YLE: Vastaanottokeskuksia ajetaan alas

YLE Uutiset: Vastaanottokeskuksia ajetaan alas 6.4.2010
Helsingin Sanomat: Oleskeluluvan saaneet ruuhkautuvat vastaanottokeskuksiin
Lapin Kansa: Vastaanottokeskusten paikkamäärät laskevat Lapissa

YLE Helsinki: Helsingin vastaanottokeskukset tuskin liipasimella
YLE Kymenlaakso: Alaikäiset kotoutuvat vaikeasti vastaanottokeskuksista
YLE Pohjois-Karjala: Turvapaikanhakijat saavat tukea takuuvuokriin
YLE Häme: Lammin vastaanottokeskus saattaa välttyä paikkojen leikkaamiselta
YLE Turku: Turun vastaanottokeskus luottaa tulevaan
YLE Perämeri: Vastaanottokeskusten supistukset vaikuttanevat Kemissäkin
YLE Lappi: Kemin vastaanottokeskus pienentynee
YLE Etelä-Karjala: Parikkala uskoo vastaanottokeskuksen säilymiseen
YLE Uutiset: Nettiyleisö keskusteli vastaanottokeskusten alasajosta

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista aiotaan vähentää tuhansia paikkoja. Keskuksia ajetaan nyt alas viime vuoden äkillisen lisäyksen jälkeen. Yhdenkään keskuksen lopettamispäätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Vuoden alusta vastaanottokeskusten hallinnointi ja ohjaus on keskitetty Maahanmuuttovirastoon. Tavoitteena on hallinnon virtaviivaistaminen ja säästäminen. Viime vuonna vastaanottokeskuksiin kaikkine kuluineen käytettiin 130 miljoonaa - tänä vuonna saisi mennä puolta vähemmän.

- Kun vähennetään kapasiteettia, niin saadaan sitten pois sellaista tyhjää tilaa joka on kustannusrasitteena. Eli saadaan kustannuksia pienennetyksi, mutta vielä ei varsinaisesti kokonaisen yksikön lakkauttamisesta voida puhua, sanoo johtaja Jorma Kuuluvainen Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä.

Viime vuonna Suomeen tuli 6 000 turvapaikanhakijaa ja uusia vastaanottokeskuksia perustettiin kiireesti lisää. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän on arvioitu vähenevän 4 000:een.

Vastaanottokeskuksissa asuvia silti piisaa. Niissä asuu jo yli 500 oleskeluluvan saanutta, joilla ei ole muuta paikkaa.

- Se sitoo 500 paikkaa ja aiheuttaa kustannuksia. Näiden ihmisten kotoutuminen hidastuu ja se ei ole hyvä asia. Yritämme aktivoida kuntia vastaanottamaan heitä. Kysymys on siis siitä, että kunnat eivät halua heitä, sanoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen Maahanmuuttovirastosta.

Tällä menolla vuoden lopussa vastaanottokeskuksissa on jo 1 000 oleskeluluvan saanutta, joita kunnat eivät huoli asukkaikseen.

_____________________________________

Lapin Kansa: Vastaanottokeskusten paikkamäärät laskevat Lapissa

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista eri puolilta maata aiotaan vähentää tuhansia paikkoja. Vähennyksen kohteina ovat myös vastaanottokeskukset Rovaniemellä ja Kemissä.

Keskuksia ajetaan nyt alas viime vuoden äkillisen lisäyksen jälkeen. Yhdenkään keskuksen lopettamispäätöstä ei kuitenkaan ole vielä tehty. Vastaanottokeskukset odottelevat päätöksiä huhtikuun aikana.

Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen sanoo, että he ovat sen tiedon varassa, mitä uutisista on tullut.

– Totta on, että tulijamäärät ovat laskeneet ja tyhjää kapasiteettia on Lapin vastaanottokeskuksissa sekä Rovaniemellä että Kemissä.

Rovaniemen vastaanottokeskuksen 200 paikkaa ovat tällä hetkellä täynnä, mutta vajaalla pyörii alaikäisten nuorten tukiasuntoyksikkö. Yksikön 40 paikasta puolet on täynnä.

Kemin vastaanottokeskuksessa on 50 paikkaa tyhjänä. Keskuksessa on kaikkiaan 300 paikkaa.

– Meillä Rovaniemellä vähennys kohdistuu ainakin tukiasuntoyksikköön. Ilman vanhempia maahan saapuneiden nuorten tulijoiden määrä on vähentynyt viime kesästä. Yksi syy ovat käyttöön otetut ikätestit.

– Ei silti ole poissuljettu, että vastaanottokeskuksen toimintaa supistettaisiin kauttaaltaan molemmissa yksiköissä.

Haaranen ei silti usko rajuihin, tuhansien paikkojen vähennyksiin koko maan vastaanottokeskuksissa.

Vuoden alusta vastaanottokeskusten hallinnointi ja ohjaus on keskitetty Maahanmuuttovirastoon. Tavoitteena on hallinnon virtaviivaistaminen ja säästäminen. Viime vuonna vastaanottokeskuksiin kaikkine kuluineen käytettiin 130 miljoonaa – tänä vuonna saisi mennä puolta vähemmän.

Viime vuonna Suomeen tuli 6 000 turvapaikanhakijaa ja uusia vastaanottokeskuksia perustettiin kiireesti lisää. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän on arvioitu vähenevän 4 000:een.

______________________________________________________

YLE Helsinki: Helsingin vastaanottokeskukset tuskin liipasimella

Helsingin vastaanottokeskukset säilynevät myös jatkossa, vaikka maahanmuuttovirasto suunnitteleekin turvapaikanhakijoiden paikkamäärien vähentämistä. Helsingin asemaa puoltaa suuri tulijamäärä ja viranomaiskeskittymä.

Helsinkiin avattiin viime vuonna suuren kohun saattelemana kaksi uutta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Entinen keskus Kyläsaaressa pullisteli tulijoita, joten uudet keskustaan ja Kallioon avatut yksiköt tulivat tarpeeseen. Helsingin lisäksi Suomeen perustettiin kymmenkunta muutakin uutta keskusta. Nyt maahanmuuttovirasto haluaa jälleen karsia paikkoja. Kun viime vuonna tulijoita oli lähes 6000, tänä vuonna turvapaikanhakijoita ennakoidaan olevan pari tuhatta vähemmän.

Helsinkiin viikate ei yltäne

Helsingissä vastaanottokeskustilanteen ennakoidaan säilyvän ennallaan, sillä valtaosa Suomeen tulevista pakolaisista saapuu pääkaupungin kautta. Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen uskoo, että myös viranomaiskeskittymä puoltaa Helsingin yksiköitä.

- Näistä viime vuoden tulijoista Helsingin yksikkö otti vastaan noin puolet eli noin 3000 turvapaikanhakijaa, koska ollaan suurin maahantuloväylä ja transit-yksikkö. Täällä on myös tähän transit-toimintaan maahanmuuttovirastolla ja Helsingin ulkomaalaispoliisilla hyvät resurssin, niin kyllä meillä ainakin toistaiseksi on ollut paljon töitä.

Tarve uusille keskuksille on ollut myös pidempiaikainen.

- Majoituskapasiteetin lisääminenhän oli maahanmuuttoviraston ja ulkomaalaispoliisin toive jo aiemmin, ennen viime vuoden tulijamäärän tulijamäärän kasvua, Markkanen tarkentaa.

Kuntien nihkeä suhtautuminen tukkeena

Yhtenä ongelmana maahanmuuttovirastolla on jo turvapaikkapäätöksen saaneiden jumiutuminen vastaanottokeskuksiin kun kunnat eivät heitä huoli. Myös pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat päättäneet, että ne eivät vastaanota enää uusia kiintiöpakolaisia.

Helsingin vastaanottokeskuksessa tätä pulmaa ei toistaiseksi ole ollut, eikä tilanteen uskota muuttuvan myöskään tulevaisuudessa.

- Pidän henkilökohtaisesti hyvin epätodennäköisenä. Nämä paikat tarvitaan tähän maahantuloon ja turvapaikkatutkinnan aikaiseen majoitukseen. Turvapaikkapäätöksen saaneet lähetetään muualle Suomeen, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen.

______________________________________________________

YLE Kymenlaakso: Alaikäiset kotoutuvat vaikeasti vastaanottokeskuksista

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista aiotaan vähentää tuhansia paikkoja viime vuoden lisäyksen jälkeen. Kotkan vastaanottokeskuksessa tilanteeseen suhtaudutaan tyynesti, sillä asiakkaat kotoutuvat pääasiassa hyvässä ajassa. Poikkeuksen tekevät alaikäiset.

Turvapaikanhakijoiden määrän on arvioitu tänä vuonna vähenevän neljään tuhanteen viime vuoden kuudesta tuhannesta. Viime vuonna vastaanottokeskuksiin kaikkine kuluineen käytettiin 130 miljoonaa - tänä vuonna saisi mennä puolta vähemmän.

Toistaiseksi yhtäkään vastaanottokeskusta ei kuitenkaan olla lakkauttamassa, vaan säästöjä haetaan ylimääräisistä tiloista luopumisella.

- Viime vuonna jouduttiin useankin keskuksen osalta laajentamaan toimintaa. Se tarkoitti esimerkiksi sitä, että keskukset vuokrasivat väliaikaisia tiloja oman toimintansa laajentamiseksi, selventää Kotkan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio.

Kotkan yksikössä tilat ovat Aution mukaan täynnä.

- Nämä prosessit kestävät sen verran kauan, että eivät vaihtelut ihan suoraan näy asiakasmäärissä.

Rahaa menee, jos prosessi venyy

Kustannuksia vastaanottokeskuksille aiheuttavat myös jo oleskeluluvan saaneet, jotka eivät ole löytäneet muuta paikkaa. Heitä on Suomessa yli 500.

- Kysymys on siis siitä, että kunnat eivät halua heitä, sanoo ylitarkastaja Veikko Pyykkönen Maahanmuuttovirastosta.

Janne Aution mukaan vastaavaa ongelmaa ei Kotkassa juurikaan ole. Oleskeluluvan saaneita on Kotkan vastaanottokeskuksesta saatu siirrettyä kuntiin muutaman kuukauden viiveellä.

- Se on ihan kohtuullinen aika näissä asioissa. Meillä ei kovin suurta ongelmaa kuntaproblematiikan osalta ole ollut, Autio sanoo.

Poikkeuksiakin on: Alaikäisiä on vaikeampi sijoittaa, koska heitä ei voi laittaa asumaan yksin. Esimerkiksi Kotka ei tällä hetkellä ota vastaan alaikäisiä. Heille joudutaankin etsimään tuetun asumisen paikkaa muualta, Autio kertoo.

Kotkassa valmistaudutaan remontoimaan

Kotkan vastaanottokeskuksen puolesta Autio ei ole huolissaan.

- Ennen syksyä ei olla minkäänlaisia ratkaisuja Kotkan osalta tekemässä. Meillä on peruskorjaushanke tulossa ja suunniltemat ovat käynnissä.

Kouvolassa vastaanottokeskuksen perustamissuunnitelmat kariutuivat jo viime syksynä. SPR:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Arja Vainio kertoo, että valmius keskuksen perustamiselle pidetään kuitenkin yllä. Vainion mukaan turvapaikanhakijoiden määrät elävät ja tarve keskukselle voi syntyä hyvinkin nopeasti.

_______________________________

YLE Pohjois-Karjala: Turvapaikanhakijat saavat tukea takuuvuokriin

Turvapaikanhakijoita rohkaistaan omatoimisuuteen asunnon löytämiseksi. Maaliskuun alusta alkaen vastaanottokeskukset ovat voineet avustaa turvapaikan saaneita takuuvuokran maksamisessa, mikäli he löytävät itselleen asunnon.

Tarkoituksena on jouduttaa turvapaikkapäätöksen jo saaneiden muuttamista pois vastaanottokeskuksista. Kontiolahden ja Kontioniemen vastaanottokeskuksissa arvioidaan, että uudistus on helpottanut aiemmin vaikeaksi koettua asuinpaikan löytämistä.

Pohjois-Karjalassa toimivissa vastaanottokeskuksissa Kontiolahden Paiholassa ja Kontioniemessä on yhteensä noin 330 asukasta. Suurin osa turvapaikan tai oleskeluluvan saaneista päätyy muuttamaan lähiseuduille, kuten Lieksaan, mutta turvapaikanhakijoita on muuttanut myös muun muassa Rovaniemelle ja Vaasaan asti.

Nousuihin ja laskuihin on totuttu

Maahanmuuttovirasto aikoo Yle Uutisten tietojen mukaan vähentää tuhansia paikkoja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista. Keskuksia ajetaan nyt alas viime vuoden äkillisen lisäyksen jälkeen.

Viime vuonna Suomeen tuli 6 000 turvapaikanhakijaa ja uusia vastaanottokeskuksia perustettiin kiireesti lisää. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän on arvioitu vähenevän neljään tuhanteen.

- On vaikea sanoa, mistä tulijamäärien pieneneminen johtuu. Todennäköisesti he menevät johonkin muuhun maahan kuin Suomeen, koska koko Euroopassa turvapaikanhakijoiden määrät ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet, arvioi Kontioniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen.

Kurosen mukaan vastaanottokeskusten toiminta on suhdanneherkkää, ja tulijamäärien nousuihin ja laskuihin reagoiminen on kallista. Nyt maahanmuuttovirasto haluaisi leikata vastaanottokeskusten budjetin 130 miljoonasta puoleen.

Kuronen epäilee, että leikkauslistalle joutuvat ensiksi vastaanottokeskusten haaraosastot. Sen jälkeen vähennetään kapasiteettia. Kumpikaan Kontiolahdella toimivista keskuksista tuskin on sulkemassa oviaan.

_____________________________________________

YLE Häme: Lammin vastaanottokeskus saattaa välttyä paikkojen leikkaamiselta

Pakolaisten vastaanottokeskusten paikkamäärien mahdollinen supistaminen ei välttämättä koske Lammia ja Ruovettä, arvioi SPR:n Hämeen keskusten johtaja Rajkumar Sabanadesan.

Sisäministeriö miettii parhaillaan vastaanottokeskusten paikkojen supistamista mahdollisesti jopa tuhansilla paikoilla.

Sabanadesanin mukaan vähennykset tehdään kuitenkin todennäköisesti maan suurista vastaanottokeskuksista. Näin esimerkiksi Lammi saisi jatkaa nykyisen kokoisena.

Ronnin paikkamäärä on nyt 180 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriö tekee päätöksen paikkojen mahdollisesta vähentämisestä vielä tämän kevään aikana.

______________________________________________________

YLE Turku: Turun vastaanottokeskus luottaa tulevaan

Maahanmuuttovirasto aikoo vähentää tuhansia paikkoja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista. Ylitarkastaja Veikko Pyykkösen mukaan vähennys koskee aluksi lisäpaikkoja eikä kokonaisia keskuksia olla sulkemassa. Päätöksiä maahanmuuttovirasto tekee ennen kesälomia.

Turun vastaanottokeskuksessa maahanmuuttoviraston vähennyskaavailuihin suhtaudutaan rauhallisesti. Turku on Suomen toiseksi tärkein maahantuloväylä, joten uhkaa Turun tai Paimion keskusten sulkemiselle ei ole. Turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin vähentynyt alkuvuoden aikana.

Vapaana Turussa on 50 paikkaa ja Turun alaisuuteen kuuluvassa Paimiossakin 60 paikkaa.

- Uusia tulijoita ei välttämättä ole joka päivä, mutta sitten yhtenä päivänä saattaa olla useampiakin hakijoita, kertoo Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö.

Näin kävi juuri ennen pääsiäistä Paimiossa, jonne saapui parinkymmenen hengen ryhmä.
Paikkoja avataan ja suljetaan

Vastaanottopaikkojen määrä on ollut melkoisessa myllerryksessä viime vuodet. Vuonna 2005 turvapaikanhakijoita oli vain 1500, joten keskuksia suljettiin. Viime vuonna turvaa tarvitsi yhteensä 6000 henkeä, joten paikkoja tarvittiin runsaasti.

Mikäli vastaanottopaikkoja vähennetään, saattavat ne paikoin loppua.

- Niinhän siinä voi käydä, että kun paikkoja laitetaan taas alas, niin hetken päästä voi olla taas tarvetta ottaa lisäpaikkoja käyttöön. Tämä on tätä vastaanottokeskuksen arkea. Paikkoja avataan ja suljetaan tulijamäärien mukaan, Sikiö toteaa.

Nyt kyse on lisäpaikkojen vähentämisestä, joita juuri Turussa on, ja toisaalta kuntia patistetaan kotouttamaan maahanmuuttajia pois keskuksista.

Turun ja Paimion keskuksissa on eniten väkeä Irakista ja Somaliasta.

Keskustelu kiivasta

Suomessa käydään tällä hetkellä kiivasta maahanmuuttokeskustelua. On kysytty muun muassa sitä, miksi esimerkiksi Bulgariasta eli toisesta EU-maasta lähtöisille annetaan turvapaikka Suomesta.

- Se on lainsäädännöllisesti mahdollista eli EU-kansalainen voi hakea turvapaikkaa toisesta EU-maasta, niin kummalta kuin se tuntuukin. Huonot olosuhteet, voisin ajatella, ovat se liikkeelle laittava voima, Sikiö arvelee.

Lakimieheksi jo kotimaassaan Irakissa opiskellut Ahmed Mohammed aikoo jäädä Suomeen ja viimeistellä suomen kielen opintonsa ja hakeutua lakimieheksi. Rasistisetkaan äänenpainot muun muassa maahanmuuttajien saamasta rahallisesta tuesta eivät häntä haittaa, sillä kotimaahan paluu ei ole turvallista.

- Emme toivo tällaista keskustelua. Me yritämme olla osa tätä maata ja tehdä työtä täällä emmekä vain viedä rahoja. Keskustelu ei ole vielä minun elämääni haitannut, Mohammed kertoo.

- Asenteet ovat todellakin kiristyneet, mutta samanaikaisesti ehkä vähän myönteisempää suhtautumista on esiintynyt jopa ehkä enemmän kuin aikasemmin, pohtii Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö.

Vastaanottokeskukset

Turun Pansion vastaanottokeskus

- 228 henkeä (paikkoja 280).

Paimion vastaanottokeskus

-140 henkeä (paikkoja 200).

Punkalaitumen yksikkö (Turun alaisuudessa)

-58 henkeä (paikkoja 70).

____________________________________________________________

YLE Perämeri: Vastaanottokeskusten supistukset vaikuttanevat Kemissäkin

Vastaanottokeskusten paikkojen väheneminen vaikuttanee myös Kemin keskuksen toimintaan. Vastaanottokeskuksista aiotaan ajaa alas tuhansia paikkoja, sillä turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan vähenevän.

SPR:n Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskusten johtaja Ari Haaranen kertoo, että vielä ei kuitenkaan ole saatu tietoja siitä, minkä keskusten toimintaa supistetaan ja kuinka paljon. Ministeriö ilmoittaa aikuisten turvapaikanhakijoiden paikkaluvut huhtikuun aikana.

Haarasen mukaan Kemin vastaanottokeskuksen 300:sta paikasta 50 on nyt vapaana. Keskuksen paikkoja jouduttiin aikanaan lisäämään nopealla aikataululla, mutta nyt tilanne on päinvastainen.

- Se kuuluu vastaanottokeskusten toimintaan, että paikkalukuja vaihdellaan. Kemissä tämä on toiminut hyvin, sillä paikkoja on joustavasti pystytty lisäämään. Onhan se Kemin etu, että niitä voidaan myös supistaa tarvittaessa, Haaranen toteaa.

Myös työpaikkoja saattaa lähteä

Haarasen mukaan on epätodennäköistä, että Kemin vastaanottokeskus joutuisi kokonaan lakkautuslistalle. Toiminnan supistuminen sen sijaan on hyvin mahdollista.

- Onhan se myönnettävä, että 300-paikkainen vastaanottokeskus Kemin kokoiselle paikkakunnalle on aika iso. Sehän on suurimpia yksiköitä, mitä meillä on koko maassa, Haaranen muistuttaa.

Jos Kemin keskuksen paikkoja leikataan, keskuksesta vähennee myös pari työpaikkaa. Tarvittaessa asuntojen vuokrasopimukset voidaan irtisanoa heti, kun tieto supistuksista saadaan, mutta työpaikat pysynevät Haarasen mukaan ainakin yli kesän.

____________________________________________________

YLE Lappi: Kemin vastaanottokeskus pienentynee

Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ari Haaranen uskoo, että Kemin keskuksesta vähennetään paikkoja Rovaniemeä enemmän. Sisäministeriö kaavailee vastaanottokeskusten paikkamäärän supistamista koko Suomesta turvapaikanhakijoiden vähenemisen vuoksi.

Kemin ja Rovaniemen vastaanottokeskusten johtaja Haaranen pitää todennäköisempänä, että Kemissä lakkautetaan paikkoja aikuispuolelta enemmän kuin Rovaniemeltä suuremman kokonsa vuoksi.

Hän perustelee arviotaan myös Lapin vastaanottokeskusten käyttöasteella.

Haarasen mukaan Kemin vastanottokeskuksessa on tyhjillään 50 paikkaa 300:sta, kun Rovaniemellä kaikki 200 aikuisten paikkaa ovat täynnä.

- Aika helppo olisi kuvitella, että Kemissä tulisi supistuksia, koska siellä on viisikymmentä paikka tyhjänä. En kuitenkaan näe, että Kemin vastaanottokeskus olisi uhattuna. Ministeriöstäkin on sanottu, että lähdetään nyt supistamaan toimintaa ensin.

- Kemin yksikkö perustettiin marraskuussa 2008 akuuttiin tilanteeseen. Se pystyi nopeasti laajentumaan 150:stä 300:een paikkaan. Tuollaisen yksikön säilymisen kannalta on tärkeää, että se pystyy myös nopeasti supistamaan toimintaansa.

Rovaniemeltä karsittaneen nuorten tukiasuntoja

Ilman supistuksia ei Rovaniemikään todennäköisesti jää. Haaranen uskoo, että Rovaniemeltä vähennetään noin kymmenen nuorten tukiasuntopaikkaa. Haarasen mukaan sisäministeriö on jo aiemmin kertonut, että järjestelmää tullaan supistamaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta.

- Meillä on noin neljäkymmentäpaikkainen tukiasuntoyksikkö, ja käytettynä on nyt reilut puolet paikoista. Oletan että paikkalukua voidaan laskea ehkä noin 30:een.

Sisäministeriö päättää Suomen vastaanottokeskusten supistuksista huhtikuun aikana. Haaranen muistuttaa, että tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, minkä linjan ministeriö ottaa. Vaihtoehtona on supistaa tasaisesti joka paikasta tai supistaa suurempia yksiköitä.

Kemin vastaanottokeskus kuuluu Haarasen mukaan maan suurimpiin yksiköihin.

Turvapaikanhakijoita Suomeen kolmannes vähemmän

Vastaanottokeskusten paikkoja vähennetään, koska turvapaikanhakijoita arvioidaan tulevan tänä vuonna maahan noin kolmannes viime vuotta vähemmän. Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan Suomeen 4 000, kun viime vuonna heitä oli 6 000. Vielä muutama vuosi sitten vastaanottokeskusten paikkoja jouduttiin lisäämään hyvinkin nopeasti.

- Tuhansien paikkojen vähentäminen ei kuitenkaan ole realistista, vapaita paikkoja on tällä hetkellä noin 600, Ari Haaranen sanoo.

- Kesä voi olla sellainen aika, että silloin turvapaikanhakijoita voi tulla taas enemmän. Katsotaan ja odotellaan, mitä ministeriö päättää, Haaranen miettii.

Vastaanottokeskusten kulut olivat viime vuonna 130 miljoonaa ja myös tämä summa aiotaan nyt puolittaa. Vastaanottokeskuksia hallinnoi ja ohjaa Maahanmuuttovirasto.

____________________________________________________

YLE Etelä-Karjala: Parikkala uskoo vastaanottokeskuksen säilymiseen

Parikkalan kunta ei usko, että sisäministeriö on vähentämässä paikkoja nuorten turvapaikanhakijoiden asumisyksiköstä Parikkalassa. Kunnanjohtaja Hans Olanderin mukaan heille ei ole tullut mitään siihen viittaavia viestejä.

Tällä hetkellä Parikkalan asumisyksikössä on kuutisenkymmentä alaikäistä turvapaikanhakijaa, paikkoja yksikössä on 80.

Yle Uutisten mukaan vastaanottokeskuksista pyritään vähentämään tuhansia paikkoja turvapaikanhakijoiden määrän käännyttyä laskuun viime vuonna tehdyn lisäyksen jälkeen

__________________________________________________

YLE Uutiset: Nettiyleisö keskusteli vastaanottokeskusten alasajosta

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista aiotaan vähentää tuhansia paikkoja. Keskuksia ajetaan nyt alas viime vuoden äkillisen lisäyksen jälkeen. Nettiyleisö keskusteli muun muassa kuntien turvapaikanhakijalinjasta ja päättäjien poukkoilevasta maahanmuuttopolitiikasta.

Nimimerkki hyvä että vähennetään ei pidä sahaavasta maahanmuuttopolitiikasta.

"Kovin on lyhytnäköistä puuhaa, ensin lisätään ja sitten vähennetään. Mutta hyvä että vähennetään, myös tulijoita pitäisi vähentää ja käyttää apurahat moninkertaisesti lähtömaissa. Kunnat eivät enää huoli näitä pakolaisia edes rahan voimalla, niinkuin aiemmin."

Nimimerkki Jo lisäpäivillä ymmärtää kuntien linjaa.

"Ymmärrän hyvin, etteivät kunnat kotouta, koska heillä oman kunnan asukkaistakin tarpeeksi huolta mm. osan työttömistä pakkotyöllistäminen kokoaikatyöllä."

Nimimerkki Niin on arvostelee päättäjiä.

"Ja taas jälkiviisautta! Voisko päättäjät ajatella ajoissa - ja viisaasti?! Tällaista soutamista ja huopaamista!!! Voi yhden kerran! Pää tulee näköjään vetävän käteen!"

Nimimerkki voisi vähän järkeistää toimintaa toivoo käsittelyaikojen lyhentyvän.

"Tärkeintä olisi että hakemukset ja päätökset (positiiviset ja negatiiviset) saataisiin käsiteltyä nopeammin. Mitä nopeammin selviää mikä on ihmisen kohtalo, sitä nopeammin tämä ihminen osaa sopeutua tilanteeseen. Tällä hetkellä monia työkykyisiä- ja haluisia makuutetaan keskuksissa miltei vuosi, jona aikana luodaan tärkeimmät kontaktit ja muodostetaan se tapa jolla sitten jatkossakin eletään."

Nimimerkki Kurmelo arvuuttelee perussuomalaisten menestystä.

"No siitähän ei ole pelkoa, että perussuomalaiset tulisi olemaan mikään suurin puolue ensi vaalien jälkeen. Soini on vain tyhjä tynnyri kolisemassa, joka ei ole saanut mitään aikaan suurista puheista huolimatta."