussa kaksi ongelmaa: Suomen valtiolla on oman kantansa takia vaikeuksia ottaa siirtolaisia vastaan ja toisaalta systeemi ei ole turvapaikanhakijoiden määrän äkillisen nousun takia kyennyt ottamaan heitä vastaan, lehti kirjoittaa. Lehden mukaan monia suomalaisia ärsyttää se, että turvapaikanhakijoita tulee myös turvallisista EU-maista kuten Bulgariasta ja Romaniasta.

Siirtolaispolitiikasta tulee käydä avointa keskustelua

Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen mukaan siirtolaisuuden ympärille syntynyt tunteiden sekamelska viittaa siihen, ettei aiheesta ole osattu keskustella. Siitä ovat hänen mielestään vastuussa poliitikot ja media. Katainen on kuitenkin sitä mieltä, ettei Suomessa sallita rasismia. ”Se on ylevä tavoite, koska ihmisarvoa halventava syrjintä on erittäin vastenmielistä”, Katainen sanoo. Hänen mielestään tarpeellinen keskustelu siirtolaispolitiikasta on tukahdutettu ja Suomessa on syntynyt tilanne, jossa ihmiset ovat jakautuneet avarakatseisiksi ja suvaitsemattomiksi. Epäselvää onkin, voiko ongelmana pitää siirtolaisia ihmisinä vai itse siirtolaispolitiikkaa, Postimees kirjoittaa. Kataisen mielestä tulisi maahanmuutosta voida keskustella julkisesti ja olla sallivampia myös eriävien mielipiteiden suhteen.

Suomalaisten politiikkojen on myös väitetty välttelevän ja jopa pelkäävän ulkomaalaisteemaa. Poliitikot eivät ole lehden mukaan asettuneet tukemaan Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia, johon on kohdistettu maahanmuuttokriitikoiden vihakampanjoita Facebookissa, onpa hänet jopa uhattu tappaa. Ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan Suomen tulisi kuitenkin olla kansainvälinen ja monikulttuurinen maa, kirjoittaa puolestaan Eesti Päevaleht.

Lama muuttanut asenteita

Eesti Päevaleht kirjoittaa maahanmuuton nousseen Suomessa yhä polttavammaksi aiheeksi. Lehden mukaan 59 prosenttia suomalaisista oli maaliskuisten tutkimusten mukaan sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi enää ottaa vastaan uusia maahanmuuttajia. Luku on noussut vuoden 2007 vastaavasta, mikä osoittaa, että suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut Suomessa selvästi kielteisemmäksi. Muutoksen syynä lehti pitää ennen kaikkea talouslamaa. Kielteinen kanta maahanmuuttoon on lehden mukaan löytänyt väylän nousta julkiseen keskusteluun ennen kaikkea perussuomalaisten kautta. Suurin osa puolueen kannattajista ei halua lehden mukaan enempää maahanmuuttajia Suomeen.

Ulkomaalaisia on Suomessa noin 2,5 prosenttia väestöstä, joista lehden mukaan on virolaisia yli 22 500.

___________________________________________

Eesti Päevaleht: Soome rohkem immigrante ei taha, kuid pagendamine siiski ei sobi

Sisseränne on tõusnud Soomes üha põletavamaks päevateemaks. Uusi põgenikke ei taheta, kuid kahe vanaema pagendamine ületab sealsetki talutavuse piiri.

Märtsikuiste uuringutulemuste põhjal on 59 protsenti soomlastest arvamusel, et Soome ei peaks enam võtma vastu uusi sisserändajaid. Alates aastast 2007 on vastuseisjate osakaal kasvanud 23 protsendi võrra, mis annab tunnistust, et suhtumine muutub selgelt negatiivsemaks. Muutust põhjendatakse eelkõige majandussurutisega, mis paneb inimesed rohkem enesesse tõmbuma ning oma territooriumi kiivamalt kaitsma. Tõrjuv hoiak sisserändajatesse on aga otsinud juba pikemat aega võimalust avalikuks tulla ja leidnud selle eelkõige rahvuskonservatiivse erakonna Põlissoomlased rüpes. Enamik Põlissoomlaste valijatest ei taha rohkem välismaalasi Soome elama. Erakond on võitnud populaarsust just tänu teravalt välja öeldud kriitilistele seisukohtadele (veebruaris mõõdeti nende toetuseks 6,3 protsenti – toim). Soome poliitikutele on muidu heidetud ette välismaalaste teema kartmist ja vältimist.

Plahvatuslikult on kasvanud ka anonüümsed verbaalsed rün-nakud ajakirjanike, uurijate ja poliitikute vastu, kes käsitlevad sisserännet avalikkuse ees. Samuti langes Euroopa asjade ja sisserändega tegelev minister Astrid Thors Facebookis nn sisserändekriitikute vihakampaania ohvriks, teda ähvardati lausa tappa. Paljud on imestanud, kui loiult astusid teised poliitikud Thorsi kaitseks välja. Viimasel ajal on ajakirjanduses palju kajastatud ühe Egiptusest pärit ja teise Venemaalt pärit vanaema lugu. Tegemist on kahe vana naisega, kes on olnud paar aastat oma Soomes püsivalt elavate lapselaste juures. Mõlemad on hooldatavad ja neil ei ole omakseid endisel kodumaal. Soome riik on aga otsustanud naised välja saata, otsuse elluviimisega küll viivitatakse.

Kõik ühte patta

Reaktsioonina sellele on väga paljud soomlased väljendanud oma poolehoidu vanainimestele ja pahameelt omaenda riigi küünilisuse üle. Seetõttu kavandatakse välismaalaste seaduse muudatust, mis võimaldaks vajaduse korral anda elamisloa ka humanitaarkaalutlustel. Ka välisminister Alexander Stubb jätaks vanaemad oma pere juurde Soome. Intervjuus ajalehele Helsingin Sanomat ütles ta laiemalt sisserännet silmas pidades, et Soome olgu ikka rahvusvaheline ja mitmekultuuriline maa. Stubb esitas ka juba varem tähelepanu all olnud arvamuse, et sisserände üle käiva diskussiooni puuduseks on eri põhjustel tulnute ühte patta panemine. Soome minnakse selleks, et seal töötada või ühineda oma perekonnaga, kuid ka sõja või kodumaise poliitilise tagakiusamise eest põgenedes.

Soome avab ukse

Paadipõgenikest alates eestlasi enam kui 22 500

•• Välismaalasi on Soome elanikkonnas ligikaudu 2,5 protsenti. Soome migratsiooniameti andmetel tuli 2009. aastal mujalt Soome kokku 26 000 inimest.

•• Varjupaiga sai mullu Soomes 1300 inimest, kelle hulgas oli kõige rohkem iraaklasi ja afgaane. Vastu võeti ka 843 pagulast.

•• Ühed esimesed pagulased sõjajärgses Soomes olid 1970. aastatel Tšiilist diktatuuri ja Vietnamist sõja eest põgenenud. 1990. aastate alguses võttis Soome vastu sõjapõgenikke ka Jugoslaaviast ja Somaaliast.

•• Samal ajal aidati Venemaalt Soome ümber asuda ka ligi 25 000 ingerisoomlasel. Eestlasi on Soomes praegu üle 22 500.