Kaleva, pääkirjoitus: Inkeriläisten paluumuutto mahdollistettava 23.5.2010
Inkeriläisten paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta uhkaa loppua, jos hallituksen esitys inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmän lakkauttamisesta menee läpi eduskunnassa. Siirtymäkauden jälkeen inkerinsuomalaiset voisivat hakeutua Suomeen yleisen oleskelulupajärjestelmän puitteissa.
Sisäministeriö pitää asiassa kiirettä, sillä viranomaisilta ja järjestöiltä pyydettyjen lausuntojen on oltava valmiita jo ennen juhannusta.
Toteutuessaan ulkomaalaislakiin ehdotettu muutos merkitsisi sitä, että inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen tiukentuisi ja vaikeutuisi huomattavasti nykyisestä. Jatkossa inkerinsuomalaiset olisivat samassa asemassa kuin ulkomaalaislaissa määritellyt muutkin EU:n ulkopuolelta tulevat kansalaiset.
Sisäministeriö haluaa lopettaa paluumuuttojonon, johon ei otettaisi uusia jonottajia enää 1. heinäkuuta 2011 jälkeen. Sen jälkeen oleskelulupaa voisi hakea suomalaisen syntyperän perusteella vielä viiden vuoden ajan. Määräajat eivät koske Inkerin siirtoväkeä ja Suomen armeijassa palvelleita.
Paluumuuttojonoon ei odoteta suurta ryntäystä, sillä syntyperän perusteella tapahtuvaa muuttoa on kestänyt jo 20 vuotta. Inkeriläisten paluumuuton laukaisi 1990 presidentti Mauno Koivisto lausunnollaan, jonka mukaan inkerinsuomalaisia pitäisi kohdella paluumuuttajina.
Jonossa on noin 10 000 ihmistä, ja lisää tulee parikymmentä henkeä kuukaudessa. Muuttotahti on ollut noin 500 paluumuuttajaa vuodessa. Vaikka kyse on hupenevasta virrasta, tuntuu kohtuuttomalta, että hallitus haluaa vaikeuttaa suomalaisen syntyperän perusteella tapahtuvaa paluumuuttoa.